”Reservipoliisi on pelkkä hätäratkaisu” – Miksi hallituksen ajaman uudistuksen lyttäävät nyt sekä reserviläiset että poliisi?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Reservipoliisit tekevät tuloaan Suomeen.
© Pekka Holmström / Otavamedia
Asiantuntijat ovat erimielisiä reservipoliisin tehtävistä normaalioloissa: ”Olisiko Putinin valtiovierailu normaaliolojen vakava häiriötila?"

Sipilän hallitus jätti syyskuussa eduskunnalle esityksen laiksi reservipoliisista, joka auttaisi poliisia normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Samassa yhteydessä sisäministeri Kai Mykkänen perusteli tarvetta lakiuudistukselle: ”Muuttuneessa turvallisuustilanteessa normaaliolojen häiriötilanteet voivat nopeasti eskaloitua vaikeammin hallittaviksi tilanteiksi ja poikkeusoloiksi.”

Lain valmistelussa on puhuttu tuhannen reservipoliisin joukoista. Työhön voitaisiin kouluttaa esimerkiksi sotilaspoliisikoulutuksen saaneita yli 35-vuotiaita henkilöitä. Myös vartijat ja muut poliisin tukemisesta kiinnostuneet henkilöt voisivat tulla kyseeseen.

Kohderyhmään kuuluvia henkilöitä löytyy Reserviläisliitosta, jonka 37 000 jäsenen joukossa on 400 yli 35-vuotiasta sotilaspoliisikoulutuksen saanutta henkilöä. Reserviläisliitto oli mukana myös uuden lain valmistelussa.

Reservipoliisi järjestysmiehinä?

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Ismo Nöjdin mukaan itärajan yli tapahtuva hallitsematon muuttoliike voisi olla yksi esimerkki lain tarkoittamista poikkeusoloista, jossa reservipoliisi kutsuttaisiin apuun.

”Käyttökynnys on asetettu korkealle. Lakiesityksen mukaan reservipoliisin käytöstä päättää valtioneuvosto”, Nöjd sanoo.

Poikkeusoloissa reservipoliisilla olisi aseenkanto-oikeus ja se toimisi täysin poliisivaltuuksin.

Sen sijaan Nöjdin mukaan on epäselvää, mihin reservipoliisia käytettäisiin normaaliolojen häiriötiloissa. Poliisihallituksessa on kaavailtu, että reservipoliisi voisi auttaa valtiovierailujen aikana järjestyksenpidossa. Nöjd ei ajatukselle lämpene.

”Olisiko Putinin vierailu normaaliolojen vakava häiriötila? Ei minusta.”

Nöjdin mukaan resrevipoliisin tarkoitus ei ole ”missään nimessä” paikata poliisin normaaleja työtehtäviä.

”Suomessa on myös yksityisiä järjestysmiespalveluita ja vartiointipalveluita. Kuuluisiko yhteiskunnan ostaa tarpeen tullen vaikka niitä palveluita, joita käytetään esimerkiksi kauppakeskuksissa?”

Tuhat – Pelkkä työluku?

Lakivalmistelun yhteydessä on puhuttu tuhannen reservipoliisin joukosta. Valmisteluvaiheessa poliisijohto esitti omana toivelukunaan 3000. Ismo Nöjdin mukaan lopullinen luku voi olla mitä tahansa siltä väliltä.

”Minusta tuntuu, että tuhat on ollut pelkkä työluku, jonka avulla kulujen laskeminen on ollut helppoa. Lakihan ei ota kantaa reservipoliisien määrään.”

Sisäministeriö on arvioinut, että järjestelmän alkuinvestointi olisi noin kaksi miljoonaa euroa. Ylläpitokustannukset olisivat 250 000 euroa vuodessa. Sadan reservipoliisin pitäminen valmiudessa maksaisi vuositasolla viisi miljoonaa.

Valtion kukkarossa nämä ovat pieniä summia. Toisaalta Nöjdin mukaan jää nähtäväksi, pitävätkö laskelmat paikkansa, ja millaista valmiutta tällaisella rahalla saadaan todellisuudessa.

”Kestää vuosia kouluttaa tällaiset joukot. Eiväthän nämä tulokkaat olisi valmiita.”

Lain valmistelussa esitettiin, että reservipoliisin peruskurssi olisi 8 x 2 päivää. Sen päälle tulisi vuodessa kahdeksan tuntia täydennyskoulutusta. Nöjdin mielestä se on liian vähän tehtävän vaativuus huomioiden.

”Päivän täydennyskoulutuksella ei ylläpidetä mitään taitoja”, Nöjd kritisoi.

Yllätyksiä edessä

Myös Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo suhtautuvansa epäillen reservipoliisihanketta kohtaan. Moni tärkeä asia on jäänyt valmisteluvaiheessa huomioimatta. Järjestelmästä voi tulla kalliimpi kuin on ajateltu.

”Yksi iso asia on, että ennen kuin  reservipoliiseille voidaan antaa tehtäviä, heidät on turvallisuusselvitettävä. Se on pitkä prosessi, puhutaan kuukausista.”

Kun reservipoliisi on töissä, hän on valtion virkamies, joka toimii virkavastuulla.

”Ihminen, joka täyttää reservipoliisin psyykkiset ja fyysiset edellytykset, on kysytty työmarkkinoilla. Miten tällaisen ihmisen työnantaja suhtautuu siihen, että hän ilmoittaa lähtevänsä harrastamaan poliisina olemista. Sitäkään lakiesityksessä ei ole mietitty”, Jonne Rinne sanoo.

”Kriisi on jo nyt”

Rinteen mukaan tähän asti valtiovierailut ja muut rauhanajan erityistapaukset on hoidettu yhteistyössä rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien kanssa. Esimerkiksi Putinin valtiovierailulla Lappeenrannassa poliisin apuna oli varusmiehiä.

”Resurssit kyllä riittävät, jos puhutaan näistä erityistapauksista”, Jonne Rinne sanoo.

Hänen mukaansa poliisilla on ongelmia hoitaa omia perustehtäviään. Määrärahojen karsimisen jälkeen peräti kymmenen prosenttia poliisin hälytystehtävistä jää nykyään ajamatta, osa rikoksista tutkimatta.

”Tämä uudistus on pelkkä hätäratkaisu, joka ei ratkaise poliisin suurta ongelmaa: Me tarvitsemme tuhat miestä riviin. Heitä voisi käyttää sodassa ja rauhassa, helteessä ja pakkasella”, Rinne painottaa.

Sekä reserviläiset että poliisit tuntuvat suhtautuvan nihkeästi reservipoliisilakiin. Miksi sitä silti ajetaan?

”Oma käsitykseni on, että tarkoitus on hyvä. Kriisiajan valmiuteen on hyvä panostaa. Mutta tässä on unohtunut se perusasia. Meillä on kriisi jo nyt, ihan normaaleissa tehtävissä. Poliisi ei pärjää nykyresursseilla”, Jonne Rinne sanoo.

X