Sijoittaminen on pitkäjänteistä hommaa – kannattaako kuusikymppisenä enää ryhtyä sijoittajaksi?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Näillä muutamalla nyrkkisäännöllä pärjäät sijoittajana, vaikka aloittaisit vasta kypsässä keski-iässä.

Sijoittaminen on nyt in. Saatavilla on useita selkokielisiä sijoittamisoppaita sekä kansantajuisiakin blogeja. Sen lisäksi kokemuksia ja näkemyksiä jaetaan monissa Facebook-ryhmissä. Katso jutun lopusta vinkkejä näistä.

Kaikesta sijoituspuheesta selviää nopeasti yksi perusasia: Sijoittaminen kannattaa aloittaa nuorena, koska pitkään kestäville sijoituksille kertyy varmimman tuottoa.

Kannattaako siis edes aloittaa, jos mittarissa on 50–60 vuotta?

”Ikä tuo haasteen, sillä tuotot eivät varsinkaan pienillä panostuksilla ehdi kasvaa kuten ehtisivät vuosikymmenten kuluessa. Pörssisijoitusten perussääntö on, että teet ne vähintään seitsemäksi vuodeksi. Siinä ajassa taloussuhdanne ehtii muuttua laskusta nousuksi”, sijoitusbloggari ja Sijoittajaksi 7 päivässä -kirjan kirjoittaja Merja Mähkä sanoo.

Silti sijoittamisen aloitus myöhäiskeski-iässä ei ole huono idea. Varsinkin jos tulevan eläkkeen pienuus askarruttaa. Viisi-kuusikymppisenä on edessä hyvässä lykyssä vielä monta toimeliasta vuosikymmentä.

”Mutta niin kuin kaikessa rahaan liittyvässä, pitää pohtia tykönään, mikä on itselle tärkeää”, Mähkä sanoo.

Säästäisitkö esimerkiksi omaan käyttöösi vai jälkipolville?

Ikä muuttaa riskin

Ikään liittyvä sijoittamisen peukalosääntö on, että mitä enemmän ikää, sitä vähemmän riskiä kannattaa ottaa. Jos siis tekee sijoituksia omaan käyttöön, riskiä kannattaa välttää. Jos taas jälkipolville, riskiä voi hiukan ottaakin.

”Näin siksi, että jälkipolvilla on aikaa odottaa, että kurssit kehittyvät.”

Mähkä muistuttaa, että tässä yhteydessä riski tarkoittaa sitä, kuinka suuri osuus rahoista on kiinni osakkeissa.

”Riskiä voi säätää pitämällä osan varallisuudesta korkosijoituksissa, esimerkiksi korkeakorkoisella tilillä. Tosin kun korot ovat matalalla, tämä vaihtoehto ei ole tuoton näkökulmasta kovin houkutteleva. Pienemmän riskin takia korkosijoituksissa on usein hyvin matala tuotto.”

Hyvä sijoittaja pitää pientä puskurirahaa käyttötilillä. Pesukoneen tai auton hajoamisen takia on nimittäin kurja joutua myymään sijoituksia. Ei sen takia, etteikö rahoja saisi osakkeista tai rahasto-osuuksista nopeastikin käyttöönsä.

”Vaan siksi, että on huono homma, jos niitä joutuu myymään silloin, kun kurssit ovat alhaalla.”

Sijoitanko osakkeisin ja korkoihin?

Mihin kypsään keski-ikään ehtineen sijoittajan sitten kannattaa rahansa laittaa? Pörssiosakkeisiin vai rahastoihin?

Oletetaan, että sijoittaja hakee tasaista tuottoa, jolla voi täydentää eläkettä. Sen saa Mähkän mielestä aikaiseksi esimerkiksi hankkimalla tasaista tai kasvavaa osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeita ja korkosijoituksia.

Osinko on se osa yrityksen voitosta, jonka yritys katsoo viisaaksi jakaa osakkeenomistajilleen.

”Yleen­sä yhtiöt eivät jaa kaikkea voittoaan ulos, vaan käyttävät sitä investointeihin, kuten tehtaiden laajennuksiin, uusien tuotteiden kehittämiseen tai yritysostoihin”, Mähkä sanoo.

Osinkojen suuruuksiin ja osinkohistoriaan voi tutustua monissa pörssikurssilistauksissa.

Korkosijoitukset puolestaan ovat sijoituksia arvopapereihin, jotka maksa­vat korkoa. Näitä ovat esimerkiksi valtioiden ja osakeyhtiöiden liikkeelle laskemat joukkovelkakirjat. Näissä on matalampi riski kuin osakkeissa, koska valtiot pysyvät pystyssä – tai ne Kreikan tavoin pidetään pys­tyssä.

Pienemmän riskin takia korkosijoituksissa on usein hyvin matala tuotto. Tuotto voi olla myöhään heränneelle sijoittajalle liian matala, koska sitä ei juuri ehdi kertyä.

Hajautus suojaa riskiltä

Suomalaiset pelkäävät sijoitusten suhteen eniten niiden menettämistä. Riski on olemassa, mutta siltä voi suojautua hajauttamalla sijoituksia.

Hajauttamista voi tehdä monella tavalla samanaikaisesti.

Kun sijoittaa rahaa säännöllisesti ja vähän kerrallaan, tekee ajallisesta hajautusta. Näin kurssinousujen ja -laskujen vaikutus tasoittuu ajan mittaan, koska pitkällä aikavälillä pörssikurssit ovat aina nousseet takasin entisiin huippuihin. Kehittyneessä maailmassa on yksi tapaus, jossa näin ei ole käynyt: Japani. Siellä kurssit eivät ole vieläkään saavuttaneet 1980–90-lukujen taitteen huippua.

Kuukausittain sijoittaminen palkasta on hyvä tapa hajauttaa ajallisesti.

”Jos saa perinnön tai isomman summan rahaa, sitä kaikkea ei kannata sijoittaa yhdellä kertaa pörssin vaan vähä vähältä”, Mähkä sanoo.

Hajautusta kannattaa tehdä hankkimalla osakesalkkuun eri toimialoilla toimivien yritysten osakkeita.

”Näin et laita kaikkia munia samaan koriin, vaan moniin eri koreihin. Jos yhdellä yrityksellä tai toimialalla menee huonosti, toisella saattaa mennä paremmin.”

Tähän on yksi poikkeus.

”Silloin kannattaa ostaa enemmän, jos pörssikurssit ovat tosi matalalla. Se on kuin osakkeiden alennusmyynti. Silloinkin on tosin olemassa riski, että jonkin tietyn osakkeen kurssi jatkaa laskuaan aina konkurssiin asti. Pörssiyhtiöiden konkurssit ovat kuitenkin varsin harvinaisia.”

Vai sittenkin rahastoihin?

Rahasto on aloittelijalle hyvä vaihtoehto lähteä sijoittamaan. Silloin ei tarvitse itse poimia osakkeita vaan antaa ammattilaisen tehdä työ. Sinä määrittelet vain riskitason, jonka haluat ottaa.

Merja Mähkä vertaa rahastoa matkatoimistoon, joka varaa matkan puolestasi ja hoitaa käytännön järjestelyt.

Rahastot ovat riskien hallinnan kannalta käteviä. Ne hajauttavat puolestasi, koska hankkivat itselleen valikoiman osakkeita oman toimintaperiaatteensa mukaisesti. Sinä ostat osuuden tästä osakekirjosta.

”Rahasto on kuin Lauantai-karkkipussi ja osake vain yhdensorttinen karkki.”

Rahastoja löytyy jokaiseen makuun, sillä pelkästään Suomessa niitä on yli 500.

Suomessa on erittäin suosittua säästää yhdistelmärahastoihin, jotka yhdistävät osakerahastoja ja korkosijoituksia, koska pankit markkinoivat niitä aktiivisesti asiakkailleen. Mitä vähemmän riskiä eli osakesijoituksia rahastossa on, sitä matalampi on tuotto.

Rahastojen palvelukset eivät ole ilmaisia, vaan niistä syntyy kuluja, jotka kuorivat voittojasi.

”Jos tuotto on hyvin varovainen, voitto voi jäädä olemattomiksi, jopa pakkasen puolelle, kun kulut on vähennetty.”

Kulut syyniin

On oleellista ottaa selvää rahaston kaikista kuluista ennen kuin sijoittaa.

Passiiviset indeksirahastot ovat sijoitusvaihtoehtoja, joissa kulut on painettu mahdollisimman alas.

”Ne ovat kuin halpismatkatoimistoja, jotka eivät yritä tarjota mitään erikoista tai uniikkia elämystä.”

Passiivisella indeksirahastolla ikään kuin ostoslista, jonka mukaan se kerää koriinsa osakkeita. Se voi seurata minkä tahansa pörssin indeksiä yhtä hyvin kuin kullan, öljyn tai jonkin hyödykkeen hintakehitystä.

Passiiviset rahastot näyttävät pitkässä juoksussa tuottavan yhtä hyvin kuin aktiiviset rahastot.

”Jos haluat vain yhden ohjeen sijoittajan urallesi, se on tämä: ala sijoittaa kuukausittain matalaku­luisiin, laajoja indeksejä seuraaviin indeksirahastoihin”, Merja Mähkä sanoo.

Tästä syystä raha tulee rahan luo

Kun aloittaa vasta kypsällä iällä sijoittamisen, ei kerkeä nauttia pitkään rahan poikimisen ihmeestä, korkoa korolle -periaatteesta.

Periaate tarkoittaa sitä, että sijoituksen vuosittainen tuotto sijoitetaan uudestaan. Näin tuotto kasvaa eksponentiaalisesti verrattuna siihen, että tuottoa ei sijoiteta.

Jos sijoituksen vuosituotto on esimerkiksi 7 prosenttia, korkoa korolle -periaate kaksinkertaistaa alkuperäisen sijoituksen runsaassa kymmenessä vuodessa ja kolminkertaistaa noin 17 vuodessa.

Mitä suurempia summia viisi-kuusikymppinen pystyy kuukausittain sijoittamaan turvallisesti, sitä isompia tuottoeuroja on saatavissa.

Tästä taulukosta näet, miten kauan kestää miljoonan kerääminen erikokoisilla kuukausisijoituksilla ja tuottoprosenteilla.

Merja Mähkä laski, kuinka kauan miljoonan euron säästäminen kestää eri kokoisilla kuukausisäästöillä.

 

Mikä saa Merja Mähkän itsensä sijoittamaan?

”Se tuottaa iloa, koska varaudun sijoittamalla asioihin, joita tuleva Merja saattaa tarvita, olipa se sitten lonkkaleikkaus tai maailmanympärysmatka.”

 

Helppotajuisia sijoitusoppaita

Sijoittajaksi 7 päivässä. Merja Mähkä ja Unna Lehtipuu (2019)

Paras sijoitus: itsepuolustusopas sijoittajille. Marko Erola (2012)

Säästäjästä sijoittajaksi: jokamiehen sijoitusopas. Mika Pesonen (2011)

Linkkejä blogeihin

Talouteni.fi-sivuston listaus 2018 parhaista sijoitusblogeista

Suomen blogilistan kaikki sijoitusblogit

Mimmit sijoittaa

Onnellinen omistaja

Sijoitusaiheisia Facebook-ryhmiä

Sijoituskerho

Vauras nainen

Ompeluseuran Talousgurut

Sijoittajanaisten sparrausboxi

Tavoitteena taloudellinen riippumattomuus

Osakesijoittaminen

Sijoitusaiheinen podcast

Julia Thurén: Melkein kaikki rahasta.

 

X