Espoossa vuosia asunut poliitikko Faisal Ali Warabe menetti poikansa ISIS:lle: ”Kehotan somalivanhempia seuraamaan lapsiaan internetissä – ja sitä, miten paljon he ovat moskeijassa”

Faisal Ali Warabe rakentaa nyt Somalimaata Suomen kaltaiseksi hyvinvointivaltioksi. Demaripoliitikko sovittaa tasa-arvotyöllään sitä, että hänen espoolaispoikansa kuoli ISIS-terroristien riveissä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Faisal Ali Warabe on synnyinmaansa tunnetuimpia politiikkoja, vaikka presidentinvaaleissa tulikin tappio.

Faisal Ali Warabe rakentaa nyt Somalimaata Suomen kaltaiseksi hyvinvointivaltioksi. Demaripoliitikko sovittaa tasa-arvotyöllään sitä, että hänen espoolaispoikansa kuoli ISIS-terroristien riveissä.
(Päivitetty: )
Teksti: Antero Eerola

Somalialainen huippupoliitikko Faisal Ali Warabe ottaa vieraansa vastaan muurien ympäröimän talonsa pihalla.

”Terve ja tervetuloa”, hän sanoo selvällä suomen kielellä, vaikka nyt ollaan kaukana Itä-Afrikassa, Somalimaan pääkaupungin Hargeisan laitamilla.

Pitkään Espoon Leppävaarassa asunut Warabe tuli pakolaisena Suomeen vuonna 1990 ja sai kansalaisuuden vuonna 1999. Vanhaan kotimaahansa hän palasi 2000-luvun alkupuolella. Muu perhe asuu edelleen Espoossa.

”Minulla on siksi tiivis yhteys sinne”, Warabe kertoo.

Vuonna 2017 Warabe oli ehdokkaana Somalimaan presidentinvaaleissa, jotka olivat suomalaisesta näkökulmasta ainutlaatuiset. Kaksi kolmesta presidenttiehdokkaasta oli Suomen kansalaisia.

Waraben lisäksi mukana oli pitkään Vantaalla asunut Abdirahman Mohamed Abdullahi.

Valituksi tuli kuitenkin entinen sotilaslentäjä Muse Bihi Abdi.

Eliten demari – esikuva Ruotsin Olof Palme

Waraben tarina on värikäs.

Vuonna 1990 pakomatka Suomeen alkoi, kun Somaliassa riehui verinen sisällissota. Reissu kulki keskellä kylmää talvea, läpi romahtavan Neuvostoliiton.

Uuden kotimaansa asukkaista Warabella on vain lämpimiä sanoja.

”He auttoivat meitä niin paljon silloin, kun meillä oli erittäin pahat ajat.”

Suomen Warabe tunsi jo entuudestaan. Nuorena miehenä 1960–1970-lukujen taitteessa hän opiskeli insinööriksi Leningradissa ja kävi kesätöissä Helsingin ravintoloissa: muun muassa taiteilijoiden suosimassa Elitessä.

Muutettuaan Suomeen Warabe innostui sosialidemokratiasta, perusti SDP:lle somalien puolueosaston ja opiskeli Helsingin yliopistossa sosiaalipolitiikkaa.

”Olin hyvin kiinnostunut oppimaan, millainen on hyvä hallinto ja hyvinvointijärjestelmä. Esikuviani ovat aina olleet Ruotsin Olof Palme ja Saksan Willy Brandt.”

Isän suru ja tuska

Waraben omaa elämää varjostaa hirvittävä murhenäytelmä. Hänen Suomessa kasvanut poikansa Sayid Hussein Feisal Ali löysi ääri-islamin, lähti Syyriaan sotimaan terrorijärjestö ISIS:in riveissä ja kuoli siellä tänä keväänä.

”Tietysti se tuntui niin kuin kenellä tahansa isällä olisi tuntunut. Hän oli vasta 22-vuotias.”

Poika esiintyi ISIS:in propagandavideolla.

Terroristiromantiikka houkutti liikaa

Terroristiromantiikka houkutti liikaa: kapinoiva poika karkasi Suomesta isän estelyistä huolimatta. © MVPHOTOS

Abu Shuayb as-Somali

Waraben poika sai Syyriassa taistelijanimen Abu Shuayb as-Somali, ja esiintyi ISIS:in värväysvideoilla. © KUVAKAAPPAUS YLEN VERKKOSIVUILTA

”Joka ikisessä maassa, myös Suomessa, tulee olemaan sharian laki”, poika uhosi suomeksi.

Ennen Syyriaan lähtöä hän oli yrittänyt värväytyä myös terroristijärjestö Al-Shabaabiin.

Isä pani kuitenkin viranomaiset poikansa perään ja passitti hänet takaisin Suomeen. Samalla hän oli yhteydessä Suomen poliisiin ja pyysi, ettei se uusisi pojan passia.

Poliisin mukaan uudelle passille ei ollut esteitä, sillä pojalla ei ollut rikostaustaa.

Kaikkensa yrittänyt Warabe sanoo nyt, että ääriliikkeitä vastaan pitää toimia päättäväisesti.

”Lännessä pelätään aivan oikein, että somalidiasporan ihmiset menevät Syyriaan ja palaavat myöhemmin Eurooppaan, jossa he ryhtyvät terrori-iskuihin.”

Warabe puhuu nykyisin avoimesti siitä, miten nuorten maahanmuuttajien sortumista ääriliikkeisiin pitää estää.

”Kehotan somalivanhempia seuraamaan lapsiaan internetissä ja sitä, miten paljon lapset ovat moskeijassa ja mitä he tekevät siellä”, hän on sanonut Ylen A-studiolle.

Onnistunein somalivaltio

Afrikan sarven maista tunnetuin on Somalia. Rajanaapuri, Adeninlahden pohjukassa sijaitseva Somalimaa, julistautui itsenäiseksi vuonna 1991.

Somalian valtiorakenteet ovat romahtaneet terrorismin ja rikollisuuden alla, mutta Somalimaa on elänyt suhteellisessa rauhassa jo 27 vuotta. Maassa on monipuoluejärjestelmä ja vapaita vaaleja.

Valtio kerää veroja, koulut ja sairaalat toimivat.

Somalimaan ongelma on, ettei se ole YK:n silmissä vielä virallinen valtio vaan pelkkä alue. Siksi kehitysyhteistyö ja luototus ovat jäissä.

Faisal Ali Warabe sanoo toivovansa, että edes Suomi voisi tunnustaa Somalimaan itsenäisyyden.

”Se auttaisi rauhaa koko Afrikan sarvessa”.

Somalimaa

Somalimaan pääkaupungissa Hargeisassa 27 vuoden takaisesta itsenäisyyssodasta muistuttaa pudotettu Somalian ilmavoimien MIG-17. © MVPHOTOS

X