Eurooppalainen sähköpörssi ailahtelee mutta takaa jatkossa edullisempia energiahintoja – Luopumisen sijaan asiantuntija lisäisi sähkönsiirtoverkkoja

Kallis maakaasu nostaa sähkön hintaa sähköpörssissä ja aiheuttaa ongelmia niin kansalaisille kuin energiayhtiö Fortumillekin. Sähköpörssijärjestelmästä ei kuitenkaan kannata luopua.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pitäisi säästää ja pyrkiä ­fossiilisesta energiasta eroon. Vuonna 2025 tilannetta helpottamaan valmistuu 800 megawattia uutta sähkönsiirtokapasiteettia. Silloin edullista vesivoimalla tuotettua sähköä tuodaan Pohjois-Ruotsista Suomeen.

Kallis maakaasu nostaa sähkön hintaa sähköpörssissä ja aiheuttaa ongelmia niin kansalaisille kuin energiayhtiö Fortumillekin. Sähköpörssijärjestelmästä ei kuitenkaan kannata luopua.
Teksti:
Juha Pippuri

Sähkön riittäminen ja hinta ensi talven pakkasilla on aito huoli. Sähköyhtiöt ovat nostaneet hintojaan kesän aikana, ja vauhti vain kiihtyy talvea kohden.

Suurimmalla osalla suomalaisista on kiinteähintainen sähkösopimus. Se suojaa sähkön hinnan heilahteluilta ­sähköpörssissä. Joillekin sopimus on varsin edullinen. Sopimusten vuoksi sähkönmyyntiyhtiöitä on mennyt konkurssiin. Yhtiöt ovat joutuneet ­ostamaan myymänsä sähkön moninkertaisella hinnalla.

Sähköpörssi on kaikesta huolimatta tärkeä työkalu, jonka avulla sähköntuottajat osaavat ohjata tuotantoaan sopivaksi seuraavan päivän kysynnän mukaan.

Sähköpörssissä hinta vaihtelee ostajan sijainnin mukaan

Tuulisina päivinä sähkö on halpaa edullisen tuulivoiman ansiosta. Tuulettomina päivinä tarvitaan enemmän kalliimpaa, turpeella, biomassalla ja fossiilisilla polttoaineilla tuotettavaa sähköä.

Suomessa myytävä ­sähkö hinnoitellaan sähköpörssi Nordpoolissa. Siihen kuuluvat Pohjoismaat, Baltia, Saksa, Ranska, Benelux-maat, Puola, Itävalta ja Britannia.

Sähkönsiirtolinjojen kapasiteetti Pohjoismaista Eurooppaan on kuitenkin riittämätön. Siksi sähköpörssissä sähkön hinta vaihtelee sähkön ­ostajan sijainnin mukaan.

Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa sähkö on halpaa suuren vesivoimatuotannon vuoksi. Maakaasusta ­riippuvaiset saksalaiset kilpailevat nyt ­suomalaisten kanssa halvasta vesivoimasta, ja siksi maakaasun korkea hinta vaikuttaa sähkön hintaan Suomessa.

Sähkön hintaan vaikuttaa myös halvan venäläisen sähkön tuonnin loppuminen.

Fortum luotti venäläiseen energiaan

Energiayhtiö Fortum, jossa valtio on enemmistöosakkaana, olisi konkurssissa, ellei valtio olisi luvannut kahden miljardin hätärahoitusta sähköpörssin futuurisopimusten vakuuksien maksamiseen.

Futuurisopimukset ovat sopimuksia, joilla sähköntuottajat myyvät tuottamaansa sähköä etukäteen sähköpörssissä.

”Niin Fortum kuin ­muutkin sähköntuottajat tekevät näin, jotta niiden tulos olisi ennustettavampi. Sähkön hinnan heilahtelut eivät vaikuta ­yhtiön tulokseen, kun hinnasta on sovittu etukäteen”, sanoo rahoituksen professori Timo Rothovius Vaasan yliopistosta.

Fortum on sopinut myyvänsä 80 prosenttia Pohjoismaissa tuottamastaan sähköstä tänä vuonna noin 38 euron megawattihinnalla ja ensi vuonna 60 prosenttia 37 eurolla.

”Fortum ei joutuisi myymään sähköään tappiolla, vaikka se ei suojaisi myyntejään lainkaan. Sen ydin- ja ­vesivoiman tuotantokustannukset ovat vain muutama kymmentä euroa megawattitunnilta.”

Sähkön hinnan noustua sähköpörssi vaatii sähkön myyjältä käteisvakuuksia sen varmistamiseksi, että sähkön ostaja saa ostettua sähköä, vaikka myyjä ei sähköä onnistuisikaan toimittamaan.

Pahimmillaan sähkön hinta kävi Suomen osalta liki 500 eurossa megawattitunnilta. Se moninkertaisti futuureja sähköpörssissä myyneiden sähköntuottajien vakuusmaksut.

Vaikka Fortum on suojannut sähkönmyyntiään ­normaalisti, sen vakuusvaatimukset kasvoivat nykyisillä sähkön pörssihinnoilla valtaviksi. Jälkikäteen katsottuna Fortumilta oli erittäin riskipitoinen strategia, jossa se luotti sokeasti siihen, että kaasu virtaa Venäjältä Eurooppaan.

sähköpörssi

Energiaa joudutaan käyttämään tulevana talvena säästeliäästi. © iStock

Valtio tulee hätiin

Fortumin olisi kannattanut ostaa futuurisopimukset pois pörssistä sähkön hinnan noustessa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Näin moni muu sähköyhtiö on tehnytkin.

”Kun futuurisopimuksen sulkee nousevaan hintaan, tulee tappiota. Ongelma on, että se olisi pitänyt laittaa kirjanpitoon, eikä Fortum olisi kestänyt sitä”, Timo Rotho­vius sanoo.

Kassansa se tyhjensi antamalla saksalaiselle tytäryhtiölleen Uniperille 8 miljardia euroa lainaa vuoden alussa.

Fortumin oli luotettava, että valtio tulee hätiin, kun sähköpörssin vakuusvaatimukset kasvavat liian suuriksi.

Nyt Fortumilta ja Uniperilta on kassavarat loppumassa. Saksa suunnittelee kansallistavansa Uniperin, jotta maan kaasun saanti olisi turvattu.

Hintakatosta hyötyä

Tällä hetkellä ei voi ­tietää, mitä sähkö maksaa talvella. Mitä ­korkeammalle ­hinta pörssissä nousee, sitä suuremmat ovat pörssin vaatimat rahavakuudet futuureja myyneiltä sähköntuottajilta.

Hintakatto olisi siksi perusteltu työkalu.

”Hintakatto rauhoittaisi sähkömarkkinoita. Koko EU:n laajuisella järjestelmällä olisi parhaimmat mahdollisuudet onnistua”, sanoo energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro LUT-yliopistosta.

Hintakattoa ei kuitenkaan voi laittaa liian alhaalle, sillä se leikkaisi kaasulla tuotettavan sähkön määrää. Toinen tapa tehdä katto olisi korvata kaasuntuottajille sen ylitse menevät tuotantokulut, jolloin hintaa nostava vaikutus häviää.

”Parhaiten selvitään yhteisillä sähkömarkkinoilla”

Suomalaisen kuluttajan sähkölaskun alentamiseksi on ehdotettu Pohjoismaiden irtautumista yhteiseurooppalaisesta sähköpörssistä ja sähkönsiirrosta Eurooppaan.

Samuli Honkapuro pitää ­tärkeänä, että Eurooppa pitää kriisin ­aikana yhtä.

”Jos emme toimi EU:na ­yhdessä, sehän on viesti ­Putinille. Parhaiten selvitään yhteisillä sähkömarkkinoilla, jossa on tarjolla paljon esimerkiksi tuulivoimaa.”

Joka vuosi tällä vuosikymmenellä Suomeen ­rakennetaan noin 2 000 megawattia lisää tuulivoimaa. Vuonna 2030 meillä on noin 18 000 megawattia tuulivoimaa. Nyt koko sähköntuotantokapasiteettimme on noin 11 000 megawattia.

Tuulivoima aiheuttaa heilahtelua ­sähköntuotannossa. Siksi sähkön hinta ­vaihtelee jatkossakin ja on entistä enemmän riippuvainen säästä. ­Vahva sähkönsiirtoverkko Pohjoismaihin ja Eurooppaan tasapainottaisi hintoja.

”Ensin tuulee Briteissä ja Keski-Euroopassa, sitten Norjassa, Ruotsissa ja Länsi-Suomessa. Siksi sähkönsiirtoverkkoja pitää tulevaisuudessa ­lisätä, eikä luopua niistä”, Samuli Honkapuro sanoo.

Nykytilanteesta huolimatta juuri eurooppalainen sähköpörssi takaa meille edullisempaa energiaa tulevaisuudessa.

Lue myös: Sähköllekin löytyy hintakatto – Professori Timo Rothovius katsoo talven hintapiikin yli: ”Tulevaisuudessa sähkö on jälleen halpaa”

X