Sotahistorioitsija ampuu takaisin: Onneksi ministeri Niinistö vältti maanpetoksen

Säästetäänkö maavoimat henkihieveriin ilma- ja meripuolustuksen hyväksi? Sanasota ministeri Jussi Niinistön ja tutkija Markku Salomaan välillä kiihtyy.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Perussuomalaisten vaalivalvojaiset Bottalla, 19.4.2015. Perussuomalaisten poliitikko Jussi Niinistö © Kari Pekonen/Otavamedia

Säästetäänkö maavoimat henkihieveriin ilma- ja meripuolustuksen hyväksi? Sanasota ministeri Jussi Niinistön ja tutkija Markku Salomaan välillä kiihtyy.
Teksti:
Hannu Toivonen

Salomaa horisee.”

Näin aloitti puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) ministerille poikkeuksellisella sanavalinnalla bloginsa Uuden Suomen verkkosivuilla. Sitä ennen sotahistorian dosentti VTT Markku Salomaa oli Seuran verkkosivuilla ampunut teesinsä armeijan sisäisestä määrärahakilpailusta maa-, ilma- ja merivoimien välillä. Salomaan lähtökohtana oli kenraali (evp) Lauri Kiianlinnan tuore puheenvuoro merivoimien neljästä hankkeilla olevasta, 1,2 mrd euroa maksavasta sota-aluksesta, joita Suomi ei rannikkopuolustuksessaan edes tarvitse.

Salomaa jatkoi analyysissaan Kiianlinnan arviota, että maavoimat tinkivät tarpeistaan ja pienenevät kuin pyy maailmanlopun edellä. Yksi syy tähän on se, että puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg on ilmavoimien mies ja pääesikunnan päällikkö Kari Takanen merimies.

Kenraali Kiianlinnan keskustelun avausta ministeri Niinistö luonnehtii evp-upseerin jorinoiksi ja kehottaa evp-upseereita vaikenemaan sotilasasioista. Ministeri lyttää Salomaan argumentit ”kolpakkostrategiana” ja toteaa, että ”sokea Reetakin ymmärtää, että strategiset materiaalihankkeet, monitoimihävittäjät ja taistelualukset rahoitetaan erillisrahoituksella.” Näin suurhankinnat eivät olisi pois maavoimilta. Ministeri ei itse ole havainnut taistelua aselajien ja puolustushaarojen välillä, vain ”vahvan yhdessä tekemisen hengen yhteisen päämäärän hyväksi” kierrellessään esikunnissa ja joukko-osastoissa.

Salomaan esittämiä lukuja ja laskelmia Niinistö pitää”puppuna”.

Osui ja upposi

Salomaa pitää Niinistön ulostuloa mittakaavassaan liioiteltuna, poikkeuksellisena ja ylidramatisoivana.

”Ministeri kai suuttui todisteluistani puolustuskykymme leikkelystä niin alas, ettemme saa enää kokoon edes talvisodan kokoista kenttäarmeijaa. Mutta ei asia kiistämällä korjaannu. Onneksi Niinistö ei kuitenkaan tehnyt maanpetosta möläyttämällä, että hän antaa turvatakuut kaikille suomalaisille eikä vain perussuomalaisille, sillä semmoisilla turvallisuustakeilla ei ole katetta.”

Salomaa jatkaa, että Niinistön olisi jo aika jättää heimosoturiromantiikka ja tunnustaa tosiasiat. Tällä hän viittaa Niinistön kirjoittamaan Heimosotien historia 1918–22 -teokseen (2005). Niinistö toimi myös Vapaussoturi -lehden päätoimittajana vuosina 2006–2011.

Kaluunoitten määrät

Salomaa laskeskeli – ilmeisen ärsyttävästi – myös kenraalikunnan kokoa. Kun vielä presidentti Kekkonen pärjäsi 24 kenraalilla – Halosen aikana käytiin neljässäkymmenessä – ja nyt leijonakaulaisia on 35. Niinistö kuittaa luvun ”laskutaidon puutteena”, muttei esitä omaa lukuaan.

Salomaa seisoo muidenkin kuin kenraalien määrää koskevien tietojen takana. Mukana niitä tarkistamassa on ollut hänen mukaansa myös aktiivipalveluksessa olevia kenraaleita.

”Niinistö uskoo sordinolla esitettyyn torvisoittomusiikkiin. Parempi olisi kuunnella myös maavoimien kenraaleita. Reserviin siirtyneet maavoimien kenraalit ovat usein tyytymättömiä, suorastaan katkeria. Maavoimien rahat pitäisi kaksinkertaistaa. Itsenäisyys- ja lippujuhlan paraatit puhuvat puolestaan, kun niitä vertaa vaikka Punaisen torin voiton päivän paraatiin. Rahalla saa rautaa.”

Nato-haukkana profiloitunut Salomaa tiivistää:

”Niinistön käytös osoittaa, että Suomen Natoa koskeva optiopropaganda on tiensä päässä, kuten myös agitointi uskottavasta puolustuksesta. Kumpaakaan ei oikeasti enää ole.”

X