SK paljastaa: Paavo Lipposen yhtiö sai verorahoja huijarin kanssa Afrikassa toteutettavaan aurinkoenergiahankkeeseen

Suomen Kuvalehti paljasti Paavo Lipposen viimeisimmän energiahankeviritelmän, jonka huijaripartneri katosi taivaan tuuliin. Seura kysyi kehitysyhteistyöministeri Kai Mykkäseltä, miksi ulkoministeriö antoi veronmaksajien rahoja Lipposen yhtiölle hankkeeseen, jonka tansanialainen yhteistyökumppani oli vasta hieman aiemmin kadottanut Suomen suurlähetystön antamat kehitysyhteistyörahat.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomen Kuvalehti uutisoi tänään Paavo Lipposen uudesta energiabisneskäänteestä.

Suomen Kuvalehti paljasti Paavo Lipposen viimeisimmän energiahankeviritelmän, jonka huijaripartneri katosi taivaan tuuliin. Seura kysyi kehitysyhteistyöministeri Kai Mykkäseltä, miksi ulkoministeriö antoi veronmaksajien rahoja Lipposen yhtiölle hankkeeseen, jonka tansanialainen yhteistyökumppani oli vasta hieman aiemmin kadottanut Suomen suurlähetystön antamat kehitysyhteistyörahat.
(Päivitetty: )
Teksti: Jukka Heinonen

Suomen suurlähetystö Tansaniassa hukkasi 84 000 euroa liikemies Patrick E. Ngowin johtaman säätiön kehitysyhteistyöhankkeeseen, joka ei tuottanut ensimmäistäkään tulosta. Tukirahoja ei ole sen koommin nähty eikä Ulkoministeriö ole niiden perään järin hanakasti kysellyt.

Heti tämän perään marraskuussa 2016 Ulkoministeriö myönsi Paavo Lipposen osaksi omistamalle yhtiölle 63 000 euron arvosta liikekumppanuustukea, jonka avulla sen piti rakentaa Ngowin kanssa aurinkoenergialaitteiden tuotantolaitos.

Suomen Kuvalehden tänään julkaiseman uutisen mukaan Lipposen konsulttiyhtiö Protagon ei ehtinyt käytännössä aloittaa yhteistyötä Ngowin omistaman Helvetic Groupin kanssa, sillä liikemies katosi tavoittamattomiin hankkeen alkuvaiheessa.

Protagon on käynnistänyt saamansa Finnpartnership-liikekumppanuustuen turvin uuden aurinkoenergiahankkeen Tansaniassa toisen paikallisen toimijan kanssa, eikä Ngowin yhtiölle päätynyt suomalaista rahaa.

Huhut eivät torppaa rahoitusta

Kun ulkoministeriö päätti Lipposen yhtiölle myönnettävästä tuesta, ainakin jotkut virkamiehet olivat jo kuulleet puheita Ngowin epäluotettavuudesta.

Kehitysyhteistyöministeri Kai Mykkänen, miksi Protagonille myönnettiin avustus Helvetic Groupin kanssa toteutettavaa hanketta varten, vaikka kokemukset Ngowista olivat erittäin huonot?

”Protagonin hakemus katsottiin vastuulliseksi ja luotettavaksi. Kun tuesta päätetään, se ei voi perustua ministeriön sisällä liikkuviin huhuihin”, Mykkänen sanoo.

Jos tällainen huhu tulee vastaan, kannattaisiko silloin ottaa yhteyttä kyseisen maan lähetystöön?

”Lähetystöiltä haetaan tietoja kaikkien rahanmyöntöjen yhteydessä. Tämän yksittäistapauksen kohdalla en osaa kommentoida, että miten se on valmisteltu. Tulen selvittämään, pitäisikö meidän parantaa eri yksiköiden välillä tiedonkulkua havaituista riskeistä.”

Lipposen firman tekninen osaaminen?

Finnpartnershipin tukiehdiosssa hakijalta vaaditaan ”kokemusta ja riittävää kaupallista osaamista hankkeen toimialalta”, ja että hankkeen pitää kuulua hakijan toimialaan ”oleellisesti”.

Protagon on erikoistunut poliittiseen vaikuttamiseen. Hankkeen tarkoitus taas oli käynnistää aurinkopaneelien ja aurinkosähköjärjestelmien tuotanto Tansaniassa. Kuinka hyvin Protagon täytti tukiehdot?

”En rupea yksittäistapauksen taustoja arvioimaan eikä se edes ministerin tehtävään kuulu. Liikekumppanuustuesta päättävän yksikön tulee arvioida, mikä on riittävä kokemus teknisestä toteutuksesta. (Ministeriön) omassa evaluaatiossa arvioidaan aikanaan, ovatko perusteet tuelle olleet riittävät.”

Aiotteko itse tutustua tapaukseen tarkemmin lähitulevaisuudessa?

”Kyllä me varmasti katsomme, onko tässä tapauksessa jotain sellaista, josta meidän on syytä oppia.”

Kahden valtiotieteilijän yritys sai siis tukea aurinkoenergian tuotantohankkeelle. Mikä on arvionne ratkaisun taiteellisesta kokonaisvaikutelmasta?

”Jos kaksi kokenutta ihmistä ja heidän toimistonsa käyttää yhteiskunnallista osaamistaan ja verkostojaan siihen, että hanke saadaan liikkeelle ja aurinkoenergia yleistyy Tansaniassa, niin taiteellinen kokonaisvaikutelma on hyvä. Kysymys on tietysti myös siitä, onko hankkeen tekninen toteutumiskyky riittävän hyvin varmistettu. Siihen en ole niin tarkkaan perehtynyt, että voisin asiaa kommentoida.”

Lue myös:

Energiayhtiö Kemijoki vastustaa kalatievelvoitetta – Lohi umpikujassa

X