Voiko hengenvaarallisen sähköiskun saada suomalaisessa uima-altaassa?
Suomessa tiukat säädökset määräävät uima-altaiden turvallisuuden ja sähköisku on epätodennäköinen. Ulkomailla näin ei aina ole.
Suomessa uima-allasvalaisin saa olla korkeintaan 12 volttia. Vaikka valaisin rikkoutuisi, vedessä olisi silti turvallista olla.
Suomalainen perhe koki Thaimaassa kauhun hetkiä, kun 10-vuotias Valma Yli-Hemminki sai Thaimaassa uima-altaassa vedestä sähköiskun. Hän ei päässyt vedestä omin voimin ylös, ja kun isä hyppäsi altaaseen, häneltä meni jalat alta. Syynä oli sähköisku. Isän voimat riittivät kuitenkin siihen, että hän sai vedettyä itsensä ja lapsensa pois altaasta.
”Sähköiskun syynä on saattanut olla rikkoutunut lamppu”, arvelee Jari Parkkinen uima-allaslaitteita myyvästä JPN Servicestä.
”Esimerkiksi valaisimen kaapelirikon takia voi päästä sähkövuoto veteen. Jos näin käy, pitäisi järjestelmästä löytyä sulake katkaisemaan valaisimen virransaannin.”
Sähköisku voinut olla hengenvaarallinen
Myös Kiwa Inspectan sähkötekniikkaan perehtynyt johtava asiantuntija Rauno Järviluoma arvelee syyksi uima-altaan rikkoutunutta valaisinta.
”En tunne Thaimaan säädöksiä ja uima-allasvaatimuksia, mutta uima-altaan valaisimessa on todennäköisesti ollut vaihtosähköä ja rikkoutuneen lampun kohdalla on vedessä voinut olla jopa 220 volttia. Jos jännite on esimerkiksi mennyt jalasta jalkaan tai kädestä jalkaan, se on jo voinut vaikuttaa liikkumiseen ja sydämen kammiovärinään. Arvelen, että tuossa on ainakin kouristusraja mennyt rikki”, Järviluoma toteaa.
”Vaikka tyttö ei olisi edes koskenut valaisimeen, vedessä on voinut olla jännite-ero käsien ja jalkojen välissä.”
Rauno Järviluoma arvelee, että tilanne on saattanut olla jopa hengenvaarallinen.
Suomessa uima-allasvalaisin saa olla korkeintaan 12 volttia. Vaikka valaisin rikkoutuisi, vedessä olisi silti turvallista olla.
Järviluoman mukaan tytön kokema voimakas reaktio kertoo vedessä olleen enemmän kuin 12 volttia.
Sähköisku on vaarallinen erityisesti sydänsairaille
Sähköiskut voi porrastaa kolmeen rajapyykkiin. Ensimmäinen on tuntoraja. Kun se rikkoutuu, ihminen tuntee pienen sähköiskun värinänä iholla. Nämä ovat kaikille tuttuja sähköiskuja, joita voi saada vaikka autonoven kahvasta.
Seuraava on kouristusraja. Lihakset kramppaavat eikä ihminen pysty liikkumaan. Jos käsi on esimerkiksi nyrkissä, sitä ei saa enää auki. Kun virtaa on tätäkin enemmän, ylitetään kolmas ja vaarallisin raja, jolloin sydänkammiovärinän riski kasvaa. Tällöin sydän ei enää toimi normaalisti.
Sähköiskun hengenvaarallisuuteen vaikuttaa useampi tekijä. Siihen vaikuttavat muun muassa millainen vaatetus henkilöllä on, onko esimerkiksi sydänsairauksia tai sydämentahdistin, joka saattaa rikkoutua sähköiskun voimasta. Ja tietenkin se, kuinka korkea jännite on ja ollaanko kuivalla vai kostealla maalla. Vesi lisää aina sähkön vaarallisuutta.
Jos uima-altaan vedessä on ollut 220 volttia, onko uimarin tilanne ollut hengenvaarallinen?
”On ehdottomasti. Suomessa 50 volttia pidetään kuivissa olosuhteissa turvallisena, uima-altaissa se 12 on volttia.
Vastaavanlainen tapaturma on Suomessa hyvin epätodennäköinen juuri matalan turvarajan takia.”
”Jos suomalaisissa uimahalleissa on korkeamman jännitteen valaisimia, ne ovat lasi-ikkunan takana”, Rauno Järviluoma sanoo.
Miten sähköiskun saanutta voi auttaa?
Jos sähköiskun saaneen henkilön kädet ovat kouristuneet, tämä ei pysty tarttumaan mihinkään. Henkilö pitää kiskoa irtoa esimerkiksi vaatteista vetämällä, jotta pelastaja ei saa itse sähköiskua.
”Mitä enemmän eristeitä, sen parempi. Kädessä voinolla esimerkiksi hansikkaat.”
Veteen ei pidä hypätä. Miten vedessä sähköiskun saanut sitten pelastetaan?
”Tämä on vaikeampaa, kun uima-altaassa ollaan pienissä uimapuvuissa. Ja jos henkilön kädet ovat kouristuneet, hän ei pysty tarttumaan mihinkään. Voisi ehkä yrittää pyyhkeen avulla nostaa henkilö vedestä. Tässä tapauksessa ymmärrän kyllä, että isä on toiminut vaistonvaraisesti, koska hän ei ole voinut tietää, mikä on ollut tilanteen syy.”