Riittävätkö kasvomaskit terveydenhuollossa? Siitä vastaa Huoltovarmuuskeskus

Jaa artikkeliTilaa Seura
Tullin edustajat Risto Tiihonen (vasemmalla) ja Jyri Syrjänen tarkastavat tarkastavat ensimmäistä merirahtina tullutta suu- ja nenäsuojainlastia Vuosaaren satamassa.
Tullin edustajat Risto Tiihonen (vasemmalla) ja Jyri Syrjänen tarkastavat ensimmäistä merirahtina tullutta kasvomaskilastia Vuosaaren satamassa. Taustalla Rain Mutka Huoltovarmuuskeskuksesta. © Huoltovarmuuskeskus
Huoltovarmuuskeskus tuo tällä hetkellä terveydenhuollon käyttöön kasvomaskeja etenkin Kiinasta. Tilanne muuttuu jatkossa: vuoden loppuun mennessä voidaan tarvittaessa siirtyä jopa täysin kotimaiseen tuotantoon. Kertakäyttöisissä suojavaatteissa joudutaan turvautumaan jatkossakin tuontiin.

Suojavarusteiden saatavuus on tällä hetkellä hyvä Suomen sairaanhoitopiireissä. Jotta se myös pysyy hyvänä, hankintoja on tehtävä jatkuvasti, ja niitä tekevät sekä sairaanhoitopiirit että Huoltovarmuuskeskus (HVK).

Hankinnat perustuvat tilannekuvaan, jota HVK ylläpitää sairaanhoitopiirien Log 5 -ryhmän eli logistiikkakeskusten verkoston, THL:n ja yksityissektorin toimijoiden kanssa.

”Varusteet hankitaan varmuusvarastoon, ja niitä jaetaan suunnitellusti tilanteen mukaan sairaanhoitopiireille. Eniten varusteita kuluu HUSin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueilla. Kun Kuhmon suunnalle tuli tautirypäs, niin kulutus kasvoi sillä alueella,” kuvaa HVK:n hallintojohtaja Rain Mutka.

Huoltovarmuuskeskus on käyttänyt suojavarustehankintoihin neljän viime kuukauden aikana arviolta 120 miljoonaa euroa.

Pahinta on, jos kysyntä kasvaa äkkiä

Vaikeimmankin pandemiakuvan mukainen varusteiden riittävyys on Rain Mutkan mukaan nyt reilusti yli 60 vuorokautta, mikä on hyvä puskuri. Pahin skenaario on, jos varusteiden kysyntä nousee räjähdysmäisesti ja varastot tyhjenevät nopeasti.

”Puskuria on oltava. Pitkän aikavälin suunnittelu on tärkeää, jotta hankinnat saadaan tehtyä hyvin.”

Rain Mutka aloitti HVK:ssa toukokuussa sen jälkeen, kun HVK oli kompuroinut suojavarustehankinnoissa, ja toimitusjohtaja ja kaksi muuta hankinnoista vastannutta olivat jättäneet tehtävänsä. Hän tuli HVK:hon KPMG:ltä. Tätä ennen hän toimi pitkään Helsingin kaupungilla hallintoon, juridiikkaan ja hankintoihin liittyneissä tehtävissä. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti. 

HVK:n rooli kasvanut hankinnoissa

HVK:n rooli sairaanhoitopiirien suojavarustehankinnoissa on kasvanut kevään jälkeen. Mutkan mukaan HVK tekee jo noin puolet sairaanhoitopiirien tarvitsemista hankinnoista, kun keväällä osuus oli noin kymmenesosa.

Kansainvälisillä markkinoilla yksi suuri toimija on parempi kuin monta pientä – etenkin, kun markkina on Rain Mutkan sanoin ”turbulenssissa”.

”Hyllytavaraa ei ole saatavilla, ja tehtaiden hinnat saattavat vaihdella rajusti. Maskitarjousten hintaerot ovat olleet muutaman kuukauden aikana 20-kertaisia. Tämä on aika ennenkuulumatonta ja osoittaa, että kysyntä ja tarjonta ovat epäsuhdassa.”

”Periaatteessa HVK:n rooli on täydentävä, mutta joltain osin teemme tällä hetkellä sairaanhoitopiirien puolestakin hankintoja. Vaikeimmin hankittavien tuoteryhmien osalta teemme keskitettyjä hankintoja”, Mutka kuvaa.

Vaikeimmin hankittavia ovat tehokkain, koronapotilaiden hoidossa käytettävä kasvomaski (tyyppi FFP 3, jossa on venttiili), pestävä suojatakki sekä nitriili- tai vinyylihansikkaat. Hansikkaita tuotetaan vain Kaukoidässä.

Laatua on varmistettu Mutkan mukaan auditoimalla tehtaita ja tuotantoprosesseja sekä lennättämällä koe-eriä kesken valmistuksen testattavaksi VTT:lle.

Maskituotantoa kotimaasta

Tällä hetkellä kasvomaskihankintoja tehdään eniten Kaukoidästä: etenkin Kiinasta, mutta myös Taiwanista, Malesiasta ja Vietnamista. Varusteet tuodaan pääosin rahtilaivoilla; joitakin eriä on tuotu myös Siperian rataa pitkin junalla, ja lisäksi pikarahtia lennätetään Suomeen.

Keväällä mahdolliset yhteistyökumppanit seulottiin pikavauhtia, ja aluksi lähdettiin noin 1 000 yhteystiedon arkistosta. Suojavarusteiden hankinnoissa on saatu käyttää myös suomalaisten yhteistyöyritysten eli Finlaysonin, UPM:n ja Finnairin osaamista, ja yhteyksiä on luotu myös suurlähetystöjen ja Kiinassa toimivien yritysten kautta.

”Yhteistyökumppanit valittiin laadun ja toimitusvarmuuden perusteella. Olemme saaneet matkan varrella arvokasta apua suomalaisyrityksiltä, ja olemme siitä kiitollisia”, Mutka kiittää.

Jatkossa suojavarusteita saadaan yhä enemmän kotimaasta, ja vähitellen voidaan päästä kasvomaskien suhteen jopa omavaraisuuteen.

”Kotimaasta saadaan kirurgisia kasvosuojuksia ja FFP 2 -tason suojaimia, ja FFP 3 -tason suojaimiakin saadaan, kun sertifiointi saadaan kuntoon. Vuoden loppuun mennessä saamme kaikki kasvomaskit terveydenhuollolle tarvittaessa kotimaasta, mutta pidämme rinnalla myös ulkomaisia hankintakanavia”, Mutka kuvaa.

Kotimaisten valmistajien tuotanto menee tällä hetkellä myyntiin myös päivittäistavarakaupan puolelle ja apteekkeihin. HVK vastaa vain terveydenhuollon suojavarusteasioista, ei niin sanotuista kansanmaskeista.

Kertakäyttöiset suojavaatteet ovat jatkossakin valtaosin ulkomaista tuotantoa. Kotimaasta saadaan merkittäviä määriä vain pestäviä suojavaatteita.

Huoltovarmuuskeskus pyrkii varmistamaan, että suojavarusteissa on puskuria, lupaa hallintojohtaja Rain Mutka.

Huoltovarmuuskeskus pyrkii varmistamaan, että suojavarusteissa on puskuria, lupaa hallintojohtaja Rain Mutka. © Huoltovarmuuskeskus

Huoltovarmuuskeskus siirtyy suorahankinnoista kilpailutukseen

Hankinnat on tehty suorahankintoina hankintalain mukaan, mutta nyt HVK on siirtymässä dynaamiseen kilpailutusjärjestelmään. Se on Hanselin rakentama sähköinen järjestelmä, johon yritykset voivat liittyä, kun niiden taustat on tarkistettu.

”Kaikkien hankintalain mukaisten velvoitteiden on oltava kunnossa, eikä liiketoimintakieltoja tai rikosrekisteriä saa olla. Näin hankinta nopeutuu huomattavasti, kun voidaan keskittyä vain itse hankintaan”, Rain Mutka sanoo.

Sähköinen järjestelmä nopeuttaa myös tiedonkulkua ja vähentää paperisotaa.

”Se on jatkuvasti voimassa oleva puitejärjestely, johon yritykset voivat ilmoittautua kerrallaan kahdeksi vuodeksi, ja kun HVK aikoo tilata jotakin, tieto siitä lähtee kaikille.”

Suojavarustehankintoihin liittyy kauppapoliittisia riskejä: vientirajoitukset voivat aiheuttaa suojavarustemarkkinoille maailmanlaajuisesti pahoja häiriöitä, ja luonnonmullistukset ja tuotantoprosessien häiriintymiset ovat mahdollisia.

Huoltovarmuuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön alainen laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen kaikkineen liittyvä suunnittelu ja toiminta – energiasta ruokaturvaan.

Lue myös: Huoltovarmuuskeskus osasi tämän: Valtion viljaa riittää loppuvuodeksi – Pahan päivän viljat löytyvät muraalien koristamista siiloista

Lue myös: Varaa vettä varastoon ja vaihda patterit radioon: Suomen huoltovarmuus perustuu omatoimisuuteen ja naapuriapuun

X