Ruoka-avun saajat rekisteriin ja hyvästit ruokajonoille Helsingissä - ”Apua pitää antaa niin, ettei hakijan tarvitse hävetä”

Helsinki aikoo ottaa mallia Vantaan Yhteinen Pöytä -toiminnasta. Ruoka-avun antaminen pyritään muuntamaan entistä inhimillisemmäksi ja tasavertaisemmaksi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Helsinki aikoo ottaa mallia Vantaan Yhteinen Pöytä -toiminnasta. Ruoka-avun antaminen pyritään muuntamaan entistä inhimillisemmäksi ja tasavertaisemmaksi.
(Päivitetty: )
Teksti:
Karoliina Kanerva

Helsingin kaupunki, Helsingin seurakuntayhtymä ja Diakonissalaitos aikovat uudistaa ruoka-avun järjestämisen pääkaupunkiseudulla. Suunnitelmissa on päästä ruokajonoista eroon vuoden 2019 aikana.

Uudistuksen taustalla ovat viat nykyisessä jakelujärjestelmässä, johon liittyvät muun muassa kilometrien pituiset jonot ja useiden tuntien odottaminen.

Ruoka-avun uuteen malliin liittyy useita oleellisia muutoksia.

Hakija ei ole enää anonyymi

Ensimmäinen ero vanhaan koskee ruoka-avun hakijoita ja heidän taustojaan. Toistaiseksi apua hakeneet ovat voineet pysyä nimettömänä ilman minkäänlaista rekisteröitymistä.

Ruokalaatikoita peräkkäin.

© ISTOCK

Uuteen suunnitelmaan kuuluu asiakkaan haastattelu, jossa selvitetään hakijan elämäntilanne. Samalla hänet rekisteröidään, ja lopuksi hakija saa asiakaskortin, jonka avulla ruoka-avun haku onnistuu jatkossa.

Keräämällä tietoa osallistuvien vähävaraisten tilanteista avunantajat kykenevät paremmin hahmottamaan, mistä avuntarve johtuu, sekä löytämään keinoja sitä tarvitsevien tavoittamiseen.

Nimettömyys on tehnyt mahdolliseksi sen, että myös hyvätuloiset ovat voineet saada apua, joka on suunnattu taloudellisista ongelmista kärsiville.

Näin ollen uusi rekisteri estäisi avun hyväksikäyttöä niiltä, joilla todellista tarvetta sille ei ole. Ilmainen ruoka houkuttaa kaikkia – niitäkin, jotka elävät selvästi köyhyysrajan yläpuolella.

Ruokailua yhdessä ja osallistuen

Toinen muutos liittyy siihen, miten ruoka-avun jako käytännössä tulisi tapahtumaan. Uudistus pyrkii muuntamaan jonot yhteisruokailuksi. Näin pitkistä ihmismassoista pyritään pääsemään eroon, ja avulle luotaisiin inhimillinen ja yhteisöllinen ympäristö.

”Ruoan jakaminen ei lopu. Ruoka-apua pitää antaa siten, ettei hakijan tarvitse tuntea häpeää. On myös yhteiskunnallisesti fiksua hoitaa jakelu niin”, Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Matti Helin kertoo Talentia-lehdessä.

Samalla muutos lisäisi sekä asiakkaiden että avunantajien osallistumisesta. Vapaaehtoisuus kuitenkin säilyy, eikä avunhakijoita velvoitettaisi osallistumaan ruokailuun.

Myös hävikkiruokaravintolat ovat osa tulevaa uudistusta. Asiakaskortin omaaville hävikkiruoka olisi mahdollisesti ilmaista.

”Asiakkaille voitaisiin kertoa ruokailumahdollisuuksista esimerkiksi tekstarilla”, Helin ehdottaa.

Muutokset vielä työn alla

Tulevaan liittyy yhä spekulointia, sillä uudissuunnitelmien toteutuminen ja lopullinen muoto ovat epävarmoja.

Muutokset eivät vaikuta köyhyyteen itsessään, ja kyse onkin lähinnä häpeän poistamisesta ja yhteisöllisyyden lisäämisestä.

X