Seuran tutkimus: Joka kolmas pelkää, että Putin ja Trump jakavat Eurooppaa etupiireihin

Jaa kaverilleTilaa Seura
A long-awaited summit between US President Donald Trump and his Russian counterpart Vladimir Putin will take place in Helsinki on July 16, the Kremlin said in a statement. "An agreement has been reached that on July 16 in Helsinki there will be a meeting between the President of the Russian Federation Vladimir Putin and the President of the United States Donald Trump," the statement said
Suurvaltajohtajien tapaaminen Helsingissä on nostanut esiin vanhan keskustelun Euroopan etupiirijaosta. © LEHTIKUVA / AFP PHOTO / DON EMMERT AND Natalia KOLESNIKOVA
RKP:n kannattajien keskuudessa etupiiriajattelun paluu herättää eniten pelkoa.

Suomi valmistautuu isännöimään Helsingin huippukokousta maanantaina 16. heinäkuuta. Kokouksen alla Seura teetti Taloustutkimuksella laajan mielipidekyselyn, jossa kysyttiin, mitä suomalaiset odottavat tapaamiselta.

Valtionjohto sai vahvan tuen tapahtuman järjestämisestä. Merkittävä enemmistö (62 %) uskoi, että tapaamisesta on pienelle Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Samalla merkittävä osa kyselyyn vastanneista kertoi pelkäävänsä, että suurvallat ovat jakamassa Eurooppaa etupiireihin.

Nuoret eivät pelkää Euroopan uusjakoa

”Pelkäätkö, että Trump ja Putin jakavat Eurooppaa keskenään etupiireihin kysymättä eurooppalaisten mielipidettä”, Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä kysyttiin.

Kyllä. Näin vastasi useampi kuin joka kolmas (36 %).

”Selvä vähemmistö, mutta iso osuus silti. Se on kova luku”, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo.

Seura teki tutkimuksen, jossa kysyttiin pelkääkö kansalaiset suurvaltajohtajien jakavan Euroopan etupiireihin.

© Otavamedia

Vastaajan koulutus tai tulotaso ei juuri vaikuttanut tulokseen. Sen sijaan iällä oli merkitystä. Vain joka neljäs (24 %) 18–24-vuotiaista ilmoitti pelkäävänsä pelkäävänsä uutta jakoa etupiireihin. Eläkeläisten keskuudessa vastaava luku oli 40 prosenttia.

Myös puoluekanta vaikutti pelkoihin. Tämä käy ilmi mielipidekyselyn taustatiedoista, joissa Taloustutkimus kysyi, minkä puolueen ehdokasta vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Peräti puolet (48 %) RKP:n kannattajista tunnusti pelkäävänsä etupiirijakoa. Muiden puolueiden kannattajien kohdalla luku on lähempänä 30 prosenttia.

RKP:tä on kutsuttu viime vuosina Suomen viralliseksi Nato-puolueeksi. RKP:n puoluekokous vahvisti jo vuonna 2016 vision, jossa Suomi olisi sotilasliitto Naton jäsen vuonna 2025.

”RKP:n kannattajien keskuudessa on Nato-myönteisyyttä. Ehkä siellä ollaan valmiiksi herkkinä tälle aiheelle”, Juho Rahkonen arvelee.

Viidesosa kaikista vastaajista (19 %) ei osannut sanoa kantaansa kysymykseen.

Uudet etupiirit – Sauli Niinistö esitti huolensa

Puhe etupiirijaosta viittaa kylmän sodan aikaisen Euroopan synkkään historiaan. Vuonna 1945 maailmansodan voittajavaltiot jakoivat Euroopan Jaltan kongressissa. Sen jälkeen Itä-Euroopan ylle laskeutui rautaesirippu.

Aivan samanlainen kehitys ei ole näköpiirissä. Mutta pelko, että Helsingistä tulisi uusi Jalta, ei ole tuulesta temmattu. Myös huippukokousta isännöivä presidentti Sauli Niinistö on esittänyt huolensa etupiiriajattelun voimistumisesta.

”Yhdysvaltojen ja Venäjän on käytävä kahdenvälistä keskustelua, mutta niillä ei voi puuttua Eurooppaa koskeviin asioihin ohi Euroopan. Sellaiseen on riski kasvanut, koska EU ei ole yhtenäinen eikä tarpeeksi vahva toimija kansainvälisessä politiikassa”, Niinistö sanoi 7. heinäkuuta Ilta-Sanomien haastattelussa.

Viime vuosina Putinin Venäjä on järjestelmällisesti pyrkinyt kasvattamaan omaa vaikutusvaltaansa sivuuttamalla EU:n ja solmimalla kahdenkeskisiä sopimuksia eri maiden kanssa. Krimin valtaus osoitti, että Putin on valmis käyttämään sotilaallista voimaa päästäkseen poliittisiin päämääriinsä.

Vastaavasti Trumpin America First -politiikka on osoittanut, ettei Yhdysvallat enää kunnioita kansainvälisiä sopimuksia, olipa kyseessä Nato, mannertenväliset kauppasuhteet tai ilmastonmuutos.

Jotkut ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijat, esimerkiksi puolustusministerin ex-erityisavustaja Patrik Gayer, ovat jo spekuloineet, millaisia uusia ”diilejä” voisi olla näköpiirissä.  USA voisi käyttää Venäjä-pakotteita neuvotteluvalttina. Tai Trump voisi ilmoittaa, ettei Nato laajene lähivuosina itään. Se olisi mannaa Putinin korville. Samalla suomalaisten ahkerasti toistelema taikasana ”Nato-optio” haihtuisi hetkessä ilmaan.

Käykö Trump kauppaa Syyrialla?

Arvostettu Lähi-idän politiikan tutkija Joe Macaron käsitteli Helsingin huippukokousta Al Jazeerassa. Macaronin mukaan Trumpin ulkopoliittinen liikkumavara on tällä hetkellä pieni. Epäluuloiset Nato-kumppanit ja Trumpiin itseensä kohdistuva Venäjä-tutkinta tekevät radikaalien ”diilien” solmimisen Putinin kanssa käytännössä mahdottomaksi.

Macaron ennustaa, ettei Helsingin huippukokouksessa käydä kauppaa Euroopan tulevaisuudella. Sen sijaan Trump saattaisi perääntyä Syyrista ja jättää koko sotkun Putinille. Vastalahjaksi Venäjä voisi antaa Trumpin hallinnon kiristää otettaan arkkivihollisestaan Iranista.

Etupiiriajattelu ei siis laajenisi suoraan Eurooppaan – ainakaan toistaiseksi.

Taloustutkimus Oy toteutti Seuran kyselyn 3.–4. heinäkuuta, ja siihen osallistui 1 093 suomalaista. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä.

Lataa koko tutkimus täältä (Excel-tiedosto).

X