Sairas saa päättää omista asioistaan

Säilyykö itsemääräämisoikeuteni, jos sairastun? Mitä voin määrätä hoitotahdossa? Kuka hoitaa raha-asiani, kun en itse kykene? Asiantuntijat vastaavat.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Itsemääräämisoikeus säilyy, vaikka ihminen sairastuu.

Säilyykö itsemääräämisoikeuteni, jos sairastun? Mitä voin määrätä hoitotahdossa? Kuka hoitaa raha-asiani, kun en itse kykene? Asiantuntijat vastaavat.
Teksti: Tarja Salo

Onko minulla vielä sananvaltaa?

Olen vielä työikäinen, mutta sairastan muistisairautta. Säilyykö itsemääräämisoikeuteni, jos joudun petipotilaaksi?

Teuvo 58 v.

VASTAUS:

Kun saa diagnoosin sairaudesta, kuten muistisairaudesta, se on kova isku. Tulevaisuus pelottaa: Kuka minua hoitaa ja miten? Menetänkö itsemääräämisoikeuteni? Sidotaanko minut sänkyyn?

Itsemääräämisoikeus säilyy, vaikka ihminen sairastuu. Itsemääräämisoikeus on perus- ja ihmisoikeus. Itsemääräämisoikeus sosiaali- ja terveydenhuollossa tarkoittaa sitä, että jokainen itse päättää omista asioistaan ja ilmaisee oman tahtonsa.

Ilmaise tahtosi kirjallisesti.

Potilaslain mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Hänelle ei pääsääntöisesti saa tehdä mitään hoitotoimenpiteitä vastoin hänen tahtoaan.

Itsemääräämisoikeus ei tarkoita sitä, että potilas voi vaatia mitä tahansa. Turha on vaatia samppanja-aamiaista tai päivittäistä ajelua avoautolla. Hoidon on oltava lääketieteellisesti perusteltua.

Itsemääräämisoikeudesta ei ole vielä kaikkia koskevaa omaa lainsäädäntöä, mutta se on valmisteilla. Jos kaikki sujuu aikataulun mukaan, lait tulevat eduskunnan käsittelyyn vuonna 2018.

Itsemääräämisoikeus on selvä asia niin kauan, kun ihminen on terve ja ajatus kirkas. Mutta asia mutkistuu, kun ihminen ei kykene tekemään selkeitä päätöksiä, jotka koskevat hänen hoitoaan.

Uusi laki tulee koskemaan valtavaa määrää potilaita ja hoitoalan henkilöitä. Kaikkien pitää opetella paljon uusia asioita ja käytäntöjä, joihin laki velvoittaa. Tarvitaan koulutusta, ohjeita ja oppaita, jotta potilaiden itsemääräämisoikeus toteutuu.

Kun laki tulee voimaan, se ei tarkoita, että hoitajat kulkevat lakikirja kainalossa. Hoito perustuu yhä terveeseen järkeen ja toimiviin käytäntöihin. Hoito sujuu helpommin ja paremmin, kun henkilökunta tietää, mitä hoidettava haluaa.

Itsemääräämisoikeus helpottaa kaikkien elämää, niin potilaan kuin hoitajan. Ketään ei tarvitse sitoa sänkyyn, jos inhimillisyys, kärsivällisyys sekä luottamus ovat työkaluina ja laki voimassa.

 

Milloin pitää tehdä hoitotahto?

Mikä se sellainen hoitotahto on, tarvitsenko sellaista? Miten sellainen tehdään?

Positiivinen täti

VASTAUS:

Testamentin tekeminen on ihan normijuttu, kyllähän sitä omaisuudestaan huolehtii. Mutta tulevasta hoidostaan eivät kaikki välitä eivätkä ilmaise hoitotahtoaan. Se ei ole itsekkyyttä, jos tekee hoitotahdon. Se on viisautta.

Virallisesti ilmaistuna hoitotahto on henkilön tahdonilmaus omasta hoidostaan, jos hän vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden vuoksi menettää oikeustoimikelpoisuutensa.

Hoitotahdon avulla voit varmistaa, että hoidoissa noudatetaan omia elämänarvojasi. Hoitohenkilökunta on velvollinen noudattamaan hoitotahtoa.

Hoitotahdon voi tehdä jo nuorena, mutta se pitää tehdä viimeistään, kun on vielä tolkuissaan. Sitä voi täydentää elämän varrella.

Hoitotahto on pätevä silloin, kun tekijä riittävällä tavalla ymmärtää sen merkityksen ja sisällön. Hoitotahdolle ei ole laissa määriteltyä ehdotonta muotomääräystä. Todistajien käyttäminen on suositeltavaa. Hoitotahto tehdään yleensä kirjallisesti.

Muistiliiton hoitotahtolomakkeessa on kaksi osiota, velvoittava ja toiveosio. Velvoitusosioon kirjataan loppuelämän vaiheita, kuten elvytyskielto.

Toiveosioon voi kirjata jokapäiväisiä toiveita, jotka voivat liittyä pukeutumiseen, ruokaan, uskontoon ja harrastuksiin. Hoitotahtoon voi siis kirjata muun muassa sen, ettei halua juoda maitoa tai pitää punaisia vaatteita. Siinä voi myös kertoa, ettei halua hoitokodissa osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin.

Hoitotahtokaavakkeita löytyy netistä esimerkiksi muistiliitto.fi, valvira.fi, omakanta.fi tai thl.fi -sivuilta.

Hoitotahdosta on hyvä kertoa läheisille, hoitavalle lääkärille ja omalle hoitajalle. Laita hoitotahtolomake hyvään talteen ja anna läheiselle säilytykseen.

Hoitotahto vähentää omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta hoitoratkaisuissa ja helpottaa lääkäreidenkin työtä.

Kun hoitotahto on hoitohenkilökunnan tiedossa, sitä voidaan noudattaa päivittäin hoitotoimissa. Eikä siitä ole ylimääräistä vaivaa, jos potilaalle puetaan tämän toivoma sininen pusero eikä punaista. Se ei vie enemmän aikaa, mutta siitä tulee potilaalle parempi olo.

 

Kuka hoitaaraha-asiani?

Kuka edustaa minua taloudellisissa asioissa, kun en enää itse kykene?

Lapseton muistisairas

VASTAUS:

Kun ihminen sairastuu, se tietää monenlaisen kaavakkeen täyttöä. Asioista pitää huolehtia, vaikka olisi kuinka huonossa kunnossa. Onneksi on läheisiä tai muita auttavia ihmisiä. Muistiliiton paikalliset muistiyhdistykset tekevät arvokasta työtä näissä asioissa.

Hoitotahto pitää ilmaista jo terveenä.

Kun on itse kykenemätön hoitamaan asioitaan, voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen. Siinä yksilö valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan muun muassa raha-asioistaan siltä varalta, ettei itse kykene.

Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti. Edunvalvontavaltuutusta koskevassa valtakirjassa valtuuttaja nimeää valtuutetun, joka on suostunut tehtävään sekä määrittelee asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtakirja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Lähiomainen ei voi toimia todistajana. Allekirjoitettu valtakirja luovutetaan valtuutetulle eli henkilölle, joka on nimetty asioita hoitamaan.

Sitten kun valtuutuksen antanut henkilö ei kykene enää hoitamaan asioitaan esimerkiksi etenevän muistisairauden vuoksi, valtuutettu voi pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen. Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti on sen vahvistanut.

Edunvalvontavaltuutuksesta kertovia esitteitä saa maistraateista ja oikeusaputoimistoista. Esite löytyy myös oikeusministeriö.fi-sivuilta. Mallilomake sähköisesti: muistiasiantuntijat.fi/julkaisut.

Asiantuntijoina juridinen asiantuntija Anna Valkeajoki Muistiliitto ry:stä ja hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Juttu on julkaistu ensi kerran Vivassa 1/2018.

Tiedätkö, että…

A Yhteiskunnan tavoitteena on, että iäkäs ihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tämä ei onnistu ilman tukea ja turvaa. Toimivan Kodin (toimivakoti.fi) valikoimissa on valtavasti apuvälineitä, laitteita ja teknologisia sovelluksia, jotka helpottavat kotona asumista.

B Valepoliisit ovat huijanneet iäkkäiltä ihmisiltä rahaa. Vanhustyön keskusliitto kerää tarinoita viestintämateriaalia varten. Jos sinulle tai läheisellesi on soitettu esimerkiksi valepoliisina, soita Vanhustyön keskusliiton kehittämisjohtaja Teija Mankkiselle p. 040 161 7787.

C Jos rahapelaaminen on saanut sinusta yliotteen, siihen vaivaan saa helposti apua. Peluuri on ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen suunnattu palvelukokonaisuus. Peluurin (peluuri.fi) auttava puhelin toimii numerossa 0800 100 101.

X