Sairaanhoitajat avautuvat terveydenhuollon sekoilusta ja piinaavasta ilmapiiristä – Hoitajat joutuvat tulemaan flunssaisina töihin, eikä henkilökuntaa testata koronan varalta
Sairaanhoitajaliiton jäsenkyselyn tulokset paljastavat, että keskellä koronaepidemiaa arki terveydenhuollossa herättää paljon kummastusta ja kysymyksiä. Karanteenisäännöt eivät koske terveydenhuollon ammattilaisia, eikä hoitajia testata, vaikka olisi selviä flunssaoireita.
Sekavat ja jatkuvasti muuttuvat ohjeet tekevät sairaanhoitajan työstä koronaepidemian keskellä entistä stressaavampaa. Kuva: Pekka Nieminen Otavamedia
Sairaanhoitajat kertovat, että heihin eivät karanteeniohjeet päde. Kun muiden alojen työntekijöitä kehotetaan jäämään koronan vuoksi kotiin matalalla kynnyksellä, hoitajat joutuvat tulemaan töihin sairaina.
”Yleiset ohjeet eivät pidä paikkaansa hoitajien kohdalla. Sairaana ja flunssassa voi tai pitää tulla töihin, ellei ole korkeassa kuumeessa. Karanteenisäännöt eivät koske hoitajia”, kertoo eräs sairaanhoitajista.
”Kollega oli flunssaisena töissä ja kysyi osastonhoitajalta, pitäisikö hänet testata. Ei testattu, koska hänellä ei ollut kuumetta eikä hän ollut käynyt ulkomailla. Itsekin olin flunssaisena töissä, kun ei hitto vie saa olla poissa, jos kuumetta ei ole”, ihmettelee toinen.
Vastaukset on koottu Sairaanhoitajaliiton jäsenkyselystä, johon tulvii nyt vastauksia koronatilanteesta huolestuneilta hoitajilta. Kysely on auki, ja liitto julkaisee uusia tuloksia sitä mukaan, kun lisää vastauksia kertyy.
Sairaanhoitajaliiton kyselyssä nousi myös muutamia valopilkkuja, kuten parantunut hygienian taso. Koronan hoidosta voidaan oppia jotain myös tulevaisuutta varten. Kuva: iStock
Etenkin se, ettei hoitohenkilökuntaa testata koronan varalta, pelottaa monia sairaanhoitajia. Pahimmassa tapauksessa virus pääsee leviämään henkilökunnasta muihin työntekijöihin ja potilaisiin, jos tartunnanlähdettä ei saada ajoissa selville.
”Pelottaa. Edes työpäivän aikana sairastuneita ei välttämättä testata. Vuorossa sairastunut hoitaja pääsi testiin monta vuorokautta sairastumisen jälkeen. Jos kyseessä on korona, koko osasto on altistunut, eikä asialle ole tehty mitään. Täysin käsittämätöntä!”
Uudet vastaukset paljastavat pelon ilmapiirin jatkuvasti muuttuvien ohjeiden takana
Seura kertoi aiemmin jutussaan Kysely paljastaa: Tällaista on sairaanhoitajien arki koronaepidemian keskellä, että hoitajat kritisoivat, että toimintaohjeet työpaikoilla muuttuvat koko ajan.
Sairaanhoitajaliiton jäsenkyselyn ensimmäisissä vastauksissa näkyi, että sairaanhoitopiireiltä puuttuvat kansalliset ohjeet siitä, miten työpaikoilla pitäisi toimia koronaepidemian aikana.
Nyt kyselyn uudet tulokset paljastavat piinaavan ilmapiirin, jossa työntekijät joutuvat selviämään parhaan kykynsä mukaan.
”Johto piiloutuu ovien taakse eikä ohjeita saa.”
”Kaipaisin osastonhoitajalta vahvaa johtamista ja työyhteisöltä hyvää yhteishenkeä, mutta molemmat puuttuvat.”
Tilanne vaatisi kylmää päätä ja vahvaa toiminnan koordinoimista. Silti hoitajat kertovat, että lähijohdon ohjeet ovat ristiriitaisia ja epäselviä, eivätkä ne ole linjassa yleisen ohjeistuksen kanssa. Ongelmat alkavat komentoketjun yläpäästä ja näkyvät hoitajien arjessa.
”Kaikki hyperventiloivat ja ohjeet muuttuvat lähes päivittäin. Kun olet saanut yhden osaston koulutettua suojainpukeutumisessa, ohje on jo muuttunut ja kaikki kysyvät yhtä aikaa, että miten nyt tehdään. Tietoa ei anneta johtotasolta meille, joiden pitäisi opettaa muu henkilökunta. Yksiköt laativat paniikissa omia ohjeita, jotka voivat poiketa talon ohjeista.”
Terveydenhuollossa kaivataan nyt selkeitä ohjeita ja vahvaa johtamista. Muuten koronaepidemian hoidossa voi tapahtua virheitä. Kuva: Pekka Nieminen Otavamedia
Sekoilu sairaanhoitopiireissä asettaa hoitajien perheen tulilinjalle
Sairaanhoitajan riski joutua kosketuksiin koronatartunnan saaneen potilaan kanssa on tavallista kansalaista korkeampi, koska työtä ei voi tehdä etänä ja heidän työpaikkansa on se, johon sairastuneet ihmiset hakeutuvat hoitoon ja testaukseen.
Siksi pelko siitä, että tartuttaa oman lähipiirinsä, on hoitajien keskuudessa korostunut. Selkeät toimintaohjeet helpottaisivat sitä huolta, että työpaikalla tapahtuu virhe, joka altistaa läheiset vaaralle.
”Minulla on riskiryhmään kuuluva lapsi. Pelkään, että sairastun itse ja tartutan lapseni. Minulla on kuitenkin työvelvoite. Tuntuu todella epätodelliselta. Toivoisin voivani jäädä kotiin.”
”Meillä ei ole eristyshuoneita, joten suunnitelmissa on tilaeristys nurkkaan, joka rajataan sermeillä. Tämä tulee herättämään kysymyksiä muissa potilaissa ja huolestuttaa myös hoitajia. Osalla hoitajista on riskiryhmäläisiä kotona ja lähipiirissä. Kukaan ei haluaisi viedä kotiin koronaa.”
Koronaepidemian eturintamassa työskentely altistaa myös hoitajien perheen koronatartunnalle. Kuva: iStock
Hoitajissa on myös paljon riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, joita kuormittaa huoli omasta terveydestä. Osassa työpaikoista riskiryhmäläisiä on sijoitettu koronasta puhtaille osastoille, jotta he eivät altistuisi ensimmäisinä virukselle.
”Tarpeen vaatiessa tästä voidaan joustaa. Käytännössä minut ja monet muut riskiryhmään kuuluvat sairaanhoitajat ”uhrataan”, jotta potilaat saavat hoitoa.”
Sähläämisestä kärsivät lopulta kaikki
Sairaanhoitajien työpaikkojen ongelmat kaatuvat lopulta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle.
Koronaepidemian kaltaisessa kriisitilanteessa selkeät ohjeet pitäisi saada nimenomaan ylimmältä mahdolliselta tasolta niin, ettei sairaanhoitopiirien tai yksittäisten osastojen tarvitsisi arvailla, mikä on oikea toimintatapa.
Kansallisten ohjeiden puutteesta kärsivät ensimmäisinä hoitajat ja hoitajien läheiset. Jos ohjeiden puute johtaa virheisiin terveydenhuollossa, kärsijäksi saattaa joutua kuka tahansa kansalainen.