Suomalaiset menettivät uskonsa sote-uudistukseen – professori Mats Brommels kertoo miksi kansa on väärässä

Kolmessa Pohjoismaassa sukkuloiva professori Mats Brommels kertoo, miksi sote-uudistukseen hänen mielestään kannattaa yhä uskoa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kansalaiset voivat vaikuttaa entistä enemmän palveluiden laatuun, jos sote-uudistus toteutuu, vakuuttaa Mats Brommels.

Kolmessa Pohjoismaassa sukkuloiva professori Mats Brommels kertoo, miksi sote-uudistukseen hänen mielestään kannattaa yhä uskoa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna-Kaisa Hongisto

Suomenruotsalaisen professorin Mats Brommelsin, 66, askel on kepeä, kun hän saapuu tapaamispaikkaan, kahvilaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Brommels kuuluu Suomessa terveyspolitiikan merkittävimpiin taustavaikuttajiin. Hän johti sote-uudistustyöryhmää, joka jätti toukokuun lopussa raporttinsa peruspalveluministeri Juha Rehulalle.

Nyt Brommelsilla on mukanaan ruokakaupan muovikassi, mutta hän ei ole matkalla Helsingin-kotiinsa valmistamaan illallista, vaan Norjan Oslon kautta Lillehammeriin. Siellä asuu Brommelsin pitkäaikainen naisystävä Gry.

Pariskunta tapaa satunnaisesti joko Norjassa tai Tukholmassa, missä Brommels on virallisesti kirjoilla ja toimii paikallisen lääketiedeyliopiston, Karoliinisen Instituutin, terveydenhuollon johtamisen professorina. Brommels siis viettää aikaa sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa.

”Pikkuisen jännittää nyt Norjaan meno. Olen päättänyt, etten puhu dopingista mitään”, Brommels sanoo viitaten Norjassa jylläävään doping-kohuun.

Mutta entä se sote Suomessa?

Kolmas yritys

Brommelsin johtama työryhmä teki keväällä ehdotuksen siitä, miten valinnanvapaus osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta Suomessa kannattaisi toteuttaa.

Suomalaisten usko on kuitenkin koetuksella, kertoi mielipidemittaus lokakuun alussa. Kansa ei enää usko soten tavoitteiden toteutuvan.

Brommels on toista mieltä: hänestä sote todella kaventaa suomalaisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitsee kustannusten kasvua.

Brommels uskoo myös, että sotesta saadaan päätös tämän vaalikauden aikana. Se on paljon sanottu, koska suomalaiset sote-uudistukset vaikuttavat tuomituilta epäonnistumaan.

Nykyinen yritys on jo kolmas. Vuoden 2013 uudistus kaatui kiistaan terveyspalveluita järjestävien kuntien määrästä, ja vuoden 2015 viritelmä kompastui epädemokraattisuuteen, eli siihen, ettei kansalaisilla olisi ollut riittävää mahdollisuutta vaikuttaa sote-alueen asioihin.

Jos nykyinen sote kaatuu johonkin, niin uudistettavien lakien hurjaan määrään, Brommels sanoo. Lakitekstimassaa paisuttaa maakuntauudistus, joka on valmistelussa yhtä aikaa.

”Voi käydä niin, ettei eduskunta yksinkertaisesti ehdi käsitellä esityksiä nykyisen vaalikauden aikana, jolloin ne raukeavat ja on aloitettava alusta.”

Toivoa ei kuitenkaan ole syytä heittää.

Lisää suoraa demokratiaa

Brommelsin mielestä sote on turhaan leimattu sulle-mulle-politiikan tulokseksi.

Hallituspuolueista keskusta ja kokoomus ovat kyllä kumpikin saamassa oman tavoitteensa läpi: kokoomus valinnanvapauden ja keskusta maakuntauudistuksen.

Brommelsin mielestä ei kuitenkaan kannattaisi keskittyä puoluepolitiikkaan vaan puhua siitä, että sote vahvistaa demokratiaa terveydenhuollon päätöksenteossa.

Siis: parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Tähän asti sairaaloiden asioista ovat päättäneet kuntayhtymät, joihin kunnat ovat valinneet edustajansa. Kuntayhtymä on kansalaiselle etäinen.

Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksistä vastaavat kansan suoraan valitsemat ihmiset maakuntavaltuustoissa ja -hallituksissa. Näille maakuntapoliitikoille kansalaiset voivat purnata suoraan, jos he ovat tyytymättömiä vaikkapa sairaalassa saamaansa kohteluun.

Uutta on myös se, että maakunnille tulee lain mukaan pakolliseksi järjestää kansalaisille keskustelufoorumeja, kuten keskustelutilaisuuksia ja nettiportaaleja, joissa kansalaiset voivat ottaa kantaa heitä koskeviin asioihin.

Suoran demokratian lisääntyminen sote-uudistuksen jälkeen kuulostaa hienolta.

Nurinkurista on kuitenkin se, että nyt sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa kansalaiskeskustelua on käyty varsin vähän verrattuna uudistuksen merkittävyyteen.

Kansalaisten ja jopa monien asiantuntijoiden on vaikea ymmärtää, mitä on tapahtumassa.

Stoppi pakkoulkoistuksille

Monia huolettaa erityisesti se, hyödyttääkö sote enemmän yksityissairaaloita ja muita alan yrityksiä kuin kansalaisia.

Brommels muistuttaa, että Suomessa on aina ollut sekatalousjärjestelmä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yritysten mukaan tulo ei ole uutta. Viime aikoina yritysten rooli on kasvanut pakosta, kun pienet kunnat ovat raha- tai lääkäripulassa joutuneet ulkoistamaan palvelujaan.

Sotesta on Brommelsin mukaan apua tähän hallitsemattomaan kehitykseen. Kun yritykset houkuttelevat lääkärit palkkalistoilleen, on paikallaan, että yritykset myös vedetään mukaan tarjoamaan julkisia palveluja, hän sanoo.

”Pelisäännöt selkeytyvät ja kontrolli palaa yhteiskunnalle, mikä on tarpeen, kun yhteiskunta on rahoittaja.”

Brommelsin mukaan myös valinnanvapaus eli kilpailu asiakkaista kääntyy potilaiden ja yhteiskunnan eduksi.

”Kyllä kilpailu panee yrittämään ja karsimaan turhaa toimintaa. Silloin jonot lyhenevät ja myös laatu paranee.”

Brommels uskoo, ettei julkisessa terveydenhuollossa ole tähän asti suinkaan tehty asioita mahdollisimman tehokkaasti tai laadukkaasti. Tulevassa sote-järjestelmässä potilas pystyy vertailemaan hoidon tasoa eri sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Brommelsin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suunnittelee Terveysvaaka-nettisivustoa, josta kansalainen näkisi esimerkiksi jonotusajat, leikkauskomplikaatioiden määrän sekä asiakastyytyväisyysmittausten tulokset.

Lisää valvontaa

Sote-uudistus lisää myös sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa, mikä on potilaiden edun mukaista, Brommels sanoo. Valvova silmä kyttää väärinkäytöksiä ja puuttuu niihin.

”Käytännössä terveydenhuollon yksiköihin tehdään säännöllisiä tarkastuksia ja käydään läpi sairauskertomuksia.”

Näin varmistetaan esimerkiksi, ettei yksityinen palveluntarjoaja ole poikennut hoitosuosituksista, eli esimerkiksi leikannut kaihia liian kevyin perustein saadakseen yksikköönsä lisää leikkaustoimintaa ja siten julkista rahaa.

”Valvonnalla varmistetaan se, että julkisrahoitteinen palvelu on tiptop eli laadukas, eikä siitä tietoisesti ole tehty sellaista, että yksityiset palvelut alkavat näyttää houkuttelevilta.”

”Jos jää kiinni epäasianmukaisesta toiminnasta, joutuu korvausvelvolliseksi. Oikeus toimia julkisrahoitteisten palvelujen tuottajana voidaan perua.”

Brommels on tutkinut ja seurannut sote-uudistusta Tukholmassa, missä palveluntarjoajia on jouduttu rankaisemaan esimerkiksi siitä, että nämä ovat laskuttaneet maakuntaa olemattomista potilaista.

Valvonta toisaalta myös maksaa – julkista rahaa. Moni on epäillyt, että paisuvat hallinto- ja markkinointikulut syövät kilpailun ja tehostumisen tuomat säästöt.

Brommels ei kiellä, etteikö sote kasvattaisi hallintokuluja.

”Ne ovat uusi kustannuserä, mutta oletus on, että kansalaiset antavat arvoa valinnanvapaudelle ja ovat valmiita sietämään sen, että hallinnointi maksetaan yhteisestä veropotista.”

Kuitenkin selvää on, että sote hyödyttää myös yrityksiä.

Julkisten palvelujen tuottajina ne eivät voi pyytää sairaiden hoitamisesta isompaa summaa kuin maakunnan terveyskeskukset. Julkinen palvelu kuitenkin todennäköisesti lisää niiden potilasvirtaa. Brommels kylläkin sanoo, että yksityisten markkinaosuus kasvanee koko maassa vain hiukan.

”Poikkeuksia ovat suuret kaupungit, joissa yksityissektorilla lienee suuri intressi perustaa nykyisten kunnallisten terveyskeskusten kanssa kilpailevia sote-tiimejä.”

Käytännössä julkinen palvelu voi olla sisäänheittotuote, jolla potilas saadaan tutustumaan yritykseen ja sen terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Yksityisen toimijan on kuitenkin aina ohjattava potilas tarkistamaan, voiko hän saada toivomansa tutkimuksen tai hoidon julkisin varoin.

Entä jos rahat loppuvat?

Vaikka Brommels kuuluu soten pääsuunnittelijoihin, ainakin yksi perusasia on hänellekin vielä arvoitus. Hänen työryhmänsä ehdotti soteen niin sanottua kapitaatiorahoitusta, joka tarkoittaa kansalaisten määrään ja sairastavuuteen perustuvaa rahapottia valtiolta maakunnille. Entä jos käy vanhanaikaisesti eli rahat loppuvat maakunnalta kesken? Sote-arkkitehti ei tiedä.

”Maakunta käynnistää neuvottelut valtion kanssa. Toistaiseksi ei ole esitetty tarkkoja suunnitelmia siitä, miten nämä tilanteet ratkaistaan.”

Brommelsin lento Norjaan on lähdössä, joten hän kerää kamppeensa. Samalla hän paljastaa muovikassin arvoituksen. Kassi sisältää tuliaisiksi eräänlaista dopingia, suomalaista ruisleipää.

X