Terveisiä Sipilän hallitukselle: Syrjäytymisen torjunta ei ole rakettitiedettä, sanoo Iceheartsin Ville Turkka – ”Oikeasti ihmisen elämässä on yksi projekti”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kuvituskuva: Surullinen poika lasioven takana.
© iStock
Menestynyt syrjäytymisen ennaltaehkäisijä laati eriarvoistumisen torjuntakeinoista oman listan. Se on lyhyt – ja ilmainen.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus pohti kehysriihessä, laitetaanko eriarvoisuuden torjumiseen rahaa seuraavan neljän vuoden aikana. Apuna hallituksella oli professori Juho Saaren laatima 12 kohdan lista eriarvoistumisen torjuntakeinoista. Koko listan näet tämän jutun lopusta.

Seura kysyi yhdeltä Suomen menestyneimmistä osattomuuden ennaltaehkäisijöistä, Icehearts ry:n perustaja Ville Turkalta, onko hallituksen kaavailemista torjuntakeinoista mihinkään.

Icehearts-idean keksinyt Turkka on tehnyt 22 vuotta käytännön työtä syrjäytymisen estämiseksi. Iceheartsin jääkiekko-, jalkapallo- ja salibandyjoukkueisiin valitaan palaajat tuen tarpeessa olevista kuusivuotiaista lapsista.

Joukkueen ohjaajat sitoutuvat kulkemaan lasten rinnalla ja auttamaan heitä kaikenlaisissa eteen tulevissa ongelmissa 12 vuotta, eli siihen asti, kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä.

Oleellista on se, että lapsen tilanteeseen puututaan aikaisin ja hän saa joukkueen valmentajilta aikuisen ohjausta toisten kanssa toimimiseen ja rakentavampaan olemiseen.

Icehearts-toiminta säästää tutkitusti yhteiskunnan varoja, koska sen ansiosta lasten elämä lähtee paremmalle tolalle ja ennakoidut syrjäytymisen kustannukset eivät toteudu ainakaan samassa mitassa kuin muuten toteutuisivat.

Tutkija Petri Hilli on laskenut yhden 32-jäsenisen Icehearts-joukkueen kustannusvaikuttavuuden olevan melkein kolme miljoonaa euroa yhteiskunnan säästyneitä rahoja. Tällä hetkellä Icehearts-joukkueita on 32 ympäri Suomea.

Oleellisinta: hyvä kohtelu

Hallituksen 12-kohtaisessa toimenpidelistassa lukee muun muassa ”käynnistetään tutkimusohjelma” ja ”seurataan systemaattisesti”.

Ville Turkka silmäilee listaa ja huokaa.

”Meidän työmme kaltainen pitkäkestoinen, ihmissuhdepohjainen, lapsen rinnalla kulkeva toimintamalli ei mahdu tällaiseen projektiajatteluun. Oikeasti ihmisen elämässä on yksi projekti. Se alkaa, kun synnyt ja loppuu, kun kuolet.”

Ville Turkka.

Ville Turkka.  © Tommi Tuomi / Otavamedia

Turkan mielestä meillä on jo mittavasti tutkimustuloksia siitä, mistä huono-osaisuus johtuu, miten sillä on taipumuksena kasautua ja mitä siitä seuraa. Nyt olisi aika ryhtyä toimeen.

Miten?

Yhtä keskeistä asiaa voi Turkan mielestä joka ikinen parantaa.

”Sitä, miten kohtelemme muita ihmisiä.”

Suomesta puuttuu rutkasti perusystävällisyyttä. Varsinkin he, jotka siitä eniten tarvitsisivat, saavat sitä vähiten.

”Jos menet kahvilaan ja saat siellä epäystävällistä palvelua, et varmasti mene toiste. Mutta ongelmainen poika saa töykeyttä osakseen aina ja kaikkialla. Miten luulet sen vaikuttavan heihin?”

Turkalla on tuore esimerkki. Hän meni saattamaan Icehearts-toiminnassa mukana ollutta nuorta miestä työpajaan.

”Poika kohtasi virkailijoita ja työpajan henkilöstöä ensimmäistä kertaa, mutta yksikään heistä ei edes hymyillyt hänelle.”

Voi olla, että ilman Turkan läsnäoloa poika olisi hämmennyksissään lähtenyt heti pois. Poisjäänti olisi ollut hänelle yksi askel kohti syrjäytymistä.

Tämä kaikki tiedetään

Kolme perhettä neljästä ei koskaan tarvitse sosiaali- ja terveyshuollon palveluja ongelmiinsa. Nämä perheet ovat usein niitä, joita ei kuormita köyhyys tai muut syrjäytymisvaaraa lisäävät riskit.

Erilaiset riskit sen sijaan rasittavat neljäsosaa perheistä. Mitä useampi riskitekijä perheeseen keskittyy, sitä todennäköisemmin lapset joutuvat kasvaessaan ongelmiin.

Petri Hilli erottelee neljä eri riskiryhmää:

  • Vanhemmilla on matala koulutustaso
  • Perhe on saanut yli puoli vuotta toimeentulotukea ennen kuin lapsi täyttää kuusi vuotta
  • Perheestä puuttuu toinen vanhempi tai vanhemmat ovat eronneet ennen kuin lapsi täyttää kuusi vuotta
  • Vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma.

”Ongelmien kasautuminen ja ylisukupolvistuminen näkyy siinä, että 10 prosenttia perheistä käyttää 70 prosenttia palveluista”, Turkka sanoo.

Iceheartsin läsnäoleva ja kanssakulkeva työtapa on keino pienentää lapsen elämään kertyneen riskikuorman vaikutusta.

”Meillä on tässä maassa liikaa lapsia, jotka eivät ole tervetulleita kotiin eivätkä kouluun.”

”Jos pieni lapsi on väkivaltainen ja empatiakyvytön, ne eivät poistu hänestä rankaisemalla. Ne poistuvat sillä, että lapsen ottaa kainaloon ja sanoo: kiva että sä olet tässä! Kun perusturvattomalle lapselle on toistanut tätä kolme vuotta, lapsi ehkä lopettaa rimpuilun ja alkaa luottaa, että tässä on ihminen joka ei jätä minua.”

”Perusturvattoman lapsen kokemus maailmasta on se, että hän ei tunne olevansa kenenkään mielestä hyvä.”


Ville Turkan lista

Iceheartsin Ville Turkan eriarvoisuutta ja syrjäytymistä ehkäisevä lista on lyhyt. Ja ilmainen.

1. Ihmisiä pitää kohdella hyvin.

”Ihan sama oletko virkamies, poliisi, palomies, isä, äiti tai kuka tahansa muu. Tämä pätee kaikkiin.”

Turkka kertoo esimerkin. Hänen vaimonsa on synnyttämässä yhtä perheen neljästä lapsesta, kun kätilö ärähtää: ”Jos ei se lapsi lähde kohta syntymään, niin pyydän kirurgin paikalle! Sitten hän poistuu ovet paukkuen. Siis uhkailtuaan sitä ennen syntymätöntä lasta!”

2. Ei lokeroida ihmisiä.

Joissain asioissa tämä osataan Suomessa hyvin.

”Meillä limitetään erilaisia asumismuotoja ja ihmisryhmiä samalle alueelle, eikä tänne ole syntynyt Ruotsin tapaan asuinalueita, jonne palokuntakaan ei suostu menemään.”

Toisaalta koulussa taas ajatellaan usein, että samojen ratkaisujen pitää toimia kaikille.

”Koska näin ei ole, jotkut lapset eivät koskaan pääse kasvun rappusille ja niitä pitkin ylöspäin vaan joutuvat jo koulussa kovaa vauhtia alaspäin vievälle liuskalle.”

3. Jokainen ihminen on arvokas.

Rahallakaan ei ole niin isoa merkitystä kuin omien asenteiden muutoksella.

”Lukeeko koulujen uudessa opetussuunnitelmassa, että oppilaan pitää tuntea olevansa arvokas opettajan tai kasvattajan silmissä? Ei lue. Tätä asiaa ei ole olemassa, jos sitä ei sanoteta. Jos opettaja ei jaksa olla hyvä lapsille, hänen ei pitäisi olla opettaja.”

4. Luottamus.

Kaikkien toimijoiden, olivatpa he viranomaisia tai vanhempia, kannattaa rakentaa luottamusta toisiaan kohtaan. Turkan mielestä se usein auttaa, että kaikki toimivat yhteisen hyvän eteen.

Ville Turkka on joskus kuullut syytteitä jeesustelusta.

”Minulta tivataan, että luulenko muka pystyväni muuttamaan maailman. Mutta en halua muuttaa maailmaa. Haluan vain, että me aikuiset muutumme ja kehitymme.”

Ihan samoja keskusteluja hän käy Icehearts-joukkueen poikien kanssa.

”Onko tässä mitään järkeä, kun hävitään kaikki pelit. Miksi kaikki päästetään pelaamaan?” pojat sanovat Turkalle.

”Vastaan helle, että ei kukaan ole sanonut, että pitää voittaa. Ei voittaminen ole pakko. Mutta kehittyminen on.”

Juho Saaren lista

Halitus käsitteli kehysriihessä Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saaren laatimaa listaa eriarvoistumisen torjuntakeinoista 

  1. Laaditaan Suomeen eriarvoisuuden vähentämispolitiikka ja keinot sen systemaattiseksi seuraamiseksi.
  2. Käynnistetään tutkimusohjelma eriarvoisuudesta, hyvinvoinnista ja sosiaaliturvasta.
  3. Kehitetään demokratian instituutioita osallisuuden vahvistamiseksi. Otetaan esimerkiksi seuraaviin kuntavaaleihin käyttöön 16-vuotiaiden äänioikeus. Toteutetaan yhteinen sektorirajat ylittävä demokratiatyö kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden välillä.
  4. Siirrytään asteittain vuoteen 2022 mennessä koko ikäluokkaa koskevaan, 5-vuotiaana alkavaan varhaiskasvatukseen. Ensimmäisessä vaiheessa poistetaan jo tällä hallituskaudella varhaiskasvatuksen eriarvoistavat säädökset ja käytännöt vanhempien vaihtelevissa työmarkkinatilanteissa, joustavien hoitoaikojen tarpeissa sekä kotihoidontuen ja varhaiskasvatusmaksujen kannustavuudessa.
  5. Lisätään kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja sekä hillitään asumiskustannuksia.
  6. Puolitetaan asunnottomuus alle 4 000 henkilöön. Ohjelman määrällinen tavoite on 5 000 vuokra-asuntoa tai asuntopaikkaa. Pääosa tarvittavista asunnoista osoitetaan ARA-uudistuotannosta tai olemassa olevasta ARA-vuokra-asuntokannasta, lisäksi hajasijoitettuja asuntoja hankitaan vapailta markkinoilta.
  7. Uudistetaan toimeentulotuki kannustavammaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toimeentulotuen ansiotulovähennys nostetaan 20 prosentista 30 prosenttiin. Näin asiakkaalle jää työtuloista enemmän käyttöön kuin nykyään.
  8. Kehitetään omaishoidon tukeen valtakunnalliset kriteerit ja sovitetaan yhteen työ ja omaishoito.
  9. Otetaan lapsiperheiden etuus- ja palvelujärjestelmässä huo­mioon moninaiset perherakenteet, kuten kahden kotitalouden lapsiperheet. Ehdotuksilla parannetaan lapsen yhteishuoltajien yhdenvertaista kohtelua etuusjärjestelmässä sekä vuoroasuvien lasten oikeuksia palveluihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsilisät maksetaan yhteishuoltajatilanteissa puoliksi molemmille huoltajille.
  10. Ryhdytään ylivelkaantumisen vastaisiin toimenpiteisiin. Uudistetaan kuluttajaluottojen myöntämiskäytäntöjä niin, että korkokatto koskee myös yli 2 000 euron lainoja. Selvitetään, miten velkajärjestelyä voisi käyttää nykyistä joustavammin uuden alun mahdollistamiseksi ja miten velkaongelmaiset saataisiin nykyistä varhaisemmin velkaneuvonnan pariin.
  11. Varmistetaan yhtenäiset laatukriteerit mielenterveys- ja päihdepalveluille.
  12. Kehitetään suonensisäisten huumeiden käyttäjien palveluiden yhdenvertaisuutta ja saatavuutta.

Lähde: Helsingin Sanomat

X