Salama iski Tarja Halosta kuljettaneeseen Finnairin lentokoneeseen – presidentin Kreetan matkalle hurja aloitus

Jaa kaverilleTilaa Seura
Finnairin koneeseen tehtiin salamaniskun jälkeen Helsinki-Vantaan lentokentällä erityinen tarkastus, jossa varmistettiin, ettei koneeseen tullut iskusta vaurioita.
Finnairin koneeseen tehtiin salamaniskun jälkeen Helsinki-Vantaan lentokentällä erityinen tarkastus, jossa varmistettiin, ettei koneeseen tullut iskusta vaurioita. Kuvituskuva. © iStock
Lentokone joutui palaamaan iskun jälkeen takaisin lähtöpaikkaansa Helsinki-Vantaalle. Salama iskee Finnairin koneisiin vuosittain kymmeniä kertoja.

Finnairin Helsinki-Vantaan lentokentältä Kreetan Heraklioniin matkalla ollut lentokone joutui sunnuntaina palaamaan takaisin lähtöpaikkaansa salamaniskun vuoksi. Seuran tietojen mukaan koneen kyydissä oli myös presidentti Tarja Halonen ja hänen puolisonsa Pentti Arajärvi.

Matkustajat joutuivat vaihtamaan konetta Helsinki-Vantaalla. Uusi lentokone lähti matkaan kolme tuntia myöhässä.

Viestinnän asiantuntija Mari Kanerva Finnairilta sanoo, että isku tapahtui pian sen jälkeen, kun lentokone oli lähtenyt matkaan. Se kääntyi takaisin ja palasi Helsinki-Vantaalle erityistä tarkastusta varten.

Kanervan mukaan tarkastus on tehtävä aina, kun salama iskee koneeseen.

”Salamaniskun jälkeen varmistetaan, että kaikki laitteet, kuten radiot, toimivat normaalisti. Ohjaajat raportoivat salamaniskusta tekniselle henkilökunnalle, ja lentokoneelle tehdään erityisesti salamaniskua varten suunniteltu tarkastus ennen seuraavaa lentoa”, Kanerva kertoo.

Tarkastuksessa varmistetaan, ettei koneeseen ole tullut mitään näkyviä jälkiä tai vaurioita.

Salamaniskun huomaa pamauksesta ja välähdyksestä

Salamaniskut lentokoneeseen eivät ole harvinaisia. Mari Kanervan mukaan salama iskee Finnairin kokoisessa lentoyhtiössä koneeseen jopa kymmeniä kertoja vuodessa.

”Salama iskee yleensä koneen nokkaan tai siiven kärkeen. Tyypillinen osumakohta on esimerkiksi ohjaamon ikkunan reunus.”

Kanervan mukaan salamanisku ei myöskään aiheuta vaaraa matkustajille. Koneen runko on alumiinia ja johtaa hyvin sähköä. Salaman aiheuttama sähkönpurkaus ei siksi pääse vaikuttamaan koneen sisäpuolelle, vaan kulkee ulkopintaa pitkin eteenpäin ja poistuu esimerkiksi koneen siiven kärjestä.

”Siivissä ja pyrstössä on varauksenpurkajat, joiden tehtävä on poistaa lennon aikana syntyvää staattista varausta. Usein salama myös kulkee varauksenpurkajien kautta pois koneesta”, Kanerva sanoo.

Nykyaikana lentokonetta ei hyväksytä käyttöön, jollei valmistaja ole osoittanut, että siinä on riittävä salamasuojaus.

Kanervan mukaan matkustaja huomaa kuitenkin salamaniskun.

”Sen huomaa pamauksesta ja samanaikaisesta välähdyksestä koneen ulkopuolella. Se saattaa säikäyttää, mutta ei anna aihetta huoleen, sillä tilanne on jo ohi.”

Tarja Halonen välitti lento-onnettomuuden täpärästi 1978

Tarja Halonen on selvinnyt täpärästi myös huomattavasti sunnuntaista salamaniskua vakavammasta lento-onnettomuudesta.

Lokakuussa 1978 tuolloin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön lakinaisena työskennelleen Halosen piti osallistua 60. maanpuolustuskurssille, mutta lääkäri kielsi häneltä lentämisen pitkällä olleen raskauden takia.

Kurssin lopuksi osallistujat oli määrä lennättää Kuopiosta Helsinkiin Suomen ilmavoimien Douglas DC-3 koneella.

Rissalan lentoasemalta 3. lokakuuta 1978 lähtenyt kone syöksyi pian nousun jälkeen Juurusveteen, syttyi tuleen ja räjähti.

Kaikki 15 matkustajaa kuolivat.

X