Seuran kysely: Vihan määrä on ”käsin kosketeltava” – Näin Venäjän hyökkäyssota on muuttanut suomalaisten asenteita
Venäjän puoli vuotta jatkunut hyökkäys Ukrainaan on lisännyt suomalaisten kielteistä suhtautumista suomenvenäläisiin, mutta syrjintä tuomitaan yhä. Turhautuminen ja taisteluväsymys sotaan alkavat näkyä, arvioi tutkimusjohtaja Juha Rahkonen.
Pietarista tulleen linja-auton matkustajia Helsinki-Vantaan lentoasemalla 26. heinäkuuta 2022
Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa alkoi, Seura teetti Taloustutkimuksella maaliskuussa kyselyn, joka paljasti suomalaisten mielipiteitä. Tuolloin 71 prosenttia vastaajista sanoi, että heidän suhtautumisensa suomenvenäläisiin oli sodasta huolimatta yhä myönteistä. Nyt kysely asenteista tehtiin uudelleen.
Tulokset kertovat suomalaisten asenteiden kiristyneen ja muuttuneen monilta osin kielteisemmiksi.
Yli puolet vastaajista on kyllä yhä sitä mieltä, ettei sota ole vaikuttanut heidän myönteiseen suhtautumiseensa suomenvenäläisiin tai muihin Suomessa asuviin ja oleviin venäläistaustaisiin ihmisiin, mutta määrä on laskenut 15 prosenttiyksikköä ollen enää 56 prosenttia.
”Aiemmin nähty hyväntahtoisuus ja kärsivällisyys jää ehkä vähän sen alle, että sodan pitkittyessä turhautuminen kasvaa. Tämä näyttäisi pikkaisen kohdistuvan nyt näihin suomenvenäläisiin”, arvioi tutkimusjohtaja Juho Rahkonen tutkimuksen toteuttaneesta Taloustutkimuksesta.
Seuran kysely paljastaa, miten suhtautuminen suomenvenäläisiin kiristynyt
Maaliskuussa kahdeksan prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että heidän suhtautumisensa suomenvenäläisiin oli aiemmin myönteinen mutta muuttunut Ukrainan sodan vuoksi kielteiseksi.
Tuoreessa tutkimuksessa näin ajattelevien määrä on tuplaantunut 16 prosenttiin vastaajista. Suhtautuminen on siis jyrkentynyt.
”Suomalaiset varmaankin samastuvat Ukrainan tilanteeseen, koska tapahtumat muistuttavat talvisotaa. Monet suomalaiset elävät tätä kansakunnan käsittelemätöntä ja hoitamatonta sotatraumaa nyt uudelleen Ukrainan tapahtumien kautta. Ei tätä muuten voi ymmärtää, koska vihan määrä on ihan käsin kosketeltava”, Juho Rahkonen sanoo.
Puolessa vuodessa tapahtuneet muutokset erottuvat voimakkaimmin juuri suhtautumisessa suomenvenäläisiin.
Venäjään valtiona on suhtauduttu aina kriittisesti
Venäjään valtiona suomalaiset suhtautuvat niin ikään yhä hyvin kriittisesti, mutta näin on Suomessa ollut jo ennen kuin Ukrainan sotakaan alkoi, joten muutokset ovat pienempiä.
Peräti 93 prosenttia vastaajista sanoo suhtautuvansa Venäjän valtioon nyt kielteisesti ja vain kolme prosenttia sanoo suhtautuvansa Venäjään myönteisesti. Luvut olivat vastaavat myös maaliskuussa, mutta pieniä eroja on siinä, kokiko vastaaja nyt asenteidensa sodan myötä muuttuneen aiempaa kielteisemmiksi vai pysyneen ennallaan.
Kiusaaminen ja syrjintä tuomitaan yhä
Suomessa asuvat monet venäläistaustaiset ihmiset ovat kertoneet kokeneensa Ukrainan sodan myötä aiempaa enemmän koulukiusaamista ja syrjivää käytöstä. Valtaosa suomalaisista on yhä sitä mieltä, ettei tällainen käytös ole hyväksyttävää.
Maaliskuussa 77 prosenttia vastaajista sanoi tuomitsevansa tällaisen käytöksen. Nyt 70 prosenttia vastaajista sanoo tuomitsevansa kiusaamisen ja syrjinnän. Vastaajista 26 prosenttia sanoo, ettei tuomitse kyseistä käytöstä, muttei itse osallistuisi sellaiseen.
Maaliskuussa 19 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä.
”Vaikka tulokset ovat positiivisia edelleen, ehkä tässä on nyt jopa tämmöinen rasistinen pohjavire”, Juha Rahkonen sanoo.
© Otavamedia
