Näin salonkisotilaat verkostoituvat eliitin maanpuolustuskursseilla – ”Rajatonta riemua koimme pitkien pöytien äärellä”

Maanpuolustuskursseille ei haeta. Kutsukirjeen saavat ihmiset, joiden asemaa pidetään Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävänä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Valtakunnalliset maanpuolustuskurssit avataan juhlallisesti. Marraskuussa 2013 käynnistyi 207. kurssi.

Maanpuolustuskursseille ei haeta. Kutsukirjeen saavat ihmiset, joiden asemaa pidetään Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävänä.
Teksti: Aapo Laakso ja Samuli Niinivuo

Vakio tv-uutiskuvaa nähdään neljä kertaa vuodessa: tummiin pukeutunut vakavailmeinen yleisö kuuntelee Helsingin Säätytalossa, kun puolustusministeri lausuu huolella valmisteltua puhetta.

Siinä missä tavallinen kertaamaan määrätty reserviläinen värjöttelee traktorin lavalla marraskuun räntäsateessa ja kiroilee huonosti syttyvää kaminaa leiripaikalla, näissä Säätytalon ”kertausharjoituksissa”, valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla, nähdään parasta SA-intiä.

Moni kokee osallistumisen suurena kunniana ja etuoikeutena.

Kurssi numero 204 yhdistää Tieto Oyj:n toimitusjohtaja Kimmo Alkion, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan, Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän ja Patrian viestintäjohtaja Birgitta Selon. Esimerkiksi.

He kaikki osallistuivat valtakunnalliselle kurssille 204 tammikuussa 2013.

Samalle kurssille osallistui lisäksi 43 muuta suomalaista: yritysjohtajia, professoreja, neuvoksia ja kansanedustajia – sekä kirjailija Rosa Liksom.

Kirjailija Rosa Liksom joutui tarkistamaan Googlesta, mikä maanpuolustuskurssi on.

Kirjailija Rosa Liksom joutui tarkistamaan Googlesta, mitä maanpuolustuskurssit ovat. © PEKKA NIEMINEN / OM-ARKISTO

Kurssimystiikkaa

Rosa Liksom kertoo saaneensa postissa kutsun, jota ei ollut osannut edes odottaa. Hän ei ollut koskaan kuullutkaan tuollaisista kursseista.

”Minun piti katsoa Googlesta, mistä oli kyse. Ajattelin heti, etten todellakaan lähde millekään maanpuolustuskurssille.”

Vaikka valtakunnallisia maanpuolustuskursseja on järjestetty kohta 60 vuotta, niiden olemassaolo ei ole ollut normaalia kahvipöytäkeskustelun aiheistoa.

Yhteensä yli 9 000 kurssin käynyttä sitoo vaitiolovelvollisuus. Kurssilla puhutuista asioista ja jaetuista tiedoista ei saa kertoa julkisuuteen.

Kurssien ympärillä häilyvä arvovallan ja salaperäisyyden verho on houkutteleva, vaikka toimintaan suhtautuisi epäilevästi. Uteliaisuus usutti myös Liksomia.

”Tovin pohdittuani kuitenkin tajusin, että minun on ilman muuta osallistuttava.”

Asiantuntijatietoa

Maanpuolustuskurssien julkilausuttu tavoite on kouluttaa korkeassa asemassa olevia henkilöitä johtamaan maata kriisitilanteessa.

Heidät – 50 kerrallaan – perehdytetään kursseilla Suomen maanpuolustukseen ja yhteiskunnan turvallisuuteen.

Maanpuolustuskurssi kestää kolme ja puoli viikkoa. Luennoista ja vierailuista koostuvat päivät ovat pisimmillään yli 13-tuntisia.

”Kurssin monipuolinen sisältö oli hyvin organisoitu ja jopa loisteliaasti vedetty läpi”, yksi mukana ollut kehuu.

Lisäksi jokaiseen kurssiin kuuluu yksi tiistaiaamusta torstai-iltaan kestävä ”internaattijakso” jossakin Suomen varuskunnassa. Tämän vuoden tammi–helmikuun kurssi lennätettiin Kainuun prikaatiin Kajaaniin.

Säätytalolla pidettävissä maanpuolustuskurssin avajaisissa vierailevat puhumassa puolustusministerin lisäksi tasavallan presidentti ja puolustusvoimain komentaja.

Kurssilla puolestaan alustavat turvallisuus- ja puolustuspolitiikan korkeimmat auktoriteetit ja asiantuntijat.

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg puhui maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalolla Helsingissä maaliskuussa 2018.

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg puhui maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalolla Helsingissä maaliskuussa 2018. © MARTTI KAINULAINEN / LK

Erään kurssin käyneen professoritason oppineen mielestä koulutuksellista sisältöä leimaa kuitenkin yleisluontoisuus.

”Odotin pääsyä strategisiin keskusteluihin ja tietolähteisiin. Minkään sellaisen äärelle osallistujia ei johdateltu, mitä näppärä tiedonetsijä ei löytäisi netistä.”

Verkoston rakennusta

Toinen julkilausuttu tavoite on edistää suomalaisten vaikuttajien verkostoitumista. Kurssilla luonnollisesti huolehditaan osallistujien viihtymisestä.

”Rajatonta riemua koimme pitkien pöytien äärellä. Ruokaa oli tarjolla joka päivä riittävästi, sitä oli paljon, järkyttävän paljon, ja erään kerran sulatimme tuon ruoan katsomalla tunnin videon Kemijoen valjastamisesta, Kekkosesta ja Brezhnevistä”, MTV:n uutispäällikkö Pertti Nyberg (kurssi 221, 2017) kirjoittaa Maanpuolustus -lehdessä.

Ruoan paljouden lisäksi kurssilaisille tarjotaan pääsyä paikkoihin, joihin he eivät normaalisti pääsisi.

He käyvät varuskunnissa, lentävät armeijan lentokoneilla, seuraavat sotaharjoituksia, vierailevat ydinvoimaloissa ja öljynjalostamoilla sekä seikkailevat Helsingin alla kulkevassa tunneliverkostossa.

Välillä on myös aika levähtää esimerkiksi opastetulla kierroksella Suomenlinnassa. Sen jälkeen kurssilaiset kokoontuvat saunomaan ja viettämään iltaa.

Maanpuolustuskurssin toimintanäytös Santahaminassa 8. joulukuuta 2008. Poliisin Karhu-ryhmää suojaa Sisu-panssariauto.

Maanpuolustuskurssin toimintanäytös Santahaminassa 8. joulukuuta 2008. Poliisin Karhu-ryhmää suojaa Sisu-panssariauto. © VESA MOILANEN / LK

Tarkka seula

Maanpuolustuskursseille ei haeta tai erikseen ilmoittauduta. Kutsukirjeitä lähetetään ihmisille, joiden asemaa pidetään Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävänä.

Kaikki kansanedustajat saavat kurssikutsun.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja huoltovarmuusneuvosto poimivat ehdokkaat liike-elämästä, joita kurssin osallistujista on kolmasosa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laittanut ehdolle 5–6 valittua tieteen ja kulttuurin saroilta.

Tiedotusvälineiden edustajia nimeää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta, toisinaan myös EK. Korkeita virkamiehiä on kerrallaan noin kymmenen, upseerikiintiö on kolme.

Lopullisen päätöksen osallistujista tekee Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunta eli MONK.

Siihen kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, ministeriöiden kansliapäälliköitä sekä puheenjohtajat SAK:sta, EK:sta, MTK:sta ja Naisjärjestöjen keskusliitosta. Neuvottelukuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö.

Kurssin uhkakuvat

Maanpuolustuskurssin ohjelmassa on lähes jokaiselle päivälle merkintä ”ryhmäkeskustelu” ja ”soveltava harjoitus”. Aiheina ovat olleet viime aikoina terrorismi, kyberhyökkäykset ja vakoilu.

Oikeustieteilijä Peter Ekholm on tutkinut maanpuolustuskurssin vaikutusta osallistujien asenteisiin ja mielipiteisiin vuonna 2006.

Noin 800 kurssin käynyttä henkilöä pyydettiin vastaamaan liutaan erilaisia väittämiä. Yksi esitetty väite kuului: Kurssin käytyäni tiedän paremmin, mikä Suomea uhkaa.

Vastaajista yli 70 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä.

Kahden edellisen kurssin ohjelmassa Venäjää on käsitelty kokonaisen iltapäivän ajan.

Rosa Liksomin mukaan hänen kurssillaan ei tarvinnut erityisemmin arvailla, mikä Suomea uhkaa.

”Venäjä on aina nähty enemmän uhkana kuin mahdollisuutena, eikä suhtautuminen kurssilla juuri poikennut tästä.”

Ilmastonmuutosta on jo vuosikymmenten ajan kutsuttu YK:n ja OECD:n raporteissa uhkien moninkertaistajaksi. Suomessa taas sisäministeriö on toistuvasti nimennyt syrjäytymisen maan suurimmaksi turvallisuusuhaksi. Maanpuolustuskursseja kritisoineiden mielestä kursseilla korostuvat kuitenkin sotilaalliset ratkaisut diplomatian kustannuksella.

Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen pohti maanpuolustuskurssin käytyään, olisiko vaikutelma ollut toisenlainen, jos kurssilla olisi puolustautumista enemmän painotettu uhkien ehkäisemistä.

”Mitä jos sosiaaliala saisi kertoa päättäjille 116 tuntia syrjäytymisen ehkäisystä”, Suominen kirjoitti Vihreässä Langassa.

Omat intressit

Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien tarkoitusperiä on kyseenalaistettu niiden perustamisesta lähtien.

Joidenkin mielestä kurssit ovat puolustushallinnon aivopesua ja herrakerhon verkostoitumistapahtumia. Osa taas väittää kursseilla lobattavan niin taitavasti puolustusvoimia, ettei puolustusmäärärahoista tarvitse edes käydä julkista keskustelua. Entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn otti huomioon kritiikin jo vuonna 1994, kun hän puhui 133. maanpuolustuskurssin avajaisissa.

”Maanpuolustukseen kielteisesti suhtautuvat ovat joskus kutsuneet tätä kurssia, joka osaltanne on nyt alkamassa, happamasti sotaväen masinoimaksi korkean tason PR-toiminnaksi. Arvostelijat ovat yhtä aikaa sekä väärässä että oikeassa”, Rehn lausui arvoituksellisesti.

Valtuudet tiedusteluun

Hallitus ajaa parhaillaan läpi tiedustelulakia, joka lisäisi puolustusvoimien tiedusteluresursseja. Tiedustelulakihanketta on esitelty Säätytalolla useamman kerran.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (vas.) kätteli Metsä Groupin pääjohtajaa Kari Jordania maanpuolustuskurssin avajaisissa tammikuussa. Vieressä ulkoministeriön valtiosihteeri Peter Stenlund.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (vas.) kätteli Metsä Groupin pääjohtajaa Kari Jordania maanpuolustuskurssin avajaisissa tammikuussa. Vieressä ulkoministeriön valtiosihteeri Peter Stenlund. © MARTTI KAINULAINEN / LK

Kurssiavajaiset tammikuu 2012, puolustusministeri Carl Haglund (rkp):

”Tiedustelutoimintaa koskevaa lainsäädäntöä on kehitettävä sekä puolustusvoimien että suojelupoliisin tarpeisiin.”

Helmikuu 2016, komentaja Jarmo Lindberg:

”Tiedustelulainsäädännön tavoitteena on parantaa tiedonhankintaa puolustusvoimien tehtäviin liittyvistä kansainvälisistä uhista.”

Tammikuu 2018, ministeri Jussi Niinistö (sin):

”Pidän välttämättömänä, että tiedustelulainsäädäntö saadaan mahdollisimman pikaisesti voimaan.”

Henkinen yhteys

Lopulta maanpuolustuskurssi päättyy. Tai oikeastaan se huipentuu. Iltajuhlissa orkesteri soittaa, ihmiset tanssivat ja laulavat karaokea. Juhlat jatkuvat aamunkoittoon, jos juhlijat jaksavat.

Maanpuolustuskurssilta jää useimmille hyvä mieli. Osallistujat lähes poikkeuksetta kehuvat kurssin ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Monet aloittavat kurssista kertomisen vuodattamalla ylisanoja kurssin tärkeydestä ja hyvistä järjestelyistä, vaikkei asiasta edes kysyisi. Toistakymmentä tätäkin juttua varten haastatelluista henkilöistä muisteli kurssiaan erityisellä lämmöllä.

Peter Ekholmin tutkimuksessa huikeat 98 prosenttia kurssin käyneistä oli sitä mieltä, että kursseilla vallitsi hyvä henki. Poliitikoista väitteeseen yhtyi tasan sata prosenttia vastaajista.

Maanpuolustuskurssi vie osallistujat kädestä pitäen maailmaan, jonka olemassaoloa he tuskin ovat aiemmin edes ajatelleet. Kurssin ajan he ovat poissa arjesta ja tekemisissä itselleen ennestään vieraiden asioiden ja ihmisten kanssa. Siviilielämästä poikkeava ympäristö ja arvokkaassa seurassa nautitut lounaat ja vietetyt illat luovat tunelmaa. Ja kukapa unohtaisi viettäneensä kolmea ja puolta viikkoa valtion kestittävänä.

”Olen kuullut, että etenkin liike-elämän keskeiset toimijat pitävät suurena kunniana tulla kutsutuksi kursseille. Sinnehän ei pääse edes rahalla”, kertoo eräs osallistuja.

Yhden kurssin järjestäminen maksaa 30 000–35 000 euroa. Piiloon jäävät kustannukset voidaan laskea osallistujien palkoissa. Kolmen ja puolen viikon ajan heidän palkkansa juoksee normaalisti, vaikka kukaan ei varsinaisesti työpöytänsä ääressä olekaan.

Esimerkiksi vuonna 2017 kurssille osallistui 13 kansanedustajaa. Heidän kurssilla olonsa maksoi työnantajalle eli veronmaksajille palkkakuluina noin 70 000 euroa.

Ohi on – vai onko?

Maanpuolustuskurssi ei itse asiassa edes pääty kolmen ja puolen viikon jälkeen. Sanotaan, ettei se oikeastaan pääty koskaan. Viisi vuotta maanpuolustuskurssin käymisestä osallistujat kutsutaan jatkokurssille ja jatkokurssin jälkeen heidät kutsutaan jälleen viiden vuoden kuluttua täydennyskurssille.

Maanpuolustuskurssin jälkeen monet liittyvät myös 5 000-jäseniseen Maanpuolustuskurssiyhdistykseen. Yhdistykseen kuulumalla on tervetullut esimerkiksi sen järjestämiin ulkopuolisilta suljettuihin turvallisuuspoliittisiin iltamiin.

Huhtikuussa 2016 Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kevätkokouksessa Helsingin yliopistolla puhui tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Huhtikuussa 2016 Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kevätkokouksessa Helsingin yliopistolla puhui tasavallan presidentti Sauli Niinistö. © VESA MOILANEN / LK

Yhdistys järjestää turvallisuuspoliittisia ulkomaanmatkoja muun muassa Brysseliin, jossa tutustutaan Naton ja EU:n toimintaan. Osallistujat lennätetään perille puolustusvoimien kalustolla.

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Maanpuolustus-lehden kestotilaus kuuluu niin ikään yhdistyksen jäsenetuihin. Lehteen kirjoittavat korkea-arvoiset sotilaat, poliitikot, virkamiehet ja päätoimittajat.

Jokaisella maanpuolustuskurssilla valitaan oltermanni, joka ylläpitää kurssilla syntyneen verkoston suhteita puolustusvoimiin ja huolehtii verkoston keskinäisestä yhteydenpidosta. Näkyvintä yhteydenpitoa ovat yhteistapaamiset, joita eri kurssit järjestävät yhteensä noin sata vuodessa. Kurssilaiset ovat toisilleen ”kurssiveljiä ja -sisaria”.

Verkostojen markkina

Yhteiskuntahistorian dosentti Jukka Kortti olettaa, että maanpuolustuskursseja pidettävän arvossa, koska ne näyttäytyvät pääsylippuina yhteiskunnan aitioihin, sisäpiiriin ja eliittiin.

”Tällainen ei ole vain jäänne hyvä veli -verkostoista, vaan verkostoituminen on oleellinen osa myös 2010-luvun yhteiskuntaelämää – jos ei jopa tärkeämpää kuin ennen”, Kortti sanoo.

Ei ole lainkaan yllättävää, että suomalaiseen eliittiin ja sen verkostoihin perehtyneet tutkijat ovat poikkeuksetta hyödyntäneet työssään valtakunnallisten maanpuolustuskurssien kurssimatrikkeleita.

”Sosiaalisten verkostojen tutkijalle maanpuolustuskurssit ovatkin kultakaivos”, Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe kirjoittaa kirjassaan Yläluokka.

Peter Ekholmin tutkimuksen mukaan yli puolet kurssille osallistuneista oli sitä mieltä, että kurssin myötä heille muodostui tärkeä verkosto. Hyödyllisiä kontakteja ja tuttuja myöntää saaneensa käytännössä jokainen. Eniten verkostoja loivat liike-elämän ihmiset.

Kyselytutkimukseen oli uitettu myös provokatiivinen väite siitä, että kurssin käyneet muodostavat ikään kuin sanattoman salaliiton, jossa kukin kurssi on ’oma loosinsa’. Loosi on nimitys, jota vapaamuurarit käyttävät alajaostoistaan.

Vaikka enemmistö vastanneista torjui väitteen, on kiinnostavaa, että joka kolmas kurssilainen oli väitteen kanssa samaa mieltä. Neljäsosa vastaajista ei osannut sanoa, ovatko he osa salaliittoa.

Politiikantoimittaja Unto Hämäläinen kuvaili Helsingin Sanomissa vuonna 2001, kuinka maanpuolustuskurssi betonoi osallistujien tunnelmat.

”Jos on joskus käynyt valtakunnallisen maanpuolustuskurssin, säilyy sen rekistereissä, vaikka olisi muuten elämässä mennyt vähän huonomminkin.”

 

Artikkeliin on haastateltu yli viittätoista kurssin käynyttä. Useimmat halusivat esiintyä jutussa nimettöminä.

X