Saako Minna Canth lopulta oman kulttuurikeskuksen? Kanttilan remonttisuunnitelmat ovat jo pitkällä

Minna Canthin kotitaloa Kanttilaa on tituleerattu muun muassa paraatipaikalle luhistuvaksi murheenkryyniksi. Talon kunnostuksesta on haaveiltu Kuopiossa ainakin kolme vuosikymmentä, mutta Kanttila on aina jäänyt rapistumaan.

On suorastaan hämmästyttävää, että yhdelle aikansa terävimmälle kirjailijalle ja yhteiskunnalliselle vaikuttajalle ei ole vieläkään saatu kunnostettua hänen henkistä perintöään vaalivaa konkreettista paikkaa, kuten omaa kulttuurikeskusta.

Nyt sellainen on lopulta tulossa. Ainakin suunnitelmat ovat kerrankin oikeasti pitkällä.

Jos suunnitelmat pitävät, vuonna 2025 Kanttilassa pyörii tiedekahvila, taiteilijoiden ja tutkijoiden residenssitoimintaa, näyttelyitä ja konsertteja.

Seura jututti talon kunnostamisprojektia vetävän yhdistyksen, Minna Canthin talo ry:n, jäseniä ja asiantuntijoita, miltä Kanttila näyttää muutamien vuosien päästä.

Kanttila remontoitiin virastotaloksi 70-luvulla. Graffitit maalasi Urban-taideyhdistys Kanttilan 200-vuotisjuhlaan. © Matias Honkamaa

Miten Kanttilassa aiotaan vaalia Minna Canthin perintöä?

Seppo Karvinen, asianajaja, Minna Canthin talo ry:n puheenjohtaja:

Meidän hankkeemme keskeinen ajatus on, että Minnan kirjallinen salonki säilyy. Canthin olohuone, jossa vierailivat suomalaisen taiteen kultakauden tärkeimmät nimet, kuten Jean Sibelius, Akseli Gallén-Kallela ja Juhani Aho, oli aikanaan Suomen ensimmäinen ajatuspaja.

Me emme kunnosta vain Kanttilan rakennusta, vaan myös itäsuomalaista projektia, Minna Canth Akatemiaa. Sen on tarkoitus saattaa yhteen ja tukea taidetta ja tiedettä. Kanttilasta tulee residenssitalo ja Akatemian pääkonttori. Siellä tulee toimimaan myös vasta perustettu Ajatuspaja Aatos, jonka tehtävä on synnyttää ideoita kulttuurialalle.

Kulttuuriyrittäjä Anja Lappi johtaa Kanttilan kunnostusprojektia. Talo on Minna Canthin lapsuudenkoti, jossa hän vietti myös viimeiset vuotensa ja kirjoitti tärkeimmät teoksensa. © Matias Honkamaa

Minnan olohuone eli sali, jossa hän piti kirjallista salonkiaan. Salonkiin kokoontuivat keskustelemaan muun muassa naisasialiikkeen ja suomalaisen taiteen kultakauden tärkeimmät nimet. © Matias Honkamaa

Kanttila on yli 200 vuotta vanha rakennus. Miten tämä historia aiotaan säilyttää?

Anja Lappi, kulttuuriyrittäjä, hankkeen johtaja:

Talossa on yhä Minna Canthin aikaisia ja sitä vanhempia kerroksia. Aiomme tehdä remontin näitä vanhoja rakenteita säilyttäen, jos niitä huolellisten tutkimusten jälkeen voidaan säästää.

Talo on Canthin jälkeen remontoitu useampaan kertaan ja se on levinnyt joka suuntaan. Näistä eri kerroksista ja talon historiasta on tehty rakennushistoriallinen selvitys.

Kanttilan sisäpuoli on remontoitu 70-luvulla valtion virastotaloksi. Nykyiset lastulevyseinät ja vinyylilattiat saavat lähteä. Ne eivät ole rakennushistoriallisesti arvokkaita pintoja. Ullakko on yhä lähes alkuperäisessä kunnossa, ja olisi hienoa, jos näitä alkuperäisiä rakenteita voitaisiin jättää näkyviin, kun sinne rakennetaan näyttämö teatteritoimintaa varten.

Atte von Wright, emeritusprofessori, Minna Canthin talo ry:n hallituksen jäsen:

Minna Canthin talo on Kuopion vanhimpia taloja, jonka historia menee 1800-luvun alkupuolelle ja ehkä sitäkin vanhempiin kerroksiin. Siinä on toiminut aikoinaan Sisä-Suomen ensimmäinen kirjakauppa, joka oli Turun jälkeen Suomessa vasta toinen.

Suomalainen kaupunkikulttuuri on niin tavattoman nuorta, että Kanttila on senkin vuoksi säilyttämisen ja uusiokäytön arvoinen rakennus.

Kanttilan ullakko on yhä Minna Canthin aikaisessa kunnossa. Tilaan aiotaan rakentaa pieni näyttämö. © Matias Honkamaa

Minna Canth ei itse juurikaan matkustanut, mutta Kanttilassa vierailtiin kaikkialta Suomesta ja ulkomailtakin asti. Tuleeko kansainvälisyys näkymään kulttuurikeskuksen toiminnassa?

Anja Lappi, kulttuuriyrittäjä, hankkeen johtaja:

Taloon on tulossa residenssiasuntoja, joihin taiteilijat ja tieteentekijät voivat muuttaa tietyn mittaisen jakson ajaksi työskentelemään. Ehdimme juuri ennen kuin koronapandemia alkoi tutustumaan residenssitoimintaan Hollannissa ja Belgiassa ja luomaan siellä verkostoja. Tässä lähialueilla meillä on verkostot esimerkiksi Vieremälle, Leppävirralle, Kolille.

Käytännössä residenssijaksoa Kanttilaan voisi hakea kolmella tavalla:

Kanttilan residenssejä voisi hakea palvelun kautta. Esimerkiksi Hollannissa toimii TransArtists, joka on osa kansainvälistä Res Artis -verkostoa, jonka sivuille Kanttilakin ilmoitettaisiin.

Toinen mahdollisuus on hyödyntää tutkijoiden jo valmiiksi hyviä verkostoja tiedottamiseen. Suunnittelemme Kanttilaan tiedekahvilaa Itä-Suomen yliopiston kautta ja tiedesäätiöt voisivat tukea taiteilijoiden ja tutkijoiden residenssijaksoa.

Kolmas vaihtoehto on residenssiasunnon vuokraaminen suoraan yhdistykseltä.

Atso Almila, kapellimestari, hankkeen asiantuntija:

Kanttilan ullakolle suunnitellaan modernia näyttämöä, joka mahdollistaa sekä verkkoon tuotetut esitykset, mutta toimii myös akustisesti hyvänä paikkana pienille intiimeille kamarikonserteille.

Kuopion ja Helsingin välillä oli aikoinaan tiivis ja rikas yhteys. Toivomme, että striimaamalla esityksiä molempiin suuntiin voimme virkistää Kuopion yhteyksiä maailmaan jälleen.

Kanttilan seiniä on avattu ja talon vanhoja rakenteita kartoitettu, jotta remontti voidaan tehdä talon historiaa kunnioittaen. © Matias Honkamaa

Hankkeen toteutuminen on kiinni rahoituksesta. Miten aiotte hankkia sen?

Seppo Karvinen, asianajaja, Minna Canthin talo ry:n puheenjohtaja:

Rakennusprojekti on nyt rakennusteknisessä L1-vaiheessa, joka on koko rakennussuunnittelun pohja. Sen päälle erikoissuunnittelijat tekevät oman työnsä. Lvi- ja sähkösuunnittelija on juuri valittu. Koko hankkeen kustannukset ovat noin neljä miljoonaa euroa. Summa vahvistuu lupavaiheessa.

Paikalliset oppilaitokset, ammattioppilaitos ja ammattikorkeakoulu, ovat luvanneet lahjoittaa hankkeeseen rakennus- ja suunnittelutyötä, mutta se on vain pieni osa hankkeen kokonaiskustannuksista.

Toiminta on suunniteltu niin, että se rahoittaa itse itsensä sillä toiminnalla, jota kulttuurikeskuksessa tapahtuu, esimerkiksi vuokraamalla tiloja. Itse remonttiin aiomme hakea rahoitusta erilaisilta taidemesenaateilta ja säätiöiltä.

Anja Lappi, kulttuuriyrittäjä, hankkeen johtaja:

Rahoitukseen voi osallistua liittymällä yhdistyksen kannatusjäseneksi joko henkilönä tai yhteisönä. Joulu – tammikuussa keräsimme Kansansivistysrahaston kulttuurirahaa, ja se tuotti hyvin. Naisjärjestöistä mukana on vasta Suomalainen naisliitto.

Atte von Wright, emeritusprofessori, Minna Canthin talo ry:n hallituksen jäsen:

Minna Canth käynnisti aikanaan monia hyviä hankkeita, joissa reunaehtona oli raha. Hän oli erinomainen verkostoituja, joka tiesi kenen puoleen kääntyä. Kun mikään ei meinannut auttaa, hän muisti aina, että käynpä kysymässä kultaiselta ukko Raninilta. Gustaf Ranin oli kuopiolainen suurliikemies, kansainvälisen liiketoiminnan suuri nimi. Silloin oli vielä hyvä tapa, että nämä kultaiset ukot, ukkoja he tahtoivat silloin olla, lahjoittivat anteliaasti hyviin tarkoituksiin, kun Minna kysyi.

Oli esimerkiksi useampia näytöksiä, joita Suomen maaseututeatteri teki siten, että Ranin sponsoroi niitä. Nyt olemme tilanteessa, jossa kultaisia ukkoja ja akkoja pitäisi alkaa löytymään. Minna pyytää.

Lue myös: Minna Canth oli Kanttilan matami – Tällainen on tasa-arvon puolestapuhujan kotitalo