”Sukulaisistasi löydät heijastuksia parhaista ja hullunkurisimmista piirteistäsi”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Päätoimittaja Erkki Meriluoto
© Niclas Mäkelä / Otavamedia
"Suku on se, joka palauttaa haihattelijat maan pinnalle ja uskaltaa antaa tylyäkin palautetta. Joskus sukulaisen näkemys tuntuu armottomalta, mutta lopulta sekin on vain kasvattavaa", kirjoittaa Seuran päätoimittaja Erkki Meriluoto.

Monesti sanotaan, että suku on pahin. Se on onneksi yleensä vain leikkiä, jolla tarkoitetaan juuri päinvastaista. Suku on se, joka palauttaa haihattelijat maan pinnalle ja uskaltaa antaa tylyäkin palautetta. Joskus sukulaisen näkemys tuntuu armottomalta, mutta lopulta sekin on vain kasvattavaa.

Sukulaisistasi löydät heijastuksia omista parhaista ja hullunkurisimmista piirteistäsi. Heidän kauttaan löytää myös yllättäviä yhteyksiä muihin sukuihin, ja maailma tuntuu taas pienemmältä ja lämpimämmältä paikalta.

Parhaimmillaan sukulaiset tuovat tuen ja onnen elämään sekä odotuksen seuraavasta tapaamisesta.

Seurassa on mielenkiintoisia sukutarinoita. Näyttelijä Eeva Litmanen on kirjoittanut kirjan Suomen historiasta yhden suvun silmin. Motivaattorina on ollut tietoperinnön jättäminen tyttärelle ja muille sukulaisille. Hän on käynyt läpi suhdettaan vanhempiinsa ja isovanhempiinsa sekä kolunnut historiaa Suomen itsenäistymisen kipeisiin vuosiin asti.

Vaikka hänen lapsuutensa oli köyhä ja se on jättänyt jälkensä itsetuntoon, on hän ammentanut samasta taustasta myös vahvuutensa. Näinhän sen kuuluukin mennä. Eeva Litmanen muistaa yhä, miten äiti vei hänet 1950-luvulla katsomaan näytelmää. Se oli harvinaista herkkua sen ajan työläisperheissä.

Meillä kaikilla on jäänyt lapsuudesta mieleen jokin yksittäinen vanhempien teko, jota muistelemme lämmöllä. Sen vuoksi samankaltaisia tekoja ja hetkiä on tärkeää muistaa tarjota myös sukujemme uusille lapsille.

Suvun tarinan kertovat myös ”Suen Tassun” lapset. Tuntemattomasta sotilaasta tuttu hahmo on saanut nimensä Väinö Linnan urjalalaiselta kaverilta Tauno Sudelta. Suden perheen seitsemän lasta ovat tavanneet joka vuosi vanhempiensa kuoleman jälkeen. Tänä kesänä oli jo 35. kerta, eikä paikalle päässyt enää kuin kolme. Silti tarinoita riitti kuin aina ennenkin.

Mikä on se yllättävä sukuyhteys tähän omalla kohdallani? Se on tietysti Suen Tassun kaverin, kirjailija Väinö Linnan serkku, isomummoni Selma, joka opetti tämän pojan juomaan maitokahvia jo 1980-luvun alun Urjalassa.

X