Seuran pääkirjoitus: Kun puhumme vauvapulasta, syyllistävä sormi osoittaa naista

Jaa kaverilleTilaa Seura
JOUPPILAN NELOSET © SKOY
Nuoruus jatkuu nykyisin pitkään. Ei ole kiire vakiintua perheelliseksi eikä voisikaan, sillä työ- että opiskelupaikat ovat tiukassa.

Usein näyttää siltä, että kirjailijat ja elokuvantekijät vaistoavat tulevaisuuden ilmiöitä ennalta. Se mikä tuntuu tänään fiktiolta, onkin kohta todellisuuttamme.

Mietin kesän lopulla kuumentunutta keskustelua ”synnytystalkoista”, kun katsoin HBO:n ahdistavaa sarjaa Handmaid’s Tale, joka perustuu Margaret Atwoodin vuonna 1985 ilmestyneeseen kirjaan (suom. Orjattaresi). Tarina kertoo vaihtoehtoisesta tulevaisuudesta, jossa ekokatastrofi on tehnyt suuresta osasta naisia hedelmättömiä. Uskonnollinen ääriyhteisö Jaakobin pojat kaappaa vallan, luo diktatuurin ja ottaa eliitin synnyttäjäorjiksi hedelmälliset naiset. Nämä menettävät perheensä, työpaikkansa, pankkitilinsä, vapautensa, oikeuden omaan elämään ja kehoonsa.

Ajatus tuntuu enemmän kuin mahdottomalta länsimaisessa, saati pohjoismaisessa yhteiskunnassa ja silti: Kun puhumme vauvapulasta, useimmiten syyllistävä sormi osoittaa ensisijaisesti naista, joka synnyttää aiempaa vähemmän, koska kouluttautuu, hakeutuu työelämään, on parisuhteessakin itsenäinen ja taloudellisesti riippumaton. Helposti unohtuu, että tähän tangoon jos mihin tarvitaan kuitenkin kaksi. Tuskin nuori mies niin kovin erilaisia asioita haluaa kuin nainen, mutta sitä ei pidetä kummallisena.

Eräänlainen nuorisovapaus tuntuu jatkuvan nykyään keski-ikään asti. Ei ole kiire vakiintua perheelliseksi eikä voisikaan: Nuoruus jatkuu ja jatkuu, kun sekä työ- että opiskelupaikat ovat tiukassa. Valmistuminen viivästyy, elääkseen on tehtävä välillä pätkätöitä. Epävarmuus estää tulevaisuuden suunnittelun. Ja kun viimein on perheen perustamisen vuoro, lapsi ei olekaan itsestäänselvyys. Monen asian yhteiskunnassa pitää muuttua, jotta lapsia syntyisi enemmän. Nuoria ihmisiä, naisia tai miehiä, syyllistämällä, talkoottamalla tai pakottamalla se ei onnistu.

Kyselin parikymppisen vauvanäkemyksiä. Ystäväpiirissä kuulemma toivotaan omia lapsia, sitten aikanaan, mutta hyvää kotia tarvitsevat muutkin pahassa maailmassa. Eräänlainen jakamistalouden ilmiö lienee se, jos nuoret aikuistuttuaan haluavat entistä enemmän myös adoptio- ja sijaisvanhemmiksi.

X