Reserviläisammunnan SM-kisat - ”Tämä on paras tapahtuma Suomen 100-vuotisjuhlavuonna”
Reserviläisammunnan SM-kisat kokoaa yhteen joukkoa, jolle olisi käyttöä kriisitilanteissakin. Suomi 100 -juhlatapahtumassa ammuttiin 100 000 patruunaa ja nostatettiin maanpuolustushenki tappiin.
Vihollista markkeeraavat henkilökuvat saavat kyytiä Hämeenlinnan Hätilässä heinäkuun lopulla pidetyissä reserviläisten mestaruuskilpailuissa.
Järeän Lombard 2A6 panssarivaunun päälle on kivunnut joukko maastopukuisia miehiä. Tankin kymmenmetrinen putki sojottaa viistosti kohti taivasta, ja putken päällä istuu hajareisin täyteen taisteluvarustukseen sonnustautunut reserviläinen.
Testosteronihyökkäys iskee maastopukuiseen joukkoon, ja panssarivaunun kannelta kajahtaa kilpailukeskuksen pihamaan läpäisevä huuto.
”Nyt on miehellä munaa.”
Hätilän ampuma-alueella Hämeenlinnassa ovat käynnissä sovelletun reserviläisammunnan eli SRA:n kaksipäiväiset SM-kisat. Osanottajia on 249 ja kilpailuaseina kivääri, pistooli sekä haulikko.
Taistelutantereet
”SRA:ta harrastetaan Suomen lisäksi vain Virossa”, siellä mestaruuden voittanut ratamestari Jari-Pekka Walden kertoo. © RAMI MARJAMÄKI/OTAVAMEDIA
Kilpailukeskuksen ruokalan jonoon tarpoo sarjakuvien sotasankaria muistuttava hahmo pistooli vyöllään. Parralla ja lihaksilla kuorrutettu mies kertoo tuhonneensa hetki siten viholliset Vuosalmessa.
Sitten sankari sanoo äänenpainolla, joka ei jätä vastaväitteelle sijaa:
”Tämä on paras tapahtuma Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Ylivoimaisesti.”
Suomen satavuotisen historian kunniaksi kaikki kilpailurastit on nimetty Suomen ja Neuvostoliiton välisen sodan rankimpien taistelupaikkojen mukaan.
”Tapahtumien todenmukaisuutta olemme hakeneet aidoista sotapäiväkirjoista ja soveltaneet niitä kilpailutilanteiksi”, ratamestari Jari-Pekka Walden sanoo.
Vuosalmen eli rasti kahdeksan historia kertoo puna-armeijan kesällä 1944 tekemästä suurhyökkäyksestä, jonka tarkoituksena oli murskata suomalaisten puolustuslinjat ja joukot Karjalan kannaksella.
Kovat piipussa
Nyt Vuosalmen maastosta on havaittu yksi harhaileva vihollisjoukko. Kilpailijan on pidettävä vihulainen aisoissa pitkällä aseella niin kauan kuin patruunoita riittää. Sen jälkeen ampumista on jatkettava pistoolilla.
Kilpailupaikalla joensuulainen telealan työnjohtaja Ilkka Nevalainen valmistautuu tuhomaan lähestyvän vihollispartion. Miehen taisteluvarustukseen kuuluvat luotiliivit, lippaat, kiristysside, taskulamppu ja liuta muita apuvälineitä.
”Pistooli on vyöllä ja pitkät aseet odottavat autossa seuraava rastia”, Ilkka Nevalainen sanoo.
Nevalainen vakuuttaa vielä tukevansa isänmaallisuuttaan veromaksajana ja pitävänsä sovellettua reserviläisammuntaa SRA:ta ampumaurheilun kuninkuusluokkana.
”Tämä on meidän oma juttumme. Tässä lajissa ei tarvitse ottaa ohjeita muualta eikä huudella kenenkään perään.”
Mutta sotia ei voiteta puhumalla: on toiminnan aika.
Käskyn käydessä Nevalainen lataa kovat Glock 17 -pistoolinsa piippuun ja varmistaa. Sen jälkeen mies siirtyy panssarivaunuun ampujan paikalle. Sieltä kilpailija säntää tuhoamaan vihollista esittäviä henkilömaaleja. Ampumaetäisyys on 5:stä 50 metriin.
”Radan suunnittelussa on pyrittävä tasapuolisuuteen ja otettava huomioon kilpailijan kalusto sekä fyysiset ominaisuudet. Toisella voi olla kymppitonnin ase, toisella tonnin. Toinen voi olla pitkä, toinen pätkä”, ratamestari Jari-Pekka Walden muistuttaa.
Vuosalmen rastilla vimmatusti vihollisia kaatava, normaalikokoinen Nevalainen on harvinaisen kovakuntoinen suomalainen mies. Toki täyden taisteluvarustuksen tuomat 20 lisäkiloa hieman hidastavat menoa ja panevat miehen puhaltamaan.
”Vaunusta laskeutuminen meni vauhdilla, mutta osumat lipsuivat vähän taulun reunoihin. Aika hyvin meni”, Ilkka Nevalainen arvioi suoritustaan.
Omat tappiot
Kilpailussa vallitsi niin hurmiollinen henki, että ainoastaan kyykäärme uskalsi lähteä vastaiskuun. © RAMI MARJAMÄKI/OTAVAMEDIA
Henkilömaalit eivät ammu takaisin, joten kilpailijoiden puolisot sekä tyttö- ja poikaystävät voivat nukkua yönsä rauhassa. Toki aseiden tuomat riskit on otettu huomioon; kisapaikalla päivystävät ensihoitaja, sairaanhoitaja ja ambulanssi.
Lääkintäväki on joutunut jo ensimmäisen kilpailupäivän puolivälissä tositoimiin. Paikan päällä on hoidettu jalkoihin tullut hiertymä ja rakko sekä liipasinsormesta poistettu tikku.
Sotaherrojen täysi tuki
Joensuulainen Ilkka Nevalainen osallistui ”kovien kundien sarjaan”, joka ammutaan täydessä taisteluvarustuksessa. Tässä TST -luokassa Nevalainen ampui 11: nneksi. Osanottajia oli 73. © RAMI MARJAMÄKI/OTAVAMEDIA
Kilpailukeskuksen ruokalassa on tarjolla tuhtia tavaraa. Yhden arvion mukaan ruoka on lasagnea, toisen jotain muuta.
”Ei kai pöperöön ole sotkettu mukaan jarrua”, pohtii yksi kilpailun nuorimmista ampujista.
”Ei ole tarvinnut”, vastaa vanhempi.
Kilpailijoiden huolet ovat erilaiset, sillä SRA-harrastajien ikähaitari venyy 18:sta 70 ikävuoteen.
Sopivasti ruoka-aikaan paikalle saapuvat puolustusvoimien koulutuspäällikkö, prikaatinkenraali Jukka Sonninen ja panssariprikaatin apulaiskomentaja eversti Pertti Posti. Sotaherrat ovat seuranneet reserviläisten kilpa-ammuntaa Suomusalmella, Raatteentiellä ja Vuosalmessa.
”Huippukavereita, nopeita ja teräviä. Tälle porukalle olisi käyttöä kriisitilanteissa. Heille saattaisi olla käyttöä myös kursittajina ja kouluttajina puolustusvoimien harjoituksissa”, prikaatinkenraali Sonninen arvioi näkemäänsä.
Kehujen lisäksi puolustusvoimat luovutti SM-kisojen kisatantereeksi asevelvollisten koulutuksessa käytettävän 2000 hehtaarin ampuma-alueen Hämeenlinnan Hätilässä.
”Kun reserviläisten omaehtoinen kouluttautuminen palvelee maanpuolustusta, puolustusvoimien kannattaa sitä tukea”, panssariprikaatin apulaiskomentaja eversti Posti vakuuttaa.
Nuhteeton tausta
”Olen vaikuttunut. Nopeus ja aseenkäsittelytaidot ovat huippuluokkaa. Tälle porukalle olisi käyttöä varusmiesten koulutuksessa”, prikaatinkenraali Jukka Sonninen arvioi näkemäänsä. © RAMI MARJAMÄKI/OTAVAMEDIA
Vaikka korkea-arvoiset sotaherrat ovat jo lähteneet eturintamasta, Suomussalmen rastilla kisa käy kiivaana. Vaalittavana on talvisodan muisto, jonka mukaan Suomi löi runsaan kuukauden kestäneessä taistelussa aseistukseltaan ylivoimaiset neuvostojoukot.
Nyt ”Ryhmä Susi” on saanut sotasaaliksi panssarivaunun, mutta lyödyn vihollisdivisioonan rippeet sinnittelevät vielä lähistöllä.
”Kilpailijan on ratkaistava tilanne ampumalla. Matkaa henkilötauluihin on 25:stä 200 metriin”, toimitsija ohjaa ampujia.
Samalla alkaa kiväärien räiske ja aukeaa taivas. Luonto ampuu kovilla ja kilpailijat saavat niskaansa kesän rankimman sadekuuron. Maasto on hetkessä mutaa.
”Emme me täällä valmistaudu sotaan tai torjumaan terrori-iskuja, eikä meitä pidä sekoittaa mihinkään älyttömiin katupartioihin. Tämä on aktiivinen harrastus”, pirkanmaalainen toimitsija ja kilpailija Mikko Telanne painottaa.
SRA:n lajikoulutuksen on läpäissyt jo yli 6 000 reserviläistä. Aseenkäsittelykokeen lisäksi kilpailijalta vaaditaan mm. aseenkantoluvat, vakuutus ja nuhteeton tausta.
”Harjoittelemme viikoittain yhdessä, joten sisäinen kontrolli pelaa. Jäseneksemme kelpaa vain Reserviläisurheiluliiton tai sen hyväksymän yhteistyötahon jäsen. Lisäksi poliisi käy vielä hakijoiden tiedot läpi”, Mikko Telanne vakuuttaa.
Halukkaita luulisi löytyvän, sillä maassamme on rekisteröity noin 1,5 miljoonaa asetta. Joissain kunnissa aseita on enemmän kuin asukkaita.
”Ei Suomi sen asehullumpi maa ole kuin muutkaan. Aseiden määrä riippuu laskutavasta. Suomessa haulikko lasketaan aseeksi, Ranskassa maataloustyökaluksi”, Mikko Telanne selittää.
Kun neuvostodivisioonan rippeiden tuhoaminen Suomussalmella käy kiivaimmillaan, metsän kätköistä putkahtaa Venäläinen. Jari Venäläinen.
”Siirryin viisi vuotta sitten practical-ammunnasta SRA:han. Syynä oli se, että meilläpäin SRA-kilpailuita järjestetään enemmän kuin pelkästään pistoolilla kilpailtavaa practicalia. Täällä tähtään 20 parhaan sakkiin”, kuopiolainen Venäläinen tuumaa.
Lopputuloksista sitten näkyy, montaako suomalaista yksi Venäläinen vastaa.
Reserviläisammunnan SM-kisat saa kiitosta dynaamisuudestaan
SRA käyttää edelleen henkilömaalitauluja, vaikka sen sisarlaji practical on vaihtanut maalit suippopäisiin ”timanttitauluihin” olympiastatuksen toivossa. © RAMI MARJAMÄKI/OTAVAMEDIA
Vaikka Suomussalmella on tilanne päällä, ratamestari Jari-Pekka Walden ehtii hengähtää Maanpuolustusnaisten Liiton pystyttämässä kanttiinissa.
Mies on tyytyväinen; kisa etenee aikataulussa, ja ratamestarin suunnittelemat 12 ampumarastia saavat kiitosta.
”Minua kiehtoo SRA:ssa sen dynaamisuus verrattuna Ampumaliiton lajeihin. Sitten isänmaallisuus yhdistää; vietämme yhdessä synttäreitä, autamme muutoissa, osallistumme kunniavartioihin ja reserviläistilaisuuksiin.”
Pientä eripuraa lajin harrastajien yhteiseloon aiheuttavat aseet. Kun osa kilpailee amerikkalaisilla M16- tai NATO-kaliiberisilla superaseilla, osa joutuu tyytymään halpoihin ”kiinalaisiin tai bulgarialaisiin sohloihin”.
”Huippukivääri optisine tähtäimineen saattaa maksaa jopa kymppitonnin, peruskiväärin saa runsaalla tonnilla. Hyvä pistooli ja haulikko löytyvät 1 000–1 500 eurolla. Kaikkia näitä aseita myydään suomalaisissa asekaupoissa”, Walden sanoo.
Ratamestari harmittelee sinivalkoisen kiväärivaihtoehdon puutetta.
”Lillanin ollessa puolustusministeri (Elisabet Rehn 1991-1994) suomalaisen Sako-rynnäkkökiväärin valmistus lopetettiin. Vielä 90-luvun lopulla niitä myytiin uutena 4500 markalla. Enää uusia ei saa, ja käytetyn hinta on yli 2000 euroa”, Walden sanoo.
Suomussalmen rastilla sade hakkaa maata, ja pehmeä maasto käy petolliseksi. Täydessä vauhdissa ampuvat miehet horjahtelevat, mutta henkilömaalit kaatuvat tasaiseen tahtiin.
Nyt ovat riskit tapissa, joten väliaikatiedotus sairastuvalta on tarpeen.
”Hyttysen purema, annettu allergialääkitys. Pääsärky, annettu buranaa. Pieni haava sormessa, paikattu laastarilla”, turvallisuuspäällikkö Antti Mäenpää luettelee.
Jussi Niinistön määräyksestä 400 rynkyn lahjoitus
Vuosalmen rastilla Puna-armeija sai kyytiä. Hätilän taisteluissa ampujille taustatulta antoivat mm. puolustusvoimat ja asevalmistaja Patria. © RAMI MARJAMÄKI/OTAVAMEDIA
Maanpuolustus- ja SRA-toiminta saivat yllättävää lisäpotkua alkukesästä, kun puolustusministeri Jussi Niinistö (uv) määräsi puolustusvoimat lahjoittamaan 400 rynnäkkökivääriä Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle MPK:lle.
”SRA:n ja MPK:n toiminnassa on jonkin verran samoja henkilöitä. MPK:n jäsenet avustavat meitä usein näissä SRA-kisoissa, ja olen kouluttanut heitä myös kertausharjoituksissa”, ratamestari Wallden kertoo.
SRA-toimikunnan puheenjohtaja Matti Kariniemi on hyvin tyytyväinen puolustusministeri Niinistön junailemaan rynkkylahjoitukseen.
”Toivottavasti MPK:n ei tarvitse enää lainata meiltä aseita omaan koulutukseensa. He ovat joutuneet perumaan harjoituksiaan, kun aseita ei ole ollut”, Matti Kariniemi sanoo.
Eduskunnan alaisessa puolustusvaliokunnassa ministeri Niinistön rynkkylahjasta ei olla yhtä iloisia. Kun valiokunnan jäsenet Erkki Tuomioja (sd) ja Sirpa Paatero (sd) vaativat selvitystä lahjoituksen perusteluista ja sen kohteesta, ministeri Niinistö lupasi vastata ”aikanaan”.
Uusi uhka lännestä
Yksityishenkilöillä on maassamme noin 1,5 miljoonaa asetta. Suurin osa on metsästysaseita; eniten haulikoita, kiväärejä ja pienoiskiväärejä. Käsiaseita eli erilaisia pistooleita ja revolvereja on noin 220 000. Joissain kunnissa aseita on enemmän kuin asukkaita. © RAMI MARJAMÄKI/OTAVAMEDIA
Vuosalmessa, Suomussalmella, Raatteentiellä, Tali-Ihantalassa sekä kahdeksalla muulla rastilla on idän vihulainen tuhottu. Reserviläisampujien riemu jää kuitenkin lyhyeksi, sillä tuskaa aiheuttaa uusi uhka.
Nyt se tulee lännestä.
EU:n uusi ampuma-asedirektiivi kieltää tietyt puoliautomaattiaseet ja ison lippaan yhdistelmät, joita käytetään mm. reserviläisammunnoissa. Näihin aseisiin voi saada poikkeuslupia eri perusteilla, joista Suomelle tärkein on maanpuolustustarkoitus.
”Normaaleina pidettäviä 30 patruunan lippaita on myyty vuosikymmenten aikana miljoonia. Jos ne nyt tulevat luvanvaraisiksi, samalla sadat tuhannet suomalaiset syyllistyisivät ampuma-aserikokseen. Pallo on nyt kansallisilla lainsäätäjillä”, ratamestasi Jari-Pekka Walden sanoo.
Kisa on ohi ja väsyneet taistelijat palailevat kilpailukeskukseen. Vaikka Hätilän maastoon suollettiin kahden päivän aikana lähes 100 000 patruunaa, vain yksi ampuja jouduttiin kiidättämään Kanta-Hämeen keskussairaalaan.
”Kyy puri”, turvallisuuspäällikkö Antti Mäenpää raportoi.
Lue myös:
Seuran pääkirjoitus: Maanpuolustus on moniulotteinen asia ja siksi päättäjien pitäisi osata shakkia