Sisäministeri Mykkänen haluaa kytkeä Suomen koulujen kaikki valvontakamerat poliisin johtokeskukseen

Jaa kaverilleTilaa Seura
Sisäministeri Kai Mykkänen
© Tommi Tuomi / Otavamedia
”En näe tässä kuin voitettavaa”, sisäministeri Kai Mykkänen (kok) sanoo Seuralle.

Seura kertoi, että Oulussa kytkettiin viime keväänä satoja koulujen valvontakameroita poliisin johtokeskusjärjestelmään.

Poliisi on sopinut Oulun kaupungin kanssa, että sillä on tarpeen vaatiessa oikeus poimia itse katkelmia koulujen kameroiden tallentamasta kuvamateriaalista ja seurata koulujen tapahtumia reaaliaikaisesti.

Oikeus päästä kuvamateriaalin käsiksi edellyttää poliisilain mukaista perusteltua syytä ja erillistä lupaa, tähdensi Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas Seuralle.

Tähän pääsääntöön on kuitenkin sovittu poikkeus.

Jos poliisi ei saa kaupungin edustajaan yhteyttä, esimerkiksi yöllä tai viikonloppuna, sillä on käytössään niin sanottu ”supertunnus”, jolla  pääsee katsomaan valvontakameroiden live-kuvaa ilman eri lupaa.

Kameravalvonnan lisäämisestä Oulussa kertoi ensimmäisenä Kaleva. Lehden jutussa mainittiin myös se, että sisäministeri Kai Mykkänen haluaa kytkeä poliisin johtokeskusjärjestelmään selvästi nykyistä useampia kameroita.

Poliisi voi valvoa koulujen valvontakameroista oululaiskoululaisia.

© Tommi Tuomi / Otavamedia

”Jos vahtimestari, miksi ei myös poliisi?”

Ministeri Kai Mykkänen, kuinka laajalle Suomeen Oulun malli tulisi levittää?

”Olisi hyvä, että kaikkiin keskeisiin koulurakennuksiin, joissa kameravalvonta on, voitaisiin kytkeä kuva poliiisin johtokeskukseen silloin, jos jotain tapahtuu.”

Mykkänen ei näe katseluoikeuden ulottamista poliisille kummoisena asiana.

”Jos kerran vahtimestari saa katsoa valvontakuvia, miksi ei sitten tilanteen sattuessa myös poliisi.”

Hän muistuttaa, että poliisi kutsutaan koululle muutenkin, jos siellä tapahtuu esimerkiksi väkivaltaa tai sen uhkaa sisältävä vaaratilanne.

”Tulevaisuudessa se vain tapahtuisi nopeammin. Silloin voitaisiin tunnistaa, onko kyseessä esimerkiksi Ankkuritiimille (nuorten rikollisuutta ehkäisevä viranomaisverkosto) tuttu nuori, ja päätellä, miten hän todennäköisesti reagoi poliisin tuloon. En näe tässä kuin voitettavaa suomalaisille”, Mykkänen perustelee.

Ministerin ehdotus on vielä kaukana toteutumisestaan. Mykkänen ei osaa nimetä toista kuntaa, joka olisi tarjonnut poliisille pääsyn koulujen valvontakamerakuviin.

”Kyllä Oulu on ainakin ainoa tämän kokoluokan kunta.”

”Ihmisluonto on heikko”

Mykkäsen mukaan Oulussa käynnistetty yhteistyö ei uhkaa koululaisten eikä koulun opettajien yksityisyydensuojaa.

”Jos me haluamme pitää Suomen maailman turvallisimpana maana, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin luottaa siihen, että viranomaisten kesken pystytään käsittelemään tietoa luottamuksellisesti.”

Sisäministeri Kai Mykkänen

© Tommi Tuomi / Otavamedia

Mykkänen kuitenkin korostaa, että korkean etiikan lisäksi tarvitaan valvontaa. Oulussakin poliisin pääsystä valvontakameroiden kuvaan kirjautuu lokitieto, minkä pitäisi ennalta ehkäistä sitä, että poliisit ryhtyisivät omista syistä urkkimaan vaikkapa tutun opettajan tekemisiä.

”Ihmisluonto on tietyissä tilanteissa heikko. Johtamisen osalta poliisissa täytyy olla tarkkana, ettei jää sellaisia aukkoja, joissa joku pääsisi sooloilemaan.”

Lokitietojen seuranta kuuluu ensi sijassa poliisien esimiehille.

Viime vuosina on nähty esimerkkejä siitä, että korkeat poliisijohtajat eivät ole aina onnistuneet alaistensa valvonnassa. Esimerkiksi poliisivirkamiehet ovat jättäneet vastoin määräyksiä kirjaamatta tietolähteitään – ja kyenneet toimimaan näin pitkään ennen seuraamuksia.

Mykkänen on kuitenkin luottavainen.

”Uskon, että esimiehille on tullut viime aikoina selväksi se raskas vastuu, joka heillä tässä asiassa on. Nythän esimiesvastuun rajoja tarkastellaan näkyvästi myös Keskusrikospoliisin ja Helsingin poliisin saamien syytteiden yhteydessä.”

Kuka valvoo valvojia?

Kansalaisten sähköisiä oikeuksia ja yksityisyydensuojaa puolustavan Electronic Frontier Finland -järjestön puheenjohtaja Leena Romppainen suhtautuu Mykkästä epäilevämmin siihen, että kaikki sujuu ongelmitta.

”Hänen ajatuksensa taustalla on ilmeisesti oletuksena, että poliisiin voi luottaa. Mutta miksi poliisiin pitäisi ehdottomasti luottaa? Ajatellaanpa vaikka Tapaus Aarniota ja tämän hetken ylimpään poliisijohtoon kohdistuvia syytteitä”, hän muistuttaa.

Iso kysymys Romppaisen mukaan on se, että kuka valvoo valvojia.

”Seuraako kukaan lokitiedoista, kuinka paljon valvontakameroiden kuvaa on katseltu.”

Romppainen pitää ilmeisenä, että Oulun valvontayhteistyön taustalla on hyväksi nähty tarkoitus.

”Mutta hyvät aikeet eivät takaa hyviä seurauksia. Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikeilla.”

Häntä ihmetyttää myös se, että Oulun kaupunki ei kertonut koululaisille eikä heidän vanhemmilleen sitä, että poliisille luotiin viime keväällä mahdollisuus päästä suoraan käsiksi valvontakuviin.

”Tämä jättää sanattomaksi. Jos tässä ei ollut mitään ongelmaa, miksi siitä ei tiedotettu?”

X