Saako Pertti Kurikan Nimipäivät pisteitä Itä-Euroopasta?

Suomessa kehitysvammaisten bändi voidaan valita euroviisuihin, mutta kaikkialla Euroopassa vastaavaa tuskin tapahtuisi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Romanian laitoshoidon surkeus tuli julki diktaattori Nicolae Ceaușescun kukistuttua. Parantumattomasti sairaiden tai vammaisten lasten annettiin virua ilman fyysistä tai psyykkistä hoitoa. Kuva vuodelta 1990.

Suomessa kehitysvammaisten bändi voidaan valita euroviisuihin, mutta kaikkialla Euroopassa vastaavaa tuskin tapahtuisi.
(Päivitetty: )
Teksti:
Johanna Jantunen

Pertti Kurikan Nimipäivien esiintyminen euroviisuissa Wienissä saattaa olla osalle Eurooppaa hankala asia.

Itä-Euroopassa vammaiset ihmiset eivät juuri näy yhteiskunnassa.

Kovin kaukana historiassa eivät ole kehitysvammaisten pakkosteriloinnit tai heidän tuhoamisensa keskitysleireillä. Ceaușescun Romaniasta muistamme alkeellisiin laitoksiin hylätyt vammaiset lapset.

Isoissa laitoksissa

Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen kertoo, että Itä-Euroopassa kehitysvammaisten asiat ovat yhä huonolla tolalla.

Esimerkiksi asumisolosuhteissa olisi parantamisen varaa.

”Itä-Euroopassa on vahvasti laitospainotteinen tilanne. Kehitysvammaiset asuvat isoissa laitoksissa ja yksilöllinen asuminen on hyvin vieras käsite”, Ohtonen kertoo.

Positiivisia merkkejä on kuitenkin ilmassa.

”Unkari on hyväksynyt kehitysvammalaitosten purkamisohjelman. Vuoteen 2040 mennessä laitosten pitäisi olla purettu. Kuitenkin nämä uudetkin asumispalvelut voivat olla 50-paikkaisia.”

Vajaamielisiä

Tutkimustietoa kehitysvammaisuudesta on hankalaa saada. Vammaisuutta piilotellaan.

”Monissa Itä-Euroopan maissa kaikki vammaryhmät käsitellään saman vammaisuus-käsitteen alla, oli kyseessä sitten aistivamma tai liikuntavamma. Kehitysvammaisia ei erikseen tilastoida, ja myös mielenterveyskuntoutujat voidaan lukea samaan ryhmään”, kertoo Ohtonen.

Ihmisten perusoikeuksia ajava Euroopan unionin järjestö (European Union Agency for Fundamental Rights) on koonnut tietoa siitä, minkälaisia oikeuksia kehitysvammaisilla ja mielenterveyspotilailla eri maissa on.

Esimerkiksi äänioikeus ei ole kaikkialla itsestäänselvyys.

Suomessa äänioikeutettuja ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet. Jos äänioikeutettu on hoidettavana sairaalassa tai ympärivuorokautista hoitoa antavassa yksikössä, hän saa äänestää ennakolta kyseisessä laitoksessa. Jos taas liikuntakyky on rajoittunut niin, ettei pääse äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan.

Itävallassa, jossa Euroviisut tänä vuonna pidetään, kehitysvammaiset saavat lain mukaan äänestää.

Romaniassa tilanne puolestaan on karu. Laissa puhutaan ”vajaamielisistä”, jotka eivät saa äänestää.

Kaikista maista ei tietoa vammaisten oikeuksista ole lainkaan saatavilla.  Esimerkiksi Venäjän tilanteesta ei ole raporttia.

 

X