Suomalaisen huippu-urheilun kunnian päivät ovat ohi – Vai onko vain perspektiivi hukassa? Olympiakomitea vastaa

Olympiakomitea haluaa ohjata suurimmat tukirahat lajeihin, joissa on parhaat mahdollisuudet menestyä. Suomen sijoitusta kansainvälisissä tulosvertailuissa heikentää se, ettei niissä oteta huomioon menestystä moottoriurheilussa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki huomauttaa, että saavutetut olympiamitalit eivät ole yhtä kuin suomalainen huippu-urheilu.

Olympiakomitea haluaa ohjata suurimmat tukirahat lajeihin, joissa on parhaat mahdollisuudet menestyä. Suomen sijoitusta kansainvälisissä tulosvertailuissa heikentää se, ettei niissä oteta huomioon menestystä moottoriurheilussa.
Teksti: Tuomas MacGilleon

Suomalaisesta urheilusta puhuttaessa haikaillaan usein takavuosien menestystä hiihtolajeissa ja yleisurheilussa.

Totta on, että arvokisamenestys on ollut näissä lajeissa 2000-luvulla heikompaa kuin tätä ennen. Poikkeuksiakin tosin on – esimerkiksi maastohiihdossa mitalimäärät ovat 2017 MM-hiihtojen ja tämän vuoden talviolympialaisten perusteella vaihteeksi nousussa.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki huomauttaa, että saavutetut olympiamitalit eivät ole yhtä kuin suomalainen huippu-urheilu.

“Jos esimerkiksi Krista Pärmäkoski olisi sairastunut Pyeongchangin olympialaisissa eikä olisi tuonut yhden yhtä mitalia, meillä olisi silti Lauri Markkanen ja lukuisat NHL-tähtemme”.

Lehtimäen mukaan kansainvälisestä urheilumenestyksestä käytävässä keskustelussa on usein tietynlainen perspektiiviharha.

Esimerkiksi Suomea ja Norjaa verrattaessa esiin nousee aina Norjan asema talviurheilun suurmaana. Samalla unohtuu, että huippu-urheiluun kuuluu paljon muitakin lajeja.

“Jokaisella maalla on omat vahvuutensa. Norjan menestys talviolympialaisissa on kiistatonta, mutta samaan aikaan voidaan todeta, että me menestymme paljon paremmin esimerkiksi lentopallossa ja koripallossa”.

Miksi moottoriurheilua ei huomioida?

Miten Suomi pärjää vertailussa, jossa otetaan huomioon mahdollisimman monta lajia?

Yhden tilastoanalyysiin perustuvan vastauksen tarjoaa Greatest Sporting Nation -verkkosivusto, joka seuraa ja pisteyttää kuukausitasolla eri maiden saavutukset noin sadassa urheilulajissa. Suoran vertailun lisäksi sivustolla on myös asukaslukuun suhteutettu vertailu.

Kuluvana vuonna onnistuminen talviolympialaisissa ja tavanomainen jääkiekkomenestys on siivittänyt Suomen maailmantilastossa kesäkuun loppuun mennessä 17. sijalle ja asukaslukuun suhteutettuna peräti 4. sijalle.

Edellisen neljän vuoden perusteella Suomi on maailman 30–40 parhaan maan joukossa (sijoitukset 30-41-35-27) ja asukaslukuun suhteutettuna lähellä kymmenen kärkeä (13-12-13-6).

Pohjoismaita vertailtaessa ohi menevät viime vuosien tilastoissa kuitenkin sekä Norja, Ruotsi että Tanska. Asukaslukuun suhteutettuna Norja on ollut viimeisten neljän vuoden aikana jatkuvasti maailman kärkikolmikossa, Ruotsikin joka vuonna kymmenen parhaan joukossa.

Onko tämä sitten koko totuus? Mika Lehtimäen mukaan ei.

“Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna GSN:n koostaman vertailun puute on se, ettei se kata lainkaan moottoriurheilua”.

Pohjoismaille oma vertailu?

Olympiakomiteaa kiinnostaa suomalainen urheilumenestys kautta linjan, sillä sen tehtäviin kuuluu huippu-urheilun kehittäminen ja tukirahojen jakaminen myös muille kuin olympialajeille. Suurimmat tuet halutaan kohdistaa niihin lajeihin, joissa on parhaat menestysmahdollisuudet.

Päätöksenteon tueksi tarvitaan faktoja. Olympiakomitea kehittää parhaillaan omaa tilastoanalyysiään, jotta suomalaisurheilijoiden menestymistä voidaan seurata mahdollisimman tarkasti ja reaaliaikaisesti.

Olympiakomitean huippu-urheiludatasta vastaava asiantuntija Ilkka Palomäki kertoo keräävänsä tässä vaiheessa tietoa vasta suomalaisten urheilijoiden suorituksista. Tavoitteena on kuitenkin päästä lähitulevaisuudessa tilanteeseen, jossa menestystä voitaisiin verrata kattavammin myös muihin maihin.

“Kaikkien maailman maiden vertailua on tuskin järkevää tehdä. Sen sijaan olisi kiinnostavaa verrata Pohjoismaita niin, että mukana olisivat olympialajien lisäksi joukkue- ja moottoriurheilulajit”.

Olympiakomitean tekemän tilastoanalyysin tuloksia tai osia siitä julkaistaan Lehtimäen ja Palomäen mukaan mahdollisesti jo tulevana syksynä.

Muistettakoon kuitenkin, että absoluuttista totuutta maailman parhaasta urheilumaasta tuskin saadaan ikinä selville, sillä kukaan ei pysty edes sanomaan kuinka monta urheilulajia maailmassa on.

Lisää perspektiiviä tuokoon eräs arvio: World Sports Encyclopedia (2003) esittelee 3000 nykyistä ja entistä urheilulajia. Johdannossa huomautetaan, että teokseen on valikoitu esimerkit 8000 toistaiseksi tunnetun urheilulajin joukosta.

X