SM-liiga starttaa epävarmoissa tunnelmissa – Viime kausi kuritti seurojen taloutta miljoonilla euroilla: ”Nämä ovat rumia lukuja”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Rauman Lukko voitti finaalisarjassa Turun Palloseuran keväällä 2021. © Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Koronapandemia sulki viime kaudella jääkiekkokatsomot kesken runkosarjan, mikä tyrehdytti seurojen kassavirtaa. Nyt koronatunnelin päässä pilkistää valoa.

Jääkiekon SM-liiga on viimeisimmät puolitoista kautta joutunut kärvistelemään koronapandemian aiheuttamien yleisörajoitusten kourissa.

Viime kauden puolivälin tienoilla koronarajoitukset estivät yleisön pääsyn liigaotteluihin lähes kokonaan. Murto-osa normaalista yleisömäärästä voitiin ottaa jäähallien ravintoloihin, mutta käytännössä katsomot olivat tyhjät monta kuukautta.

Silloin epäiltiin, joutuvatko jotkut seurat jättämään kauden kokonaan kesken, tai ovatko ne ylipäätään enää olemassa kauden päätteeksi.

Liigayhteisössä ajateltiin, ettei ilman yleisöä pelaaminen voi toimia.

”Mutta sitten pakon edessä kustannussäästöt, palkkaleikkaukset, yhteistyökumppaneiden ja kausikorttilaisten ymmärrys ja koko yhteisön mielettömän sitkeä työ pystyi kuitenkin mahdollistamaan viime kauden”, sanoo Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi.

Pääsylipputuloja kaivataan

Kaikkien 15 liigaseuran viime kauden tilinpäätöstä ei ole vielä vahvistettu, mutta jo nyt voidaan sanoa, että koronapandemia on tehnyt liigaseurojen talouteen mojovan loven.

Seurojen yhteenlasketusta liikevaihdosta putosi kymmeniä miljoonia euroja ja kumulatiiviset tappiot ovat Kallioniemen mukaan noin kahdeksan miljoonan euron tienoilla.

”Nämä ovat rumia lukuja, etenkin kun taustalla oli vielä se, että edelliskauden playoffit menetettiin pandemian vuoksi kokonaan.”

Kaikki seurat enemmän tai vähemmän selvisivät kurimuksen lävitse, ja nyt tulevaisuus näyttää jo valoisammalta. Kallioniemi kertoo, että Liigan alkaessa kaikilla pelipaikkakunnilla on pääsemässä sisään yleisöä.

Useilla liigapaikkakunnilla yleisökapasiteetista voidaan Kallioniemen mukaan ottaa käyttöön ottaa noin 75 prosenttia, joillakin 50 prosenttia.

”Kun kausi aloitetaan niin, että elinkeinotoimintaamme on viranomaispäätöksellä rajoitettu, niin kaikki varmaan ymmärtävät, että tilanne on haastava.”

Tuleeko rajoituksia vai ei?

Riku Kallioniemeä eivät tarkkaan ottaen ahdista niinkään rajoitustoimet kuin niiden heikko ennakoitavuus.

”Kuten kaikki ovat huomanneet, pandemiatilanteen johtaminen on aavistuksen hajallaan. Tässä on nyt puolitoista vuotta ollut niin, että erityisesti rajoitusten suhteen ennakointi on ollut hyvin vaikeaa ja päätöksentekijöiltä tullut viesti usein ristiriitaista.”

Kallioniemen mukaan Liiga ja seurat tekevät omalta osaltaan kaikkensa, jotta otteluihin voitaisiin koko kauden ajan ottaa yleisöä.

”Koko liiketoimintamme perustuu aivan suoraan niihin ottelutapahtumiin, joita seurat järjestävät. Olemme tapahtumabisneksessä ja yleisö kuuluisi siihen aivan välttämättä ja päivänselvästi.”

Riku Kallioniemi on Liigan toimitusjohtaja. © Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Seurojen ja Liigan kannalta tilanteeseen on monta tulokulmaa. Terveys ja turvallisuus ovat etusijalla, mutta heti kakkosena tulee talous. Liigaseurat ovat suoraan kaikkiaan satojen ihmisten työllistäjiä, ja sitten on vielä vastuut ja velvollisuudet asiakkaita kohtaan.

”Viime kauden aikana oltiin tilanteessa, jossa esimerkiksi kausikorttilaiset olivat jo maksaneet siitä, että pääsevät tapahtumiin ja yhteistyökumppanit lähteneet yhteistyöhön, jonka oletusarvo on, että halleissa on yleisöä.”

Viime kaudella otteluita jouduttiin siirtämään joukkueissa todettujen korona-altistusten ja tartuntojen vuoksi. Kun yhdelläkin pelaajalla todettiin tartunta, koko joukkue joutui karanteeniin. Tällä kaudella asia on rokotteiden ansiosta Kallioniemen mukaan toisin.

”Toki tämä on edelleen tartuntatautilääkäreiden päätösvallassa, mutta THL:n linjaus voidaan lukea näin, että jos koko joukkueella on täysi rokotesuoja, silloin koko joukkueen karanteeni voidaan välttää.”

Liigan suunnitelmana on siis se, että jokainen joukkue pelaa 60 ottelua runkosarjassa. Mutta jos pandemiatilanne muuttuu odottamatta huonompaan suuntaan, onko Liigan toimiston kassakaapissa jokin b-suunnitelma?

”Koska tilanteet voivat muuttua nopein ja odottamattomin tavoin, ei riitä, että on b-suunnitelma. Koska muuttujia on niin paljon ja rajoitustoimien ennakoitavuus on jättänyt toivomisen varaa, täytyy varmaan mennä aakkoset läpi näiden suunnitelmien kanssa.”

Tunteita ja yhteisöllisyyttä

Onko jääkiekko-ottelu, tai ylipäätään mikään yleisötapahtuma sitten niin tärkeä, että sinne on pandemiatilanteessa päästävä? Vastaus riippuu näkökulmasta.

Monelle jääkiekon seuraaminen, kannattaminen ja seurayhteisössä toimiminen on vuosien tai kenties jopa vuosikymmenien ajan ollut keskeistä elämänsisältöä. Yksittäisen ottelun tuloksella ei ehkä ole väliä, ole mutta seurayhteisöllä on.

Riku Kallioniemi korostaa, että ottelutapahtumat on toteutettu ja toteutetaan terveys- ja turvallisuus edellä.

”Liigapeleihin tuleminen on täysin turvallista. Noudatamme terveys- ja turvallisuusprotokollia ja totta kai oletetaan, ettei kukaan tule sairaana peliin. Viime kauteen verrattuna rokotekattavuuskin on aivan eri tasolla.”

Kallioniemen mukaan liigakiekossa on ensisijaisesti edelleen kyse elämyksistä, intohimosta ja yhteisöllisyydestä, jotka parhaimmillaan voi kokea nimenomaan paikan päällä jäähalleissa.

”Jääkiekko herättää tunteita, kiinnostusta ja ilon aiheita erittäin suurelle joukolle. Nyt tämän yhteisön on aika palata jälleen yhteen halleihin.”

Jääkiekon Liiga alkaa 9. syyskuuta.

Lue myös: Oulun Kärppien sponsori vastustaa koronarokotetta ja maskeja – ”Me emme voi siihen vaikuttaa”

Lue myös: Liigakausi 2021-2022 starttaa – tässä lista joka viikko maksutta katsottavista liigapeleistä

X