Seniorikoti haussa – Miten oma kerrostalo rakennutetaan? Näin ryhmärakentaminen toimii
Ryhmärakentamisessa tai -rakennuttamisessa rakennuttajana toimii perinteisen rakennusyrityksen sijaan joukko yksityisiä ihmisiä. Tarja Salo selvitti, miten oman kerrostalon voi rakennuttaa.
Kiinnostus asumisen yhteisöllisyyteen on ollut vauhdittamassa ryhmärakennuttamista.
”Ystävämme asuvat kerrostalossa, jonka he ovat rakennuttaneet porukalla. Miten ryhmärakentaminen toimii, sopisiko se meille?”
Asuntomarkkinoilla on nykyisin paljon uusia juttuja, kuten tällainen ryhmärakentaminen. Siinä joukko ihmisiä hankkii yhdessä itselleen tontin, suunnittelee urakan, tekee sopimukset ja rakennuttaa talon. Tällainen talo on noussut esimerkiksi Helsingin Jätkäsaareen.
Toisilleen tutut ihmiset huomasivat itsessään ikääntymisen merkkejä ja alkoivat miettiä asumistaan. Siitä se ryhmärakentaminen sitten lähti. Ensin he perustivat yhdistyksen ja ryhtyivät toimeen.
Kaupungilta haettiin hitas-tontti, kerättiin sopiva määrä asukkaita ja käynnistettiin osakeyhtiömuotoinen toiminta. Porukasta löytyi puuhamiehiä, jotka veivät yhteistä hanketta eteenpäin. Lisäksi palkattiin ammattilainen projektipäälliköksi ja myös konsulttia käytettiin. Tarjouskilpailu käytiin rakennusfirmojen kesken.
Taloon tuli kahdeksan kerrosta ja 42 asuntoa. Asukkaat ovat voineet tietyissä asioissa toteuttaa omia toiveitaan. Rahoitus onnistui hyvin, ja rakentaminen pysyi budjetissa. Maksut hoidettiin alusta saakka tasasummina. Projekti kesti noin neljä vuotta alkuideasta muuttoon.
Asukkaat ovat tyytyväisiä uuteen asumismuotoonsa. Talossa on hyvä henki ja oma rauha. Apua saa naapureilta, mutta mitään pakollisia, yhteisiä tekemisiä ei ole.
Virkkulankylän asukas Sinikka Rouhiainen sai vieraakseen tyttärensä Kirsi Sauran ja kleinspitz-rodun koirat. © Tommi Tuomi / Otavamedia
Ryhmärakentaminen vaihtoehto isoissa kaupungeissa
Tällainen ryhmärakentaminen on isompien paikkojen juttu, pikkupaikkakunnilla harvoin löytyy tarpeeksi asiasta kiinnostuneita. Rakentamisessa on toinenkin uusi tyyli eli monisukupolvisuus. Siinä samaan kortteliin rakennetaan taloja, joihin tulee asuntoja eri-ikäisille. Senioreita ei siis eristetä omiin taloihinsa.
Asiantuntijoina asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä, neuvotteleva virkamies Satu Karppanen sosiaali- ja terveysministeriöstä, toiminnanjohtaja Anni Lausvaara Vanhustyön keskusliitosta ja viestintäpäällikkö Paula Pessi Kuluttajaliitosta
Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 11/2021.
Talon asukkaista Seppo, Leena, John ja Veli-Matti Pöllölän ulkoportailla, joita pitkin pääsee nykyään myös pyörätuolilla. © Sara Pihlaja