Sinebrychoffin taidemuseon Linné ja pieni pala paratiisia -näyttely antaa varaslähdön kasvukauteen

Puutarha kertoo paljon ihmisen suhteesta ympäristöönsä, sillä se syntyy kulttuurin ja luonnon rajamaastossa. Puutarha on siten toiminut aina myös haaveiden ja maailmankuvien peilinä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kesän kukkaloistoa 400 vuoden takaa Ambrosius Bosschaert I :n ikuistamana.

Puutarha kertoo paljon ihmisen suhteesta ympäristöönsä, sillä se syntyy kulttuurin ja luonnon rajamaastossa. Puutarha on siten toiminut aina myös haaveiden ja maailmankuvien peilinä.
Teksti:
Nina Lindén

Vielä on liian aikaista saada puutarhamultaa kynsien alle. Päivä päivältä kasvavaan puutarhanhoidon nälkään voi onneksi saada helpotusta Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä, jossa on esillä puutarha-aiheisia maalauksia Linné ja pieni pala paratiisianäyttelyssä.

Näyttely perustuu koko kasvikunnan sukutauluihin järjestäneen ruotsalaisen Carl von Linnén (1707-1778) herättämään puutarha-aatteeseen, jonka seurauksista saamme yhä nauttia siirtolapuutarhoissa ja takapihoillamme.

Kasvitiede oli osa lääketiedettä Linnén aikana

Linné järjesti koko luomakunnan taksonomiseen järjestelmäänsä ja loi sen pohjalta eliöiden edelleen käytössä olevat kaksiosaiset tieteelliset nimet. Kukkaiskuninkaaksikin kutsutun tiedemiehen työ mullisti tieteellisen ajattelun, ja luontoa alettiin katsoa uusin silmin. Puutarhat ovat yksi ihmisen onnistuneimmista yrityksistä hallita luontoa.

Museonjohtaja Kirsi Eskelinen

Museonjohtaja Kirsi Eskelinen

Linné ja pieni pala paratiisia– näyttely osoittaa, miten tiede heijastui taiteeseen ja toisin päin: kukkamaalareiden työt kelpuutettiin tieteellisiin julkaisuihin.

Ihastuttavat kukka-asetelmat

”Näyttelyssä lempipaikkani on huone, jossa on ihastuttavia kukka-asetelmia 1500- ja 1700-luvuilta. Pidän erityisesti Jan Brueghel I:n maalauksesta, jonka saimme lainaan Rotterdamista. Siinä on valtavasti kiinnostavia yksityiskohtia”, kertoo museonjohtaja Kirsi Eskelinen.

Näyttely laajenee  Sinebrychoffin taidemuseossa  Punaiseen kellariin. Avoinna se on 28.8. asti.

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 3/22.

Lue myös: Juuret syvällä maassa – Henrik Rannanjärvi on itseoppinut puutarhuri, joka vaalii vanhoja perinnekasveja 

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X