Sienitutkija julistaa sienikauden alkaneeksi: tatit alkavat nousta
Sienitutkija Kauko Salon virallista ilmoitusta sienikauden alkamisesta on odotettu koko elokuu.
Sienikausi voidaan julistaa alkaneeksi, sillä tatit ovat ilmestyneet metsiin.
Tätä virallista ilmoitusta on odoteltu, ja tässä se tulee: syksyn sienikausi on alkanut.
”Kyllä minä voin nyt julistaa sienikauden alkaneeksi. Koko elokuu tätä on odotettu, mutta nyt ne hetket ovat käsillä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kauko Salo.
Salolla on vuosikymmenten kokemus sienikauden avauksen julistamisesta, joten häntä kannattaa uskoa ja suunnata viikonloppuna metsään.
Kanttarelleja on noussut koivuvaltaisista metsistä jo kuukauden päivät ja haperoitakin on havaittu, varsinkin koivuhaperoita on kerätty rehevistä koivumetsistä. Ja on Kauko Salo tehnyt jo yhden sienisalaatinkin haaparouskuista mökillään Etelä-Savossa. Mutta nämä sienet eivät riitä sienikauden viralliseen avaukseen, sillä kuusimetsissä ja mäntykankaalla sieniä on ollut melko vähän.
Sienikauden avauksen julistamiseen tarvitaan jotain järeämpää. Siihen tarvitaan lisää rouskuja. Ja tatteja. Erityisesti herkkutatteja ja männynherkkutatteja. Niitä kannattaa tästä viikonlopusta eteenpäin alkaa etsiä kuusi- ja mäntymetsistä. Muutamia on toki jo löydetty, Salokin löysi kaksi herkkutattia ja paistoi ne paahtoleivän päälle, mutta vielä ne ovat olleet harvinaista herkkua.
”Nyt on positiivinen fiilinki, että tattien ja monien muidenkin hyvien ruokasienten itiöemiä alkaa nousta. Ihmettelisin suuresti, jos näin ei kävisi,” Salo sanoo.
Lämpö tekee nyt sienille hyvää
Sienikauden julistus on tänä vuonna pari viikkoa normaalista myöhässä, koska kesäkuu oli viileä ja kuiva. Viive olisi saattanut olla tätäkin pidempi ilman hienoa heinäkuuta.
”Heinäkuu oli erinomainen. Kosteus ja lämpötila olivat kerrankin kohdallaan. Ihmiset eivät tykänneet, mutta sienet tykkäsivät.”
Lämmin elokuu saattaa suosia sieniä, sillä lämpö aktivoi rihmastoja ja pieniä itiöemän alkuja. Lämpö tekee sienille hyvää, koska maassa on myös kosteutta riittävästi.
”En nyt ihan huippuvuotta rupea ennustamaan, mutta mahdollisuudet kohtuullisen hyvään satoon ovat olemassa”, Salo sanoo, mutta muistuttaa, että hyväkin kausi saattaa nyykähtää yöpakkasiin.
”Suppilovahvero pärjää sammalessa muutaman pakkasasteen, mutta monet tatit repsahtavat pakkasista heti.”
Sienisadon ennustaminen on Salon mukaan äärettömän suurta taidetta eikä ihminen tiedä vieläkään, mitkä kaikki asiat siihen vaikuttavat.
”Kun näitten sienten kanssa on pelannut vuosikymmeniä, tiedän, että vaikka olosuhteet näyttävät kuinka hyvältä, sienisadosta ei välttämättä tule huippuhyvää.”
Suppilovahvero sietää pieniä yöpakkasia. © JORMA MARSTIO
Sienikausi on pidentynyt kuukaudella
Salo on havainnut, että kahdenkymmenen vuoden aikana Suomen sienikausi on pidentynyt jopa kuukaudella. Syksyt ovat pidentyneet ja keväät aikaistuneet ja Salo uskoo, että ilmiö on tullut ilmastonmuutoksen vuoksi jäädäkseen.
”2000-luvulla meillä on ollut aivan poikkeuksellisen erikoisia vuosia. Etelä-Suomessa on pystytty poimimaan kanttarelleja ja suppilovahveroita tuoreena joulupöytään”.
Yksi Salon suosikeista on mustatorvisieni. Se alkaa nousta yleensä elokuun alkupuolella.
”Mustatorvisienikeitto on ainutlaatuinen elämys. Se on kamalan värinen, mutta maku on aivan fantastinen ja poikkeuksellinen.”
Salo laittaa sienikeittoihinsa usein kermaa tai smetanaa ja sipulia, mutta kehottaa olemaan niiden kanssa tarkkana. Ne eivät saa häivyttää sienten aromaattista makua pois.
”Moni pilaa hyvän sieniaterian liialla suolalla ja sipulilla.”
Salo suosii sienten kuivaamista ja kehottaa tekemään sen huolellisesti ja mielellään sienikuivurilla. Mustatorvisienen tai suppilovahveron pitää olla niin kuiva, että taitettaessa itiöemä rapsahtaa rikki. Säilytyspurkin pitää olla ilmatiivis.
”Olen käyttänyt kymmenenkin vuotta vanhoja kuivattuja sieniä ja hyviltä ovat maistuneet. En ole muiden kuin itseni kokki, mutta kehotan käyttämään myös kuivattujen sienten liotusveden ruokaan.”
Lue myös:
Mitä tapahtuu, jos syön raakoja sieniä?