Rokotustahti vaihtelee hurjasti isoissa kaupungeissa – Tampere kuuluu hitaimmin tehosterokotteita koronavirusta vastaan antaneisiin

Jaa artikkeli
Rokotustahti vaihtelee kaupungeissa
Vantaa on rokottanut asukkaitaan koronavirusta vastaan läpi vuoden nopeammin kuin naapurikaupunkinsa. Kuva on toukokuulta Myyrmäestä. Kaupunki on hankkinut rokotustaitoisia hoitajia yksityisten yritysten kautta. © LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Selvitimme, minkälainen on rokotustahti Suomen isoimmissa kaupungeissa. Erot olivat hurjat. Vantaan Piia Niemi-Mustonen kertoo Seuralle, miksi kaupunki on onnistunut jakamaan kolmansia annoksia koronavirusta vastaan selvästi nopeammin kuin monet muut.

Kolmansien annosten rokotustahti vaihtelee selvästi Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa Seuran selvityksen mukaan.

Koronaepidemia on kiihtynyt Suomessa vuoden lopun lähestyessä. Viime aikoina sitä on vauhdittanut entisestään viruksen omikron-muunnos, jonka arvioidaan tartuttavan tautia kolme kertaa herkemmin kuin pitkään vallalla ollut delta-muunnos.

Huoli terveydenhuollon ja erityisesti tehohoidon kapasiteetin kestämisestä on herättänyt tarpeen nopeuttaa kolmansien rokoteannosten jakelua.

THL:n suosituksen mukaan tehosteannos voidaan antaa, kun toisesta rokotuskerrasta on kulunut viisi kuukautta. Ongelmaksi on muodostunut se, että monessa kunnassa kaikille halukkaille ei ole rokotusta tarjolla, vaikka aikaraja olisi täyttynyt. Kunnat ovat vedonneet siihen, että rokottajia ei ole riittävästi.

Rokotteiden määrästä asia ei ole kiinni. Suomessa on yli 1,3 miljoonaa jakamatonta rokoteannosta. Määrä on suurempi kuin kertaakaan aiemmin epidemian aikana.

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) esitti 14. joulukuuta ratkaisuksi sitä, että rokotuksia antamaan pyydettäisiin opiskelijoita ja eläköityneitä hoitajia sekä yksityisiä terveysyrityksiä. Lisäksi hän väläytti myös lähihoitajien ja armeijan kutsumista rokotustalkoisiin.

Oulu, Turku ja Vantaa muita edellä

Seura selvitti THL:n tilastoista, kuinka paljon tehosterokotuksia oli annettu 16. joulukuuta mennessä Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Erot olivat hurjat.

Oulu, Turku ja Vantaa osoittautuivat edelläkävijöiksi.

Esimerkiksi 70-74-vuotiaista oululaisista jo 48 prosenttia oli saanut kolmannen rokoteannoksen. Turussa samanikäisten rokotettujen osuus oli 43 prosenttia ja Vantaalla 31 prosenttia. Helsingin lukema oli 21 prosenttia.

Vertailun vuoksi samanikäisistä porilaisista vasta 11 prosenttia, kuopiolaisista 12 prosenttia ja tamperelaisista 14 prosenttia oli päässyt kolmannelle piikille.

Erot olivat suuria myös muissa ikäryhmissä. Esimerkiksi 60-64-vuotiaiden tehosteannosten rokotusaste oli Oulussa 20 prosenttia ja Vantaalla 19 prosenttia, kun taas Helsingissä ja kolmessa muussa isossa kaupungissa oli päästy vasta hieman yli 11 prosentin.

Alla oleva taulukko kertoo, kuinka tehosterokotukset ovat edenneet Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa eri ikäryhmissä 50 vuodesta alkaen. Juttu jatkuu taulukon jälkeen. 

Vantaa ostaa rokottajia terveysyrityksiltä

Miksi toiset kaupungit ovat toisia edellä? Kysyimme asiasta Piia Niemi-Mustoselta, joka vastaa vantaalaisten rokottamisesta. Vantaa oli naapurikaupunkejaan nopeampi jo ensimmäisten rokoteannosten jakamisessa, ja sama tahti on jatkunut tehosterokotteiden kohdalla.

Niemi-Mustonen ei halua vertailla Vantaan ja muiden rokotustoimintaa, mutta kertoo mielellään siitä, mihin hänen kaupunkinsa rokotusnopeus perustuu.

”Aloimme jo viime keväänä seurata hyvin tarkasti rokotusten etenemistä ja pidimme huolta siitä, että rokotukset avattiin uudelle ikäryhmälle heti kuin mahdollista”, hän sanoo.

Ette siis ole saaneet poikkeavan suurta määrää rokoteannoksia?

”Emme. Meidän rokotemäärämme on määritelty samoin perustein kuin muidenkin.”

Niemi-Mustosen mukaan seitsemän kaupungin työntekijää koordinoi kokoaikaisesti rokotteiden jakamista kaupunkilaisille.

”Meillä on mielettömän hyvä porukka tekemässä tätä työtä.”

Marraskuussa Vantaa lähetti kaikille 60 vuotta täyttäneille kaupunkilaisille henkilökohtaisen viestin, että mahdollisuus varata aika kolmannelle rokotukselle on avautunut.

Nykyään kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt vantaalainen voi varata ajan tehostepiikille, kunhan edellisestä rokotuksesta on kulunut riittävä aika.

”Olemme laskeneet, että kapasiteettimme riittää”, Niemi-Mustonen vakuuttaa.

Monessa muussa kunnassa on toisin. Esimerkiksi pahasti jäljessä laahaavan Tampereen hoitotyön päällikkö Birgit Aikio on valittanut henkilöstöpulaa ja toivonut julkisesti, että ”kunpa ihmiset ymmärtäisivät kokonaisuuden”.

Vantaan ratkaisu henkilöstöpulaan on työn ostaminen ulkoa.

”Yli puolet kaupungin rokotuspisteiden rokottajista on yksityisiltä yrityksiltä”, Niemi-Mustonen sanoo.

Hän kertoo saaneensa kuntalaisilta hyvää palautetta rokotusten edistymisestä.

”Vantaan tunnuslause on ’rohkea ja rento’, mutta nyt voimme kirjata sen muotoon ’rohkea, rento ja ripeä’.”

Lue myös: Kuinka usein koronarokotteet aiheuttavat vakavaa haittaa? Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen vastaa yleisimpiin huolenaiheisiin

Maija Kaukonen Fimea

Fimean Maija Kaukosen mukaan koronavirusrokotteilla esiintyy yleisiä haittavaikutuksia jonkin verran enemmän kuin influenssarokotteilla. © Tommi Tuomi / Otavamedia

X