”Elämäni on mennyt pilalle näistä veloista” – Jaanan, 38, ohella ulosotossa on noin 550 000 velallista ja luottotiedot puuttuvat lähes 400 000 suomalaiselta

”Minulla ei ole ollut tietotaitoa hoitaa laskuasioita”

Jaanalla on ulosotossa 25 000 euroa. Hän on kärsinyt velkaongelmasta 20 vuotta.

Vantaalainen Jaana, 38, on elänyt koko aikuisikänsä velkaongelmien kanssa. Perintään on mennyt niin vuokria, lääkärilaskuja, kuntosalilaskuja, lapsen koulukuvia, Aku Ankan -lehtitilauksia kuin puhelinmaksujakin.

Velkaongelma alkoi, kun hän antoi kavereilleen itselleen tarpeettomaksi käyneitä puhelinliittymiä. He eivät maksaneetkaan laskuja.

Jaanalla on tällä hetkellä tutkinnassa tarkkaavaisuushäiriö ADD, joka on voinut vaikuttaa velkaantumiseen. Samoin vastoinkäymiset, kuten sairaudet ja lapsen isän äkkinäinen kuolema ovat tuoneet talousongelmia.

”Minulla ei ole ehkä ollut tietotaitoa hoitaa laskuasioita”, hän sanoo.

Jaana ei tällä hetkellä käy töissä, vaan on sairauksiensa takia menossa kuntoutukseen.
Kun Jaana loukkasi töissä kaaduttuaan jalkansa vuonna 2007, hänen työterveyslaskunsa tuli hänelle itselleen maksettavaksi – ja meni perintään.

Silloin Jaana sisuuntui, ja alkoi selvittää laskujaan ja talousasioitaan, ettei maksaisi ainakaan itselleen kuulumattomia maksuja. Nykyisin Jaana säästää työssäkäyvän miehensä kanssa, jotta pääsee esimerkiksi ulkomaanmatkalle.

”Elämäni on mennyt pilalle näistä veloista”, Jaana sanoo.

Suomalaisten velkaongelmat lisääntyivät vuosituhannen alussa

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Panzar kertoo, että suomalaisten velkaongelmat alkoivat lisääntyä vuosituhannen alussa. Silloin ihmiset velkaantuivat pitkälti pankkien luotoilla.

Tilanne paheni, kun rahaa alkoi saada helposti R-kioskin ja esimerkiksi Elloksen myöntämä lainana. Vuosina 2006—2007 ensimmäiset pikavippifirmat aloittivat toimintansa, mikä lisäsi entisestään maksuhäiriömerkintöjä.

”Rahaa alkoi saada työajan ulkopuolella helposti ja nopeasti”, Juha Pantzar sanoo.

Pantzar puhuu työajasta, sillä suurin osa Takuusäätiön ylivelkaantuneista asiakkaista on työssäkäyviä. Sen perusteella hän uskoo, että suurin osa luottotiedottomista on myös työssäkäyviä. Lainoihin tarvitaan tuloja.

Takuusäätiön asiakkaiden keskitulot vastaavat suomalaisten mediaanipalkkaa eli ovat noin 2600 euroa.

”Ratkomme täällä tavallisten suomalaisten velkaongelmia”, Pantzar sanoo.

Velkaongelma syntyy, kun lainaa ja pikavippejä otetaan sieltä ja täältä

Nykyisin tyypillinen velkaongelma syntyy siitä, että ihmiset ottavat velkaa useasta paikasta, eivätkä saa niitä enää maksettua.

”Yhä useammin otetaan kymmenien tuhansien eurojen pikaluottoja. Ne saa yhtä helposti kuin kahdensadan euron vipin”, Pantzar kertoo.

Isoja kymmenien tuhansien eurojen lainoja haetaan tyypillisimmin velkojen järjestelyyn eli niillä yritetään saada velkaongelma kuriin, kuten myös pikavipeillä.

Mutta pelkkä luottofirman lainojen järjestely ei auta, jos asiakas ei saa apua myös velkojensa syyhyn.

”Esimerkiksi alkoholista riippuvainen tarvitsee ongelmaa päihdeongelmaansa”, Pantzar sanoo
Takuusäätiön velkaongelmaisista asiakkaista noin kymmenesosalla velka on syntynyt riippuvuudesta eli esimerkiksi päihdeongelmasta tai peliongelmasta.

Luottokortit tapissa – kielii talouden hallitsemattomuudesta

Yleisin syy velkaongelman syntyyn on kuitenkin elämäntilanteen muutos, kuten avioero, sairastuminen tai työttömyys – jopa lapsen syntymän tuomat kulut voivat sysätä tiukilla elävän perheen velkakierteeseen.

Yleensä velkaongelma olisi vältettävissä elämänmuutoksissakin järkevällä taloudenpidolla, mutta se puuttuu monelta.

”Elämänmuutoksessa aiemmin tiukaksi viritetty budjetti ei jousta, jos ei ole jätetty minkäänlaista puskuria. Moni elää niin, että luottokortit ovat koko ajan tapissa ja lisäksi on aika lailla lainaa eri paikkoihin. Silloin esimerkiksi lomautuksen tuomista ongelmista ei selvitäkään.”

Juha A. Pantzar kutsuu tilannetta talouden hallitsemattomuudeksi. Se on yleistä velkaongelmissa.

”Ihmiset eivät enää tiedä, mistä omat rahat tulevat eikä mihin ne menee. Otetaan lainaa sieltä ja tuolta. Kuluttamisemme on muuttunut näkymättömäksi. Emme joudu katsomaan saldoa, sillä olemme solmineet paljon sellaisia sopimuksia, joissa joku käy meidän tililtämme ottamassa automaattisesti suoraveloituksella summia.”

Enää suomalaiset eivät säästä rahaa, hankinnat tehdään kulutusluotolla

Ihmiset eivät siis enää säästä tehdäkseen hankintoja, vaan ostavat paljon lainalla. Otetaan vaikkapa huonekaluluottoa, puhelinlainaa ja ostetaan televisio kuukausimaksulla.

Pahimmillaan lainaa nostetaan tietämättä, paljonko itsellä on rahaa ja maksukykyä. Ihmiset eivät välttämättä edes ymmärrä laskulla maksamisen tai osamaksun olevan lainaa.

”Lainaa myös tarjotaan, jotta ihmisiä saadaan sitoutettua kaupparyhmään. Jos esimerkiksi menet ostamaan kuudensadan euron televisiota, voit saada rahoituksen siihen päälle. Rahoitus on usein sellainen, että saa kuudensadan euron lisäksi pankin luottokortin, jossa on kolmen tonnin limiitti. Sinulla on siis 2400 euroa rahaa kaupparyhmään vielä television jälkeen. Kun sinulla on muutama tällainen rahoitussopimus, et enää muista, mihin kaikkialle on lainoja auki.”

Ihmiset saattavat pingottaa taloutensa niin tiukalle, että lainalaskuihin ja rahoitussopimuksiin menee kaikki rahat. Silloin esimerkiksi ruoka saatetaan ostaa pikavipillä.

Jos tähän tilanteeseen iskee esimerkiksi pitkä sairasloma, kupla puhkeaa.