Seuraako yksityinen päiväkotibisnes hoivafirmojen viitoittamalla tiellä? – Markkinoita kahmivat ketjut ja pääomasijoittajat, yksikkö suljettiin puutteiden takia
Yksityiset päiväkotiketjut kasvavat vauhdilla. Mitä siitä seuraa?
Suomessa on 501 yksityistä varhaiskasvatuspalvelujen tarjoajaa. Yksityistä päiväkotibisnestä kuitenkin hallitsee kolme suurta ketjua: Touhula, Pilke ja Norlandia.
Yksityisten hoitavakotien räikeät puutteet ovat lisänneet kierroksia keskusteluun siitä, kuinka kovaa bisnestä sote- ja hoivasektorilla on kohtuullista tehdä.
Terveys- ja hoivabisnes kasvanut nopeasti ja keskittynyt yrityskauppojen myötä suurimpien yritysten Terveystalon, Mehiläisen ja Pihlajalinnan haltuun.
Yksityinen päiväkotisektori on kasvanut yksityistä hoivasektoria hitaammin ja vähemmällä huomiolla. Myös päiväkotikentällä on silti merkkejä haasteista, jotka liittyvät liikevoiton tekemiseen peruspalveluita tuottamalla.
Yksityisten päiväkotien osuudessa huomattavia kuntakohtaisia eroja
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) mukaan vuonna 2017 varhaiskasvatusta saavista 0–6 -vuotiasta lapsista 16 prosenttia oli yksityisten palveluiden piirissä.
”Yksityisten osuus varhaiskasvatuskentästä on kasvanut viime vuodet noin kahden prosentin vuosivauhtia”, Opettajien ammattijärjestön (OAJ) työmarkkina-asiamies Timo Mäki sanoo.
Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä on ollut Pohjoismaiden pienin. Yksi selitys tälle on avokätinen kodinhoidontukijärjestelmä.
Vaikka lapsia syntyy yhä vähemmän, varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus on viime vuodet kasvanut parin prosentin vuosivauhtia.
”Osallistumisaste tulee todennäköisesti jatkossakin kasvamaan”, OAJ:n Mäki arvioi.
Yksityinen varhaiskasvatusbisnes on siis kasvanut käytännössä samaa tahtia kuin varhaiskasvatukseen osallistumisen aste.
Vaikka yksityisen varhaiskasvatuksen valtakunnallinen osuus on pieni, sen käytössä on suuria alueellisia eroja. Esimerkiksi Oulussa, Rovaniemellä ja Turussa yksityiset pyörittävät noin 40:tä prosenttia päiväkodeista.
Yksityisen sektorin suurin kilpailuvaltti on kyky rakentaa nopeasti tarvittavien kiinteistöjä.
”Kunnilla pelkkien investointipäätösten tekeminen voi kestää vuosia. Yksityiset päiväkodit nousevat paljon nopeammin, eikä kuntien tarvitse investoida kiinteistöihin”, Mäki sanoo.
Myös nopeudella voi olla hintansa. Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain Ankkalampi-yrityksen jättäneen asianmukaiset rakennusluvat hakematta kahdeksalle päiväkodilleen. Osa päiväkodeista on toiminut liki vuosikymmenen.
Kaupunki sulki Ankkalammen päiväkodeista Lauttasaaren teollisuusalueella toimineen Vattu2-yksikön.
Yritysostot keskittävät päiväkotibisnestä yhä harvemmille toimijoille
KARVI:n mukaan Suomessa on 501 yksityistä päiväkotitoimijaa, joista 232 on yhdistyksen pyörittämiä. Ainoastaan viidellä yksityisellä toimijalla on kymmenen päiväkotia.
Suuresta palveluntarjoajan joukosta erottuu kuitenkin kolme suurta varhaiskasvatusketjua: Touhula, Pilke ja Norlandia.
Ne kasvavat vauhdilla ja tekevät hyvää tulosta.
Vuonna 2017 Toulula-konserni avasi 17 uutta päiväkotia ja sai hoidettavakseen 2 500 uutta lasta. Uusista päiväkodeista 14 hankittiin yrityskaupoilla. Konsernin liikevoitto ennen liikearvopoistoja, korkokuluja sekä veroja oli 5,9 miljoonaa euroa eli 6,7 prosenttia liikevaihdosta.
Vuonna 2017 Pilkkeen liikevaihto nousi 49,5 prosenttia ja Norlandian 41 prosenttia.
Suurten sote-yritysten tapaan päiväkotibisneksen jättien taustalta löytyy sijoittaomistusta.
Oulun kaupungin entisen sosiaali- ja terveysjohtajan Jari Mäki-Runsaan johtaman Touhulan pääomistaja on ruotsalainen EQT-rahasto.
Pilkkeen omistaa suomalainen palvelurahasto Korona Invest. Globaalisti toimivan Norlandian omistaa norjalainen Norlandia Care Group, jonka omistaa neljä yksityishenkilöä.
Suurten tekemät yritysostot ovat kaventaneet varhaiskasvatuspalveluiden tarjoajien joukkoa. Liika keskittyminen on kuntien näkökulmasta riski.
”Kunta voi alun perin siirtää 40 prosenttia varhaiskasvatuksestaan yksityisen sektorin järjestettäväksi tilanteessa, jossa palveluja tarjoaa 30 toimijaa. Silloin on aitoa valinnanvaraa ja hintakilpailua. Mutta jos yksityisiä päiväkotifirmoja onkin myöhemmin vain kolme, niillä on uudenlaiset mahdollisuudet vaikuttaa palveluidensa kustannuksiin. Siksi myös b-suunnitelmia tarvitaan”, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo.
Oulussa yksityinen sektori hoitaa tällä hetkellä 42 prosenttia päiväkotilapsista. Varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissasen mukaan kaupungissa kolkutellaan jo ylärajaa.
”Jos yksityisten osuus tästä kasvaisi, tulisi valinnanvapauden ongelma. Asiakkaalla täytyy olla mahdollisuus valita myös julkinen palvelu.”
Myös Rissanen uskoo, että yritysostot voivat muuttaa yksityisen varhaiskasvatuksen kenttää tavoilla, jotka eivät ole kuntien hallittavissa. Hoiva-alan valvojiin verrattuna varhaiskasvatusvirkahenkilöllä on kuitenkin yksi merkittävä etu.
”Varhaiskasvatuksessa on paljon lakiin määriteltyjä asioita mitoituksesta, tavoitteista, sekä niiden seurannasta ja valvonnasta. On huomattavasti helpompi valvoa, kun asiat määritelty tarkasti laissa”, Rissanen sanoo.