”Sää ja siitä tehdyt otsikot saavat tuppisuutkin puheliaiksi”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Päätoimittaja Erkki Meriluoto.
Päätoimittaja Erkki Meriluoto. © Niclas Mäkelä / Otavamedia
”Meitä suomalaisia sanotaan joskus hiljaiseksi kansaksi, mutta säästä puhumisessa olemme harjaantuneet maailman huipuiksi”, päätoimittaja Erkki Meriluoto kirjoittaa.

”Suomen päälle iskemässä ilmiö, joka voi tuoda mukanaan jopa viikkoja kestävän lämpöjakson”, otsikoi Ilta-Sanomat kesäkuun alussa. Ennen tällainen sää oli lyhyemmin nimetty – sitä kutsuttiin sanalla “kesä”.

Etenkin iltapäivälehtien sääotsikointi ja toinen toistaan kekseliäämmät termit ovat nousseet jo itsessään puheenaiheiksi: seksihelle, käristyskupoli, Suomenlahden lumitykki, lumi-inferno… Termit ällistyttävät ja ymmärrettävästi myös ärsyttävät.

Vielä suuremmaksi motkotus nousee, jos ennuste ei toteudukaan. 26. toukokuuta molemmat iltapäivälehdet otsikoivat lehtiensä etusivuilla: ”Ensi viikolla JOPA LÄHES +30 ASTETTA”.

Lopulta pääkaupunkiseudulla värjöteltiin noin 16 asteen lukemissa. Pohjoisempana päästiin sentään hellelukemiin. Suomi on pitkä maa.

En nostaisi esimerkkejä esiin, ellen itse myöntäisi syyllistyneeni samaan. Kymmenen vuotta sitten puolalaiset meteorologit arvioivat golfvirran olevan heikkenemässä, jolloin Pohjois-Eurooppaan virtaisi enemmän kylmää iltaa. Luvassa voisi olla jopa ”kylmin talvi tuhanteen vuoteen”, joka Iltalehdessä työskennellessäni nostettiin lööppiotsikkoon asti. Toteutuiko ennuste? Ei sentään. Taitavat talvet olla jopa lämpenemään päin.

Sää kiinnostaa lukijoita – sääuutisointi on muuttunut

Sääjuttuja tehdään luonnollisesti sen vuoksi, että niitä halutaan lukea niin paljon. Moni asia on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä – etenkin sääuutisointi. Ennen meteorologi Erkki Nysten näytti vähäeleisellä tyylillään nopeasti televisiossa, millaista säätä Suomeen on luvassa huomiseksi. Nykyisin säälle on varattu ihan omat ohjelmapaikkansa. Eri kanavilla ennustuksia tulee monta kertaa illassa ja kännykästä löytyvät paikkakuntakohtaiset täsmäsäät ja sadetutkat.

Olemme harjaantuneet säästä puhumisessa maailman huipuiksi.

Millaista tv-meteorologin arki on nykyisin ja mistä asioista katsojat lähettävät palautetta? Siitä kertovat Seuran sivuilla kolmekymppiset Ylen meteorologit Anniina Valtonen ja Joonas Koskela.

Meitä suomalaisia sanotaan joskus hiljaiseksi kansaksi, mutta säästä puhumisessa olemme harjaantuneet maailman huipuiksi. Sää luo kansaa yhdistäviä muistoja. Itselleni tuulisen sään mittari on 26.10.1985 Suomeen iskenyt Manta-myrsky. Puhuri heitti lippikseni jokeen, josta isäni sen pelasti. Puita kaatui pihoihin ja kattohuovat lentelivät.

Uudet säämuistot ovat jälleen edessä. Toivotan hyvää juhannusta, oli keli mikä hyvänsä!

Lue myös: Nyt puhuu seksihelteen isä: Termi seksihelle on ymmärretty väärin

Seksihelle ei ole riippuvainen lämpötilasta vaan mielentilasta. © Jussi Nukari/LK

X