Mitä isoisälle tapahtui sodassa? Näin voit tutkia sotineen sukulaisesi vaiheita ja sotapolkua
Kaikki eivät ole sotaharrastajia, mutta saattavat silti olla kiinnostuneita sukulaisensa vaiheista ja liikkeistä toisessa maailmansodassa. Kokosimme yksinkertaiset vinkit, joiden avulla sotiin perehtymätönkin pääsee tutkimaan sodassa olleen sukulaisensa vaiheita.
Panssarirykmentti rintamalla heinäkuussa 1944.
Missä isoisä, setä tai eno oikein soti? Mitä taistelupaikkoja sukulainen sodassa näki, mihin rykmenttiin ja komppaniaan kuului? Sukulaismies ei ehkä koskaan palannut takaisin rintamalta tai jos palasi, ei halunnut puhua kokemuksistaan. Jäi paljon kysymyksiä.
Netistä näille kysymyksille löytyy vastauksia. Tarjolla on paljon tietoa sellaiselle, jota kiinnostaa talvi- tai jakosodassa sotineen kohtalo.
Sotapolku kerää tietoa maailmansodan rinamalta
Sotapolku yhdistys ry:n ylläpitämälle, vuonna 2016 avatulle, Sotapolku.fi-sivustolle kerätään tietoja toisessa maailmansodassa rintamalla olleiden joukkojen ja henkilöiden liikkeistä ja vaiheista.
Sivuston tavoitteena on kerätä mahdollisimman täydellinen luettelo kaikista viime sodissamme palvelleista. Tällä hetkellä palveluun on lisätty tiedot vajaasta 17 prosentista.
Henkilöhaun avulla voit päästä sukulaisesi jäljille. Henkilön perustietojen, kuten ammatin ja synnyinpaikan, lisäksi palvelu kertoo muun muassa hänen joukko-osastonsa, menehtymistavan ja hautapaikan.
Lisäksi digitaaliseen karttaan on koottu henkilön tunnettu sotapolku alusta loppuun. Kuvakkeilla merkittyjä paikkoja klikkaamalla saa lisätietoa kyseistä paikasta ja siitä, mitä siellä tapahtui.
Sivustolla on myös oma sotapolku-valikko, jonne on koottu tietoa eri joukko-osastojen sodan aikana kulkemista reiteistä. Sotapolkuja on valmiina sekä talvi-, jatko- että Lapin sodasta. Luetteloa täydennetään koko ajan.
Kun tiedät sukulaisesi joukko-osaston, voita hakea tietoja myös joukko-osastohaulla. Tulos listaa muita kyseissä joukko-osastossa palvelleita.
Sivustolla on myös kuvahaku.
Sotapolku yhdistys pyörittää sivua vapaaehtoisvoimin. Tietoja voi lisätä kuka tahansa, jolla on tarpeeksi tarkat tiedot henkilön palvelushistoriasta. Sotilaspassi tai kantakortin kopiot ovat suositellut lähteet.
Myös lottia, pikkulottia, sairaanhoitajia, apusisaria ja muita puolustuslaitoksen alaisuudessa työskennelleitä voi lisätä sivustolle.
Maire Rautakoski tunnisti itsensä tästä Tommi Rossin värittämästä valokuvasta, jossa hän on lottatovereineen Suomenlinnassa kesällä 1943. Kuvan muita tyttöjä ei ole tunnistettu. © SA-Kuva – Väritys Tommi Rossi
Sotasampo vie toisen maailmansodan äärelle
Sotasampo.fi-sivusto on varsinainen runsaudensarvi. Sivusto mahdollistaa toisen maailmansodan tutkimisen toisiinsa linkitettyjen sovellusten avulla. Sivuston avulla voi hakea, selata ja visualisoida laajoja tietoaineistoja talvi-, jatko- ja Lapin sodista.
Sivustolta voi hakea muun muassa tapahtumia, henkilöitä, joukko-osastoja, paikkoja ja menehtyneitä. Sivustolta löytyy myös sotavangiksi joutuneiden tietokanta, jossa näkyy vangitsemisaika, vangitsemispaikka ja palaamisaika takaisin Suomeen.
Sivustolta pääsee tutkimaan SA-kuva-arkistoa, lukemaan Kansa taisteli -lehden artikkeleja ja perehtymään sankarihautausmaihin.
Sotasampo alkoi kansallisena hankkeena vuonna 2015. Sen rakentamisessa ovat olleet mukana useat tahot kuten esimerkiksi Kansallisarkisto, Puolustusvoimien Sotamuseo ja SA-kuva-arkisto, Kulttuurisampo, Maanmittauslaitos sekä Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.
Kansallisarkistoa kutsuttiin vuonna 1946 Valtionarkistoksi.
© Kolmio/Otavamedia
Kansallisarkisto on koonnut puolustusvoimissa palvelleiden kantakortit
Puolustushallinnon aineisto on Kansallisarkistossa ja sieltä löytyvät myös puolustusvoimissa palvelleiden kantakortit. Kantakorttien avulla pääset tarkastelemaan muun muassa sukulaisesi palvelusaikoja, paikkoja ja taisteluita, joihin hän on osallistunut.
Lähes kaikkien vuosien 1939 – 1945 sodissa kaatuneiden kantakortit löytyvät Kansallisarkistosta digitoituina. Hakuja voit tehdä Kansallisarkiston digitaaliarkiston hakupalvelussa sodassa menehtyneen sukulaisen nimellä. Kannattaa käyttää Astia-hakupalvelua.
Jos sukulaisesi ei menehtynyt sodassa, voit tilata Kansallisarkistosta kopion hänen kantakortistaan. Kansallisarkiston etusivulta löytyy linkki kantakortin tilauspalveluun. Kantakortteja pääsee tutkimaan myös paikan päälle.
Jos olet kiinnostunut sotien tapahtumista yleisellä tasolla, voit hakea hakupalvelusta myös digitoituja sotapäiväkirjoja.
Sotilaat Kannaksella kesäkuussa 1944.
© SA-KUVA/SKOY
SA-kuva-arkisto sisältää tiedotuskomppanioiden taltioimia valokuvia
SA-kuva-arkistoon on koottu noin 160 000 sodan ajan tiedostuskomppanioiden ottamaa kuvaa talvi-, jatko- ja Lapin sodista.
Hakukentässä voit hakea kuvia päivämäärien, sodan ja vapaan tekstihaun perusteella.
Todennäköisyys, että kuva-arkistosta löytyisi kuvia juuri etsimästäsi sukulaisesta, on pieni. Silti kuvat kiehtovat, sillä niihin on tallentunut karulla ja koskettavalla tavalla sodan arki: väsyneitä kasvoja, mättäällä kirjettä kirjoittava sotilas, viholliselta saatuja lehmiä ja vuohia, lumihangesta turvaa hakevat taistelijat, nuoret lähettipojat.
Metallinpaljastimen avulla Karjalan Vallin etsijät löysivät sankarivainajan tuntolevyn. © Karjalan valli
