Seuran toimittaja Matti Rämö voitti tutkivan journalismin palkinnon
”Onnistuminen ei synny tyhjästä. Seurassa on rakennettu vuosia tutkivan journalismin osaamista”, Rämö sanoo.
Vuoden 2018 Lumilapio-palkinnon saaja, Seuran toimittaja Matti Rämö, palkitsemistilaisuudessa Helsingissä 22. toukokuuta 2019.
Seura-lehden toimittaja Matti Rämö on voittanut Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon. Palkinto tuli jutusta, jossa Rämö paljasti, kuinka Veikkaus sijoittaa rahapeliautomaatteja kaikkein köyhimmille asuinalueille.
Juttu herätti vilkasta yhteiskunnallista keskustelua Veikkauksen roolista ja vastuusta rahapelimonopolina. Lisäksi tuomaristo perusteli palkintoa poikkeuksellisella tiedonhankinnalla. Rämö sai Veikkaukselta käsiinsä aiemmin julkaisematonta tietoa, jota hän työsti yhdessä tutkijaryhmän kanssa.
Poikkeuksellinen juttu
Matti Rämö vastaa puhelimeen väsyneenä, mutta onnellisena. Kuluvan viikon matalalento kuvastaa hänen kiinnostuksenaiheitaan toimittajana: Ensin yhdeksän päivää Cannesin elokuvajuhlilla, sitten suoraan vastaanottamaan Lumilapio-palkintoa Helsinkiin.
”Mulla on tällainen hybridi profiili. Yhteiskunnallinen, ongelmalähtöinen journalismi on se toinen latu. Toinen on leffat, joita rakastan ja jotka ovat minulle tärkeitä.”
Rämö kertoo saaneensa idean palkittuun juttuun pienemmästä jutusta, joka käsitteli maahanmuuttajien rahapelaamisesta.
”Sitä tehdessä tuli ajatus, että sosiaalisten ongelmien ja peliautomaattien sijoittelun välillä voi olla yhteys.”
Epäilyksen toteennäyttäminen vaati järeää todistusaineistoa. Veikkauksen toimittama data sisälsi lopulta tiedot yli 18 000 peliautomaatin sijainnista postinumeroalueen tarkkuudella.
Rämö päätti kutsua tutkijoita mukaan hankkeeseen.
”Koin, ettei oma kvantitatiivinen osaaminen riitä pyörittämään näin suurta aineistoa vakuuttavalla tavalla.”
Tutkijoiden houkuttelu mukaan oli helppoa. Jotkut heistä olivat aiemmin yrittäneet saada vastaavaa aineistoa haltuunsa, mutta Veikkaus ei ollut halunnut luovuttaa niitä.
”He vetosivat muun muassa asiakkaidensa liikesalaisuuteen, vaikka laitteet ovat julkisesti kenen tahansa nähtävillä”, Rämö kertoo.
Hän ei tyytynyt kielteiseen vastaukseen vaan vetosi julkisuuslakiin. Sitkeys palkittiin. Lopputuloksena oli poikkeuksellinen yhteistyö, jossa sekä toimittaja että tutkijat pääsivät työskentelemään omilla vahvuusalueillaan.
”Aineiston käsittelyä koskevat yhteiset palaverit olivat palkitsevia ja yhteistyö muutenkin erinomaista. Siitä haluan kiittää kaikkia prosessiin osallistuneita tutkijoita, Maria Heiskasta, Jani Seliniä, Arho Toikkaa ja Susanna Raisamoa.”
Itse kirjoitusprosessissa tuli lopulta kiire.
”Osasin arvata, että Veikkaus haluaa tiedottaa aineistosta omalla tavallaan. Pyrin tietysti olemaan ensimmäisenä ulkona”, Rämö sanoo.
Lopulta hän joutui kirjoittamaan jutun yöllä. Se julkaistiin Seurassa torstai-iltana.
”Silloin en vielä tiennyt, että Veikkaus järjesti oman tiedotustilaisuutensa seuraavana aamuna.”
Tiedotustilaisuudessa muut toimittajat tarttuivat Rämön uutiseen. Veikkaus joutui puolustuskannalle.
Vuosien rakentelun tulos
Rämö iloitsee saamastaan tunnustuksesta.
”Vaikka palkinto on henkilökohtainen, katson, että se kruunaa hyvän työn koko Seuran osalta. Me olemme rakentaneet vuosia tämän genren osaamista.”
Rämö painottaa, ettei onnistuminen synny tyhjästä.
Seura-lehti alkoi panostaa tutkivaan journalismiin syksyllä 2011, jolloin Ari Korvola palkattiin lehden toimituspäälliköksi. Keväällä 2018 eläköitynyt Korvola kuuluu Suomen tutkivan journalismin uranuurtajiin.
”Korvola loi perustan tutkivien juttujen tekemiselle, opetti tiedonhankintaa ja asennetta. Me kaikki kehityimme paremmiksi”, Matti Rämö sanoo.
”Tutkivan journalismin kehittäminen on hienointa, mitä Seuralle on tapahtunut. Ja se on hyvä osoitus siitä, miten yleisaikakauslehti voi kehittyä. Seuran tutkivat jutut ovat tavoittaneet lukijansa ja herättäneet keskustelua.”
Vaikka Veikkaus-juttu oli Rämön oman tiedonhankinnan aikaansaannos, hän korostaa esimiehen roolia vaikeissa, tutkivissa hankkeissa.
”Kun esimies tukee ja ottaa ulkoa tulevat paineet vastaan, tekijälle syntyy henkinen helppous tarttua myös vaikeisiin aiheisiin. Ilman tukea moni juttu jäisi tekemättä.”
Toimittajan työnsä lisäksi Matti Rämö keskittyy tänä vuonna tietokirjan kirjoittamiseen. Kirjan aihetta hän ei vielä kerro.