Suomalaisen Atol-pienkoneen koelentäjät kertovat nyt hurjasta pakkolaskustaan: ”Kun pääsimme ulos, olimme tulessa”

Kaksi suomalaista koelentäjää oli vakavassa hengenvaarassa, kun heidän lentämänsä pienkone joutui tekemään pakkolaskun metsään kuomun auettua kesken lennon viime vuonna.

Onnettomuus tapahtui viime kesänä Rovaniemellä, kun suomalaisen Atol Avionin valmisteilla olevan amfibio-lentoveneen prototyyppi oli koe- ja harjaannuttamislennolla.

Toinen lentäjistä kertoo nyt, miten tapahtumat etenivät rysähdyksen jälkeen.

”Kun pääsimme ulos, molemmat olimme tulessa”, kertoo koelennon pääpilotti Ari Tolonen.

Hän ei ensin huomannut omaa tilannettaan, vaan näki, miten kymmenien senttien lieskat paloivat lentäjäkumppanin haalarin selässä.

”Huusin vaan, että olet tulessa.”

Sen jälkeen Tolonen huomasi, että myös hänen oma haalarinsa paloi. Lentäjät olivat onnekseen pukeutuneet erikoisvalmisteisiin lentäjänhaalareihin ja muihin varusteisiin, jotka olivat tulenpitävät. He saivat liekit tukahdutettua.

”’Kärjistetysti voi sanoa, että varusteet pelastivat henkemme.”

He saivat lopulta mustelmia ja pienehköjä palovammoja.

Atol-amfibiokone lentää taas pian, vaikka uuden valmistussarjan ensimmäinen prototyyppi tuhoutuikin. © Atol Avion

Uusi yritys uudella koneella

Tolonen esitteli saman konemallin uutta versiota medialle torstaina Rovaniemellä. Paikkakunnan oma yritys Atol Avion pyrkii saamaan koneen uuden prototyypin lentokuntoon pian.

”Nyt odotellaan, että saadaan tämä taivaalle. Pojat ovat luvanneet, että ensi kuussa pääsee”, Tolonen sanoi katsellessaan koneen puista runkoa.

Koneesta 70 prosenttia on puuta. Suunnittelijan, Markku Koivurovan mukaan puu pärjää lujuudessaan jopa hiilikuidulle, jota koneessa myös on käytetty.

Kone on pystyy laskeutumaan pyörilleen maahan tai runkonsa varaan veteen tai lumeen. Lumesta operointiin tarvitaan kuitenkin laskutelineisiin asennettavat sukset. Rungon varassa lumesta toimiminen on mahdollista mutta siinä on suuri riski vaurioitumiseen ja siksi sitä ei suositella.

Jos Atol Avion saa koneensa tällä kertaa kunnolla tuotantoon, se on yhden miehen yli 40 vuotta kestäneiden haaveiden täyttymys.

Markku Koivurova sai ajatuksen oman lentokoneen suunnittelusta ja valmistamisesta jo 1970-luvun puolivälissä. Hän oli tuolloin 20-vuotias ja töissä ilmailualan yrityksessä.
1980-luvun lopulla unelma oli jo toteutumassa.

”Kolmen lentäneen rakennussarjakoneen lisäksi teimme kaksi lentävää prototyyppiä.”

1990-luvun alun lama romahdutti kuitenkin konetta rakentaneen Martekno Oy:n bisneksen. Yhtiö oli ottanut 600 000 markan valuuttalainan, ja markan devalvoiduttua lainan määrä pompahti yhtäkkiä yli miljoonaan markkaan. Siihen tyssäsi koneen tuotanto sillä kertaa.

Koivurova työskenteli toisaalla parikymmentä vuotta, mutta palasi unelmansa pariin tämän vuosikymmenen alussa. Hän on nyt Atol Avionin osaomistaja ja suunnittelija.
1980-luvun mallista uusitulla koneella on lennetty koelentoja vuodesta 2015 asti.

Koneen suunnittelija Markku Koivurova esitteli koneen puista rakennetta. Koelentoryhmän uusin jäsen on lennonopettaja Sami Saikkonen, joka tunnetaan myös tanssijana ja koreaografina. © Vesa Mäkinen / Otavamedia

Kone kynti metsää

Onnettomuuslento oli paitsi koelento myös harjaannuttamislento. Tolonen oli opastamassa toista pilottia koneen lentämiseen. Lento oli hänelle yksi ensimmäisistä kyseisellä koneella.

Onnettomuus tapahtui, kun koneen ohjaamon kuomu aukesi kesken lennon. Lentäjät yrittivät yhdessä vetää edestä aukeavaa kuomua kiinni, mutta ilmavirta esti sen.

”Kommunikoimme huutamalla. Huusin hänelle, että lennä konetta”, Tolonen kertoo.
Hän päätti, että lentäjät yrittävät päästä Ounasjoelle tekemään pakkolaskun. Välillä lentäjät vaihtoivat ohjausvastuuta.

Auki ollut kuomu esti ilman virtaamisen ohjaamon takana olevaan potkuriin, ja Tolonen ymmärsi pian, että kone menetti korkeutta liian nopeasti eikä pääsisi Ounasjoelle. Hänen oli pakko tehdä pakkolasku metsään.

”Kynnettiin metsää pari-kolmekymmentä metriä. Samalla 6-7 puuta meni poikki.”

Kun kone pysähtyi, se kaatui kyljelleen.

”Sitten pudottiin vielä neljä metriä.”

Koneen osuttua maahan sen polttoainesäiliö repesi, ja jostain tuli kipinä, joka sytytti koneen kauttaaltaan tuleen.

”Haalariemme päälle oli ilmeisesti roiskunut polttoainetta”, Tolonen sanoo.

Koivurovan mukaan kone oli rakennettu turvallisuusvaatimusten mukaan. Vaatimus on, että se kestää lentosuunnassa kiihtyvyyttä 10 G:hen asti.

Sivuttaiskiihtyvyyden kestoa vaaditaan kuitenkin vain 1,5 G:tä. Yksi G tarkoittaa samaa voimaa, jonka maan painovoima aiheuttaa merenpinnan tasolla.

Kone putosi onnettomuudessa maahan kyljelleen, jolloin sivuttaiskiihtyvyys kasvoi suuremmaksi. Koivurova sanoo, että onnettomuuden jälkeen tankit on muunnettu kumisäkki-tyyppisiksi ja ovat hyvin joustavia. Lukitusmekanismi on suunniteltu uudelleen. Mekanismi on myös sijoitettu ylemmäksi ja suojattu paremmin.

Silmälasikotelon vika?

Onnettomuuspaikalta otetuista kuvista löytyi silmälasikotelo, jonka oletetaan menneen kuomun ja rungon väliin ja estäneen sen lukittumisen kunnolla.

Kuomuun ei onnettomuuden aikaan ollut vielä asennettu lukitushakasta, joka pitää sen lähes kiinni, vaikka varsinainen lukitus pettäisi. Nyt se asennetaan paikalleen.
Tolonen odottaa pääsyä koneella ilmaan ilman pelkoja. Hänen mukaansa asiaa auttaa se, että onnettomuuden syy on selvillä ja korjattu.

Molemmat lentäjät ovat työskennelleet aiemmin puolustusvoimien upseereina. Tolosen mukaan sillä on ollut iso merkitys asian käsittelemisessä.

”Pääsimme onneksi sairaalassa samaan huoneeseen ja saimme puhuttua kaikki asiat läpi heti. Ei tullut traumoja.”

Mika Salo on yksi viidestä Atolin uuden koneen jo tilanneesta asiakkaasta. Hän aikoo lentää konella kotirannastaan Helsingin Tammisalosta. © Vesa Mäkinen / Otavamedia

Juttua on päivitetty 13.9. klo 15.47.