Saako sinut sitoa sänkyyn ja haluatko huulipunaa – hoitotahto päättää, kun itse et enää pysty
Hoitotahto on uusi musta. Jokaisen kannattaa tehdä sellainen. Muuten on vaarana, että joutuu hauraassa tilassa hoidetuksi tavoilla, jotka eivät tunnu hyviltä.
Oletko ajatellut, että hoitotahto kannattaa tehdä ennen kuin on myöhäistä.
”Hävettää, että en ole saanut tätä aikaiseksi”, helsinkiläinen eläkeläinen Riitta Mänttäri, 75, sanoo. Mänttäri aloitti viisi vuotta sitten hoitotahdon laatimisen, mutta homma on jäänyt kesken, koska se tuntuu ahdistavalta.
”On vaikeaa ajatella sitä, että ylipäätään vanhenee, saati sitä, että sairastuu.”
Hoitotahtoa tehdessä pitää ajatella juuri näitä tilanteita, sillä paperiin on tarkoitus kirjata toiveet ja tahto sitä hetkeä varten, kun ei enää pysty niitä ilmaisemaan.
Hoitotahdossa otetaan kantaa järeisiin elämän ja kuoleman kysymyksiin. Saako sinua esimerkiksi elvyttää, jos se johtaa kärsimysten pitkittymiseen? Entä saako sinut sitoa sänkyyn vöillä tai lääkkeellisesti? Haluatko viimeiseen asti käyttää varojasi piristäviin asioihin, kuten esimerkiksi manikyyriin? Mitä esineitä toivot mukaasi hoitokotiin? Ketkä saavat tietää terveydentilastasi?
Riitta Mänttäri on kirjoittanut hoitotahtoaan tarinalliseen muotoon.
”Se ei ole mitään kovin jämptiä tekstiä.”
Hän on kirjannut siihen mukavia asioita, kuten vaikkapa sen, että hän haluaa loppuun asti tulla puetuksi rentoihin ja iloisin vaatteisiin ja saada silloin tällöin tämäkän konjakkitujauksen.
Hoitotahto myös nuorille
Hoitotahto ei ole pelkästään elämän ehtoopuoleen kuuluva asia. Kukaan 18 vuotta täyttänyt ei ole liian nuori tekemän hoitotahtoa, sillä, sanotaan se suoraan, voit jo tänään joutua onnettomuuteen, joka vie kykysi kommunikoida. Itsemääräämisoikeuttasi voidaan helpommin toteuttaa, kun se on etukäteen kirjattu ylös.
Hoitotahtoa voi ajatella samanlaisena itsestäänselvyytenä kuin testamentin tekoa tai elinluovutustestamenttia. Erona testamentteihin on se, että hoitotahto koskee elämääsi, ei kuolemasi jälkeistä aika. Pääset itse nauttimaan sen toteutumisesta.
Erityisen tarpeellinen hoitotahto on Suomen 200 000 muistisairaalle.
Hoitotahdon tekemiseen saa mallia esimerkiksi Muistiliiton verkkosivuilta, josta löytyy tulostamiskelpoinen pohja hoitotahdolle.
Hoitotahdon voi kirjata myös jokaisen suomalaisen sähköiseen asiointipalveluun Omakantaan.
Toistaiseksi hoitotahto ei siirry Omakannasta tai Muistiliitosta sähköisesti hoitaville tahoille vaan se pitää toimittaa niihin itse.
Kuka tahansa voi laatia hoitotahdon niin kauan, kuin on kykeneväinen päättämään omista asioistaan. Hoitotahdon olemassaolosta on hyvä puhua läheisille ja antaa heille siitä kopio.
Muistiliiton sivuilta voi tulostaa hoitotahtokaavakkeet. @SANNA PUHTO
Tahto voi muuttua
Parastaikaa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä valmistelee uutta lakia itsemääräämisoikeudesta. Lain on määrä lähteä keväällä 2018 lausuntokierrokselle. Jo nyt voimassa oleva itsemääräämislaki lähtee siitä, että jokainen saa vaikuttaa omaan hoitoonsa. Kirjallinen hoitotahto on hyvä käytännön työkalu potilaan toiveiden esille saamiseksi.
Riitta Mänttäriä on huojentanut se oivallus, että hoitotahdon ei tarvitsekaan olla kerralla valmis. Kyseessä on prosessi.
”Olen antanut itselleni anteeksi, että tämä ei ole viidessä vuodessa tullut valmiiksi.”
Hoitotahto voi muuttua, kun ihminen muuttuu. Sitä laatiessa ei ehkä tarvitse eläytyä siihen tilanteeseen, missä on silloin, kun on viimeiselllä rajalla. Riittää, jos ajattelee mikä juuri nyt tuntuisi hyvältä ja oikealta.