Sampo Terho ja Toni Viljanmaa tekivät Kieltolaki-dokumenttisarjan: ”Alkoholi kiellettiin olutta myöten kansalta, joka oli juonut olutta ammoisista ajoista”
Ex-ministeri Sampo Terho ja hyvä ystävä Toni Viljanmaa toteuttivat haaveen, joka oli aiheuttanut kutinaa jo vuosia. He perustivat tv-tuotantoyhtiön. Pätevä dokumenttisarja kieltolaista valmistui jo, ja tavoitteena ovat myös fiktiot.
Sampo Terhon ja Toni Viljanmaan mielestä kieltolaissa on paljon muutakin kuvailtavaa kuin jännäreiden salakuljettajajengit. © Tommi Tuomi
Kun perussuomalaisista irtaantunut Sininen tulevaisuus -puolue lopahti, suuntasi sen johtaja, kulttuuriministerinäkin vaikuttanut Sampo Terho itse kulttuuriin. Terho pääsi esikoisromaanillaan Olev Roosin kyyneleet (2021) WSOY:n listoille.
Jo ennen historiallisen romaanin julkaisua Terho oli ehtinyt huhtikuussa 2020 perustaa vanhan toverinsa Toni Viljanmaan kanssa yhtiön nimeltä Alku Tuotanto. Sen ala on tv- ja elokuvatuotanto.
Terhon, 44, lailla Viljanmaallakin, 46, oli uusien avausten paikka. Viljanmaan päätoimittajuus vaasalaisessa Pohjalainen-sanomalehdessä päättyi lehden yhdistyessä toiseen pohjalaiseen maakuntalehteen Ilkkaan.
Sarja kieltolaista
Sampo Terho sanoo tv-tuottajaksi hyppäämisestä: ”Olemme sitäkin tyytyväisempiä ensimmäisen tuotannon Kieltolain valmistumiseen, koska mehän melkeinpä humoristisen epäonnisesti perustimme yhtiön koronakriisin alussa.”
Toni Viljanmaa muistuttaa, että samalla tämä meidän aikamme tavallaan ajankohtaistaa kieltolakiaihetta.
”Korona-aikana on totuttu siihen, että tulee rajoituksia ja sääntöjä, ja ne saattavat aiheuttaa skismaa”, Viljanmaa sanoo.
Kaksikon tuttavuus juontaa historian opiskeluun Tampereen yliopistossa. Debyyttidokumenttikin on siis tutkivaa historiaa, kolmeosainen sarja paljon pärskyjä aiheuttaneesta alkoholin kieltolaista. Se oli voimassa Suomessa vuosina 1919–1932. Tuottamisen lisäksi kaksikko myös käsikirjoitti sarjan.
”Oli pohdittava, otammeko poleemisen vai enemmän tutkimuksellisen otteen kieltolakiin. Ratkaisu oli, että päätimme katsoa molempien puolten argumentit hyvin rauhallisesti”, sanoo Terho.
”Puhuimme aluksi jopa siitä, että hypätään raittiusliikkeen saappaisiin. On mahdoton päästä sata vuotta sitten eläneiden ihmisten nahkoihin, mutta yritämme”, Viljanmaa jatkaa.
Raittiusaatteen muovautuminen vaikuttajanimineen onkin jännittävää historiaa. Vuonna 1858 ilmestynyt piirroskirjanen Turmiolan Tommi oli jylisevä kannanotto. Sen julkaisutoimikuntaan kuuluivat kulttuurin silmäätekevistä niin J.V. Snellman, Zacharias Topelius kuin Elias Lönnrotkin.
Oikealla: Turmiolan Tommi oli raittiusvalistuksen varoittava esimerkki. © Alku Tuotanto Oy/Yle
Ei-toivotut seuraukset
Terho ja Viljanmaa pyrkivät ohjelmassa ottamaan selvää ennen kaikkea siitä, miten alkoholin kieltävä laki ylipäätään saattoi astua voimaan puolueiden yksimielisenä tahtona ja vielä ”vahvojen hurraahuutojen saattamana”.
”Kaikki alkoholi kiellettiin olutta myöten kansalta, joka oli juonut olutta ammoisista ajoista”, ihmettelee Terho.
Sarja peilaa lainsäätämistaustojen jälkeen moniulotteisesti sen, miten tunnusluvut ampaisivat 1920-luvulla aivan tarkoittamattomaan suuntaan. Tulivat rikollisuus, häiriöt ja siirtyminen raa’an viinan juomiseen nopeasti kittaamalla.
Ennen lakia Suomessa oli maailman alhaisin tilastoitu kulutus, puolitoista litraa puhdasta alkoholia vuodessa henkeä kohti. Luku harppasi nousuun. Peräti 40 poliisia surmattiin virantoimituksessa kieltolain aikana.
Entä kuinka poliitikot, ministerit ja päätoimittajat noudattivat kieltolakia?
”Miksi minulta kysyt? Eivät he noudattaneet. Eliitti paljolti ajatteli, että ei se ikään kuin koske heitä. He saivat esimerkiksi apteekkiviinaa reseptillä”, Terho naurahtaa.
”Valtioneuvoston tilaisuuksissa ulkomaalaiset vieraat ihmettelivät, miksi teillä on alkoholitarjoilu, vaikka täällä on kieltolaki”, sanoo Viljanmaa.
Kuvailmaisu kiinnostaa
Kaksikko sai Kieltolakiin ohjaajaksi kokeneen Atro Lahtelan. Joutuiko Lahtela opettamaan tv-ilmaisun lainalaisuuksia?
”Olemme oppineet tätä tehdessämme paljon myös Atrolta, mutta tuotanto ei ole sisältänyt mitään suuria kommelluksia. Olemme tehneet sarjan ihan nöyrällä oppimisen kannalla. Me esimerkiksi litteroimme haastattelut omin pienin kätösin Tonin kanssa. Kirjoitettiin kolme viikkoa kesällä molemmat auki haastatteluja”, kertoo Terho.
Toni Viljanmaa mainitsee pitkäaikaisesta kiinnostuksestaan kuvailmaisuun ja Terhon elokuvafriikkiydestä. He nimeävät laatutekijänä Ken Burnsin, jonka laajan Muhammad Ali -dokumentin Yle alkuvuodesta esitti.
”Burnsin kantrimusiikkisarja oli helkkarin hieno. Rauhallinen kerrontatapa luotti aiheen voimaan ja kiehtoviin tarinoihin siitä, mitä jossain Appalakkien vuoristossa tapahtui. Ehkä haimme Kieltolakiin samantyyppistä, ettemme lähde hieromaan päätelmiä ihmisten naamaan. He saavat tehdä itse omat johtopäätöksensä”, Viljanmaa kertoo.
Musiikki yhdistää
Musiikki onkin huomioitava tämän ystävyyden kohdalla. Terho ja Viljanmaa perustivat bändin nimeltä Jürgen Jürgensen – mutta vasta opiskelujen jälkeen. Terho rummuissa, Viljanmaa kitarassa. Yhtye on nyt epäaktiivinen, mutta progressiivinen rock on laji, joka puhuttelee kumpaakin.
Yleen päin oli alkujaan kymmenen mahdollisen aiheen nippu, musiikkiakin. Terhon sanoin ”lukuisia musiikkiaiheisia ideoita on viuhunut”.
Eräs neuvotteluissa pallotelluista dokumentti-ideoista oli kylmä sota. Ilmeni, että Jari Tervo tuotantojoukkoineen ehti saada samaan aiheeseen kiinnityksen ensin.
Jatkoa seuraa, mutta mistä teemasta?
Sampo Terho kertoo, että päällimmäisenä oleva idea on seuraavaksikin historiadokumentti, mutta:
”Meillä on intohimo laajentaa draamaan ajan oloon. Kyllä minulla tässä toista romaania kirjoittaessani pyörivät myös elokuvakäsikirjoitukset mielessä.”
Kieltolaki, to 3.3. klo 19.00, TV1