Seksihelteestä loskalämäriin – Suosiiko Ilmatieteen laitos median sääilmiöille antamia lempinimiä?
Valkoinen kurittaja, lumi-inferno, käristyskupoli, salamakäärme, zombimyrsky. Rakkailla sääilmiöillä on monta nimeä, erityisesti iltapäivälehtien sivuilla.
Säästä puhutaan läpi vuoden mediassa. Seksihelle paukkuu kesällä ja talvella iskee loskalämäri.
Sääilmiöiden nimeämistrendin katsotaan alkaneen seksihelteestä, joka esiteltiin suomalaisille vuonna 2010. Itseasiassa Seuran entinen toimittaja Vesa Mäkinen keksi termin työskennellessään Ilta-Sanomissa.
Miten Ilmatieteen laitos ja alan ammattilaiset, meteorologit, suhtautuvat leikkisiin termeihin?
”Eiväthän ne Ilmatieteen laitoksen sanastoa ole. Se on vähän kaksipiippuinen juttu, sinänsä ne ovat ihan hauskojakin välillä, mutta meidän näkökulmastamme vaarallisista sääilmiöistä varoittaminen on tärkeintä”, Ilmatieteen laitoksen sää- ja turvallisuuskeskuksen päällikkö Anssi Vähämäki sanoo.
”Oma huoli on lähinnä se, jos huudetaan liikaa sutta silloin, kun ei ole tarpeen. Se voi syödä uskottavuutta ja painoarvoa tilanteilta, jolloin joudutaan oikeasti varoittamaan sääilmiöstä.”
Vähämäki näkee, että Ilmatieteen laitoksen viesti medialle on mennyt kuitenkin keskimäärin läpi aina silloin, kun vaarallisempia säätilanteita on ollut. Sääuutisoinnissa se on tärkeintä.
Lue myös: Pekka Pouta paljastaa uransa erikoisimman sääilmiön: ”Olihan se hieno ja jännä kokemus”
Ihmisiä kehotettiin pysymään sisällä Tapani-myrskyn riehuessa pahimmillaan vuonna 2011, sillä esimerkiksi myrskytuulien irrottamat kattopellit voivat olla vaarallisia jalankulkijoille. © Hannu Lindroos/SKOY
Mistä seksihelle tai myrsky johtuvat? Ilmatieteen laitos voisi taustoittaa sääilmiöitä enemmän
Median keksimiin säätermeihin suhtaudutaan Ilmatieteen laitoksella kevyesti. Niitä on ollut niin paljon vuosien varrella, ettei Vähämäki osaa nimetä omaa suosikkiaan. Osuvat termit ovat parhaita, ja sellaisena hän pitää esimerkiksi uutta loskalämäriä.
”Ovathan ne ihan hauskoja välillä. Termit saattavat herättää enemmän huvitusta, mutta tavoitteemme on tietenkin ennustaa se todennäköisin sää ja pysyä asialinjalla.”
Anssi Vähämäki pitää suomalaista sääjournalismia keskimäärin ihan hyvänä, mutta jokaista juttua hän ei ehdi lukea. Juttujen pääpaino on yleensä kuitenkin siinä, minkälaista säätä on ennustettu.
Sääilmiöiden vaikutuksia voisi Vähämäen mukaan käsitellä enemmän: miten myrsky tai kova helle saattaa vaikuttaa esimerkiksi riskiryhmiin.
”Perusennusteet uutisoidaan ihan hyvin, mutta taustoittavia juttuja voisi olla enemmän. Voisi mennä syvemmälle, kertoa mistä tuleva myrsky tai seksihelle johtuu. Sitä taitaa jonkin verran olla, en tiedä, voiko sitä olla liikaakaan.”
Lue myös: Nyt puhuu seksihelteen isä: Termi seksihelle on ymmärretty väärin