Saako paperiton olla työhaluinen? Turvapaikanhakija joutuu turvapaikkahakemuksen tehtyään 3–6 kuukauden karenssiin

Somalialainen Yasin Nur Omer saapui Suomeen syksyllä 2015 ja haki turvapaikkaa.

Terroristijärjestö Al-Shabaab oli yrittänyt jo vuonna 2013 värvätä pääkaupunki Mogadishussa parturina toiminutta Omeria ilmiantajaksi.

Parturi-kampaamo on tunnetusti paikka, jossa tieto kulkee.

Omerin asiakkaina oli paljon viranomaisia ja hallinnon virkamiehiä.
Yasin Omer ei suostunut paljastamaan tietoja asiakkaistaan. Alkoi vaino. Pian myös Omerin perhettä ja sukua alettiin uhkailla niin suullisesti kuin aseellisestikin.

Omeria väkivaltainen pakkorekrytointi ahdisti niin, että hän päätti paeta.

Matka kulki Iranin ja Turkin kautta Pohjois-Makedoniaan, josta hän jatkoi Euroopan halki Suomeen. Taival kesti kolme kuukautta.

“Maksoin matkanjärjestäjälle 5 000 dollaria”, Omer sanoo kauppakeskuksen kahvilassa muhkea nippu asiakirjoja ja todistuksia edessään.

Odottaessa töihin

Vuonna 1990 syntynyt Yasin Nur Omer ei jäänyt Suomessa toimettomaksi. Turvapaikkapäätöstä odottaessa hän suoritti peruskoulun vuonna 2018 ja ryhtyi sen jälkeen opiskelemaan rakennusalaa Omnia-ammattiopistossa. Nyt hän on saanut opiskeluoikeuden merkonomin tutkintoon.

Viimeisen kahden vuoden aikana hän on joka arkipäivä tehnyt lähinnä Vantaalla ja Helsingissä seitsemästä puoli kolmeen keittiöapulaisen töitä ehtiäkseen iltapäivän päätteeksi ammattikouluun Espoon keskukseen.

Yasin Omer ei saa Suomen valtiolta senttiäkään tukea, sillä hän kustantaa elämisensä, opiskelunsa ja asianajokulunsa 11,50 euron tuntipalkallaan. Hän on tehnyt keittiö- ja siivoustöitä kouluissa ja yrityksissä.

Hänen työnantajansa ovat työtodistusten mukaan olleet hänen panokseensa tyytyväisiä, mutta enää se ei valtiolle riitä.

Työtodistusten mukaan Yasin Omerin työnantajat ovat olleet hänen panokseensa tyytyväisiä. Se ei enää riitä Suomen valtiolle. Jonne Räsänen / Otavamedia

Passi joka ei kelpaa

Omer on käytännössä paperiton, sillä Somalian passia ei pidetä Suomessa virallisena henkilötodistuksena.

Muukalaispassia hän ei ole saanut, koska viranomaisten mukaan hän voisi hakea Somalian passia – jolla ei siis kuitenkaan tekisi Suomessa mitään.

Omer on hakenut Suomesta turvapaikkaa kuusi kertaa kotimaansa turvattoman tilanteen perusteella.

Lisäksi kerran hän on tehnyt oleskelulupahakemuksen oman lakimiehensä kehotuksesta työnteon perusteella.

Kielteinen päätös on tullut kaikissa tapauksissa.

“Sen jälkeen viranomaiset ovat ottaneet yhteyttä työnantajaani ja ilmoittaneet, että työnteko-oikeus osaltani päättyy”, Omer sanoo.

Hakukarenssi vie työt

Aiemmin töihin saattoi palata heti siksi aikaa, kun ihminen oli uusinut turvapaikkahakemuksensa ja odotti sen kohtaloa.

Sisäministeriö halusi saada uusintahakemukset kuriin, ja muutti ulkomaalaislakia työhaluisten ihmisten kannalta monimutkaisempaan suuntaan kesäkuun alussa.

Nyt Suomeen tuleva uusi turvapaikanhakija joutuu joka kerta hakemuksen tehtyään 3–6 kuukauden karenssiin, eli työt lopetetaan väkisin.

“Niiden henkilöiden kohdalla, joiden prosessi on ollut vireillä ennen kesäkuuta, sovelletaan aiempaa lakia”, Jaakko Reinikainen Maahanmuuttovirastosta muistuttaa.

Passittomalle tulee pisin eli puolen vuoden karenssi hakemuksen jättöpäivästä.

Tässä ei voi huijata: työnantajalla on velvollisuus ottaa selvää Maahanmuuttovirastosta, saako hänen palkollisensa tehdä täällä töitä.

Hakija joutuu maksamaan jokaisesta työnteko-oikeushakemuksesta erikseen, ja odottamaan samalla miten turvapaikkahakemukselle käy.

Pimeä työnteko on suoraan rikollista.

Ulkomaalaislaki kiristyi kesäkuussa: hakemuksenuusijat joutuvat karenssiin, jonka aikana ei saa tehdä töitä. OM-arkisto

Mene kotiisi

Jos turvapaikkaa ei myönnetä, työnteko-oikeuskin loppuu siinä vaiheessa, kun korkein hallinto-oikeus ei pysäytä käännytystä.

Vaihtoehtona olisi tietysti työperäinen oleskelulupa, jonka saavat sellaiset ihmiset jotka haluavat muuttaa tänne työn perässä.

Omerin ja monen muun hänen tuttunsa ongelma on, että tällaista lupaa voi hakea vain sellaisen passin kanssa jonka Suomi hyväksyy.

Jos paperiongelmaa ei olisi, oleskelulupa todennäköisesti heltiäisi helposti. Hän nimittäin tekee työtä vähintään vaaditut 37,5 tuntia viikossa, opiskelujen lisäksi.

Omer näyttää minulle 54 turvapaikanhakijatuttunsa listaa. Kaikki ovat samassa tilanteessa: työtä on tehty vuosia, veroja maksettu, mutta se ei Suomelle kelpaa.

Karkotuksen uhkaa uusintahakemusten tekeminen ei poista.

“Minulla on osoite vastaanottokeskuksessa, johon viranomaiset ovat säännöllisesti yhteydessä. Lähtö voi tulla koska tahansa”, Omer tietää.

Silti keskuksessa lojumisen sijaan hän täyttää mieluummin aikansa tekemällä edes jotain hyödyllistä.

“Osallistun vapaaehtoistyöhön auttamalla järjestämään tilaisuuksia turvapaikanhakijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa”, Omer sanoo ja hymyilee ujosti.

Tänä keväänä hän suoritti mallikoulun kurssin tehdäkseen vaatemallintöitä.