Sotapuhe on saanut ilman sakeaksi mutta vieraannuttanut veren ja kauhun tahrimasta todellisuudesta: ”Sotapuhe ei tavoita sitä, mikä on lopulta totta”
”Sotilas on koulutettu taistelemaan, siviilien osa on paeta. Tällä hetkellä maailmassa käydään kymmeniä sotia ja aseellisia konflikteja, joista emme näe uutisia”, kirjoittaa Seuran toimituspäällikkö Jyrki Jantunen.
Jyrki Jantunen on Seuran toimituspäällikkö.
Tiesin, että enoni oli ollut sodissa. Pikkupojalle se oli kiehtovaa, katsoin häntä kunnioittavasti. Enoni oli sankari, jonka tarinoita rintamalta olisin halunnut kuulla.
Mutta hän ei kokemuksistaan kertonut. Kerran sitä yritin. Olin jo aikuinen ja ajattelin, että minä kestän ne kyllä.
”En halua puhua sodasta”, eno sanoi ja alkoi itkeä.
”Etäännyttävä sotapuhe on helpompaa”
Enoni sanat tulivat nyt mieleeni, kun ilma on sakeana sotapuheesta. Venäjän presidentti vaatii etupiiriä ja on lähettänyt satatuhatta sotilasta Ukrainan rajalle. Asiantuntijat puhuvat strategiasta ja geopolitiikasta, poliitikot pakotteista ja kovasta hinnasta.
Yhdysvaltain presidentti pohtii, mitä voi seurata, jos Ukrainan aluetta kohtaisi ”vähäinen tunkeutuminen”. Itämerellä liikkuu raskasta kalustoa, Ruotsi lisää operatiivista valmiutta.
Sotapuhe vieraannuttaa sodan todellisuudesta. Emme puhu yksittäisistä ihmisistä, joita sota koskettaa, vaan arvioimme tapahtumia mahdollisimman kaukaa. Etäännyttävä puhe on helpompaa.
Siviilien osa on paeta sodan keskellä
Seuraan sosiaalisessa mediassa tilejä, jotka jakavat vanhoja valokuvia Suomesta.
Poikkeuksellisen puhutteleva oli Helsingin Esplanadilta talvisodan ”ensihälytyksestä klo 9” otettu kuva, jossa joukko ihmisiä pakenee puiston alle rakennettuun suojaan.
© Puolustusvoimat / SA-kuva
Etualalla on nainen, jolla on pelokas, tuskainen ilme kasvoillaan. Hän pyyhkii sormillaan vasenta silmäänsä. Hänkin taitaa itkeä.
Sotilas on koulutettu taistelemaan, siviilien osa on paeta. Tällä hetkellä maailmassa käydään kymmeniä sotia ja aseellisia konflikteja, joista emme näe uutisia. Venäjä miehittää Krimiä ja sotii Ukrainassa jo kahdeksatta vuotta, mikä usein unohtuu.
Sodista puhutaan nykyään sotilasoperaatioina. Niitä pakenevat ja niissä kuolleet siviilit saavat usein ylleen vielä hämäävämmän englanninkielisen termin ”collateral damage”, joka tarkoittaa ”oheisvauriota”. Suomeksi sentään puhutaan yhä siviiliuhreista.
Veren ja kauhun tahrimat hetket
Enoni näki, mitä sodasta seuraa. Hän puhui kokemastaan vain toisen sotaveteraanin kanssa, ja keskusteluissa tiettävästi vilisivät sotien kovimmat paikat, Kollaasta alkaen. Eno oli lääkintämies, ja hän paikkasi sen, mitä taistelujen jälkeen oli korjattavissa.
Nyt ymmärrän, miksi enoni murtui, kun utelin hänen sotakokemuksistaan. Ne olivat veren ja kauhun tahrimia – toisin kuin sotapuhe, joka ei tavoita sitä, mikä on lopulta totta.
Maire Rautakoski tunnisti itsensä tästä Tommi Rossin värittämästä valokuvasta, jossa hän on lottatovereineen Suomenlinnassa kesällä 1943. Kuvan muita tyttöjä ei ole tunnistettu. © SA-Kuva – Väritys Tommi Rossi