Iranissa marssii uusi sukupolvi – Moraalipoliisi mursi jalan suomalaisiranilaiselta Azzar Sarikhanilta: ”Pelottavat kohtaamiset ovat arkipäivää”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Iranissa alkanut protesti, hiusten leikkaaminen, on levinnyt Suomeenkin.
Nuori tyttö leikkaa hiuksiaan mielenosoituksessa Helsingissä syyskuussa. © Azzar Sarikhanin kotialbumi
Suomalaisiranilaisen Azzar Sarikhanin mukaan mielenosoitusten sävy on Iranissa muuttunut. Kansalle moraalipolitikoinnin lopettaminen ei ehkä enää riitä.

Iranilaiset naiset riisuvat huivejaan ja leikkaavat hiuksiaan hallinnon vastaisissa mielenosoituksissa. Tukimielenosoituksia on järjestetty myös Suomessa.

Syyskuun puolivälissä 22-vuotias kurdinainen, Masha Amini, kuoli pääkaupungissa Teheranissa sen jälkeen, kun moraalipoliisi oli ottanut hänet kiinni väärin puetun hijabin eli päähuivin vuoksi.

Hiusten leikkaaminen on suomalaisiranilaisen Azzar Sarikhanin mukaan surun ja tuskan osoitus. Hän on ollut järjestämässä Helsingissä jo kolmea protestia.

”Masha Amini tapettiin, koska hänen hiuksensa näkyivät.”

Masha Amini kuoli Iranissa moraalipoliisin käsissä.

Masha Amini kuoli sairaalassa syyskuun 16. päivänä oltuaan kolme päivää koomassa. © LEHTIKUVA / ATTA KENARE

Pelottavat kohtaamiset maan moraalipoliisin kanssa ovat iranilaisille arkipäivää, Azzar Sarikhani kertoo. Iranissa asuessaan hänkin joutui viranomaisten kovistelemaksi.

”He tulivat luokseni isolla joukolla ja sanoivat, että huivini on huonosti. Pyysin anteeksi ja korjasin sen. Monen kokemukset ovat paljon pahempia. Osallistuin Iranissa myös mielenosoituksiin. Poliisi löi minua ja mursi jalkani.”

Sarikhanilla on yhä perhettä Iranissa, veljeen ja äitiin ei aina saa yhteyttä. Maan hallinto on vastannut mielenosoituksiin kovin ottein. Väkijoukkoon on ammuttu ja internetin käyttöä rajoitettu.

”On pelottavaa, kun ihmisillä ei ole yhteyttä Iranin ulkopuolelle. Äitini ja veljeni laittavat viestiä silloin, kun pystyvät.”

Iranin kaduilla marssii uusi sukupolvi

Iranin tämänhetkiset mielenosoitukset eivät ole ainutkertaisia. Maassa on protestoitu toistuvasti naisten oikeuksien puolesta siitä lähtien, kun Iranin islamilainen tasavalta perustettiin vallankumouksessa vuonna 1979.

Azzar Sarikhani kokee, että nyt mielenosoitusten sävy on muuttunut – kaduilla marssii uusi sukupolvi.

”Kun minä olin nuorena mukana mielenosoituksissa, puhuimme poliisien kanssa ja annoimme heille kukkia, vaikka heillä oli aseet. Nyt nuoret eivät ole yhtä kohteliaita. He eivät halua kompromissia diktaattorin kanssa.”

Onko Iranin hallinto valmis kuuntelemaan, muuttuuko mikään tai kaatuuko hallinto? Sarikhani on epävarma. Hän kuitenkin uskoo, että jonain päivänä iranilaiset saavat lisää oikeuksia.

”Uskon siihen, että ihmiset voittavat lopulta aina. Diktaattorit häviävät.”

Azzar Sarikhani

Azzar Sarikhani on ylpeä Iranissa heränneestä, naisten oikeuksia vaativasta liikkeestä.

Mielenosoitusten rintama on levinnyt Iranissa myös konservatiivisiin maakuntiin, mikä tekee tilanteesta hallinnolle erityisen vaikean.

”Maassa on covid-pandemian ja pakotepolitiikan seurauksena huomattavia sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia, ja se näkyy yleisenä tyytymättömyytenä”, kertoo Hannu Juusola, seemiläisten kielten ja kulttuurien professori Helsingin yliopistosta.

Iranin hallinto on aiemmin onnistunut paremmin eristämään maan eri tyytymättömät ryhmät toisistaan, mutta nyt näyttää, että voimat on yhdistetty, ja esimerkiksi vaatimukset kurdien itsehallinnosta ja naisten oikeuksista elävät rinnakkain.

”Enää ei ole kyse vain hunnusta, vaan kaduilla vaaditaan diktaattorin kuolemaa.”

Maallistuneen yhteiskunnan ja uskonnollisen hallinnon välit kiristyvät

Kansalaisten ja Iranin hallinnon näkemys siitä, millainen maa Iranin tulisi olla, poikkeaa toisistaan jyrkästi. Azzar Sarikhanin mukaan iranilaiset ajattelevat, että he ja hallinto ovat kuin kaksi eri vartaloa, toisistaan erilliset.

Sarikhani kuuluu itse seksuaalivähemmistöön, mutta pystyi puolisonsa kanssa viettämään Iranin mittapuulla hyvää elämää. Pari muutti Suomeen 6 vuotta sitten ja virallisti liittonsa Suomessa.

”Asuimme Iranissa yhdessä, meillä oli pieni lähipiiri, juhlia ja hyvä elämä. Mutta lainsäädäntömme on sateenkaari-ihmisille ehkä maailman pahin. Miehille se on erityisen tiukka. Heidät voidaan teloittaa ensimmäisestä kerrasta, jos he jäävät kiinni”, Azzar Sarikhani sanoo.

Iran on maallistunut, yhteydet ulkomaailmaan ovat internetin myötä parantuneet ja koulutustaso on noussut. Yliopisto-opiskelijoista jo noin 65 prosenttia on naisia. Lasten hankkimista lykätään myöhemmäksi, eikä moraalipolitiikka enää puhuttele. Huivipakkoa ja pukeutumissääntöjä vastustaa 70 prosenttia ihmisistä.

”Suhtautuminen huivipakkoon on ollut pitkään kestänyt kissa-hiiri-leikki. Jokainen joka on käynyt Teheranissa, on nähnyt, kuinka naisilla huivi roikkuu melkein niskassa”, Hannu Juusola kertoo.

Hallinnolla on Juusolan mukaan ollut myös vuosien saatossa kannatusta. Se on esimerkiksi sosiaalipoliittisella ohjelmallaan onnistunut vähentämään eriarvoisuutta maan sisällä.

Maan presidentin, konservatiivisen Ebrahim Raisin, noustua valtaan vuonna 2021 pukeutumissääntöjen kyttääminen on koventunut ja moraalipoliisia on vahvistettu. Nyt sekä presidentti että uskonnollinen johtaja Ali Khamenei ajavat samaa tiukkaa moraalipolitiikkaa. On puhuttu jopa Iranin talibanisaatiosta.

”Saudi-Arabiakin on luopunut pukeutumissääntöjen valvonnasta samassa mittakaavassa. Ainoastaan Talibanin hallitsemassa Afganistanissa on selvästi jyrkempi lainsäädäntö.”

Toisaalta Juusola muistuttaa, ettei Iranin hallintokaan ole yhtenäinen. Hallinnossa on myös uskonoppineita, jotka uskovat, että heidän mielestään sinänsä oikeiden pukeutumissääntöjen tulisi perustua omaan valintaan – ei pakotettuun kuriin.

”Ensimmäinen askel kohti muutosta olisi, että pakollisuudesta luovuttaisiin. Se tyydyttäisi Iranissa monia. Mitä kauemmin tilanne jatkuu, sitä kovemmiksi vaatimukset muuttuvat.”

Länsimailla vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa

Iranin hallintoon vaikuttaminen on Juusolan mukaan länsimaille vaikeaa. Iranille on asetettu pakotteita sekä ihmisoikeustilanteen että sen ydinohjelman vuoksi.

”Iran on osoittanut, että se sietää kohtuullisen hyvin pakotteita, joita länsimaat ovat sille asettaneet – Yhdysvallat osin epäreilustikin”, Hannu Juusola sanoo.

Lisäksi maan hallinto katsoo, että protestit ovat ulkomailta lietsottuja eivätkä todellista tyytymättömyyttä.

”Länsimaiden paras keino yrittää vaikuttaa on pitää ihmisoikeuskysymyksiä esillä keskusteluissa Iranin kanssa. Maa toivoo parempia välejä Euroopan maiden kanssa.”

Lue myös: Iranissa Rositan koti yritettiin polttaa, Suomessa hänen päälleen syljettiin – Hän ei antanut periksi

X