Suomalaissellisti Lukas Stasevskij dokumentoi sodan mullistamaa arkea Ukrainassa: ”On kysymys ukrainalaisten olemassaolosta - tuntui oikealta jäädä”
Ukrainalaistaustainen sellisti Lukas Stasevskij ei halunnut seurata sotaa tv-uutisista. Hän dokumentoi Ukrainan arkea sotarintamilta.
Suomalaissellisti Lukas Stasevskij uskoo, että sota on muuttanut suomalaisten ja eurooppalaisten mielikuvaa Ukrainasta. "Ennen Ukrainaa on pidetty takapajulana, Venäjän periferiana. Nyt ukrainalaiset taistelevat vapaudesta elää kuin eurooppalaiset."
Suomalais-ukrainalainen sellisti, Kiovassa elokuvaohjaajaksi opiskeleva Lukas Stasevskij on elänyt sodan keskellä viimeiset yli kolme viikkoa. Stasevskij oli Venäjän hyökkäyksen ensimmäiset viikot Kiovassa.
Ukrainaan jääminen oli tietoinen valinta, sillä noin pari viikkoa ennen sodan syttymistä Ukrainassa olevia suomalaisia kehotettiin poistumaan maasta. Vuoden 2014 vallankumouksen aikaan Stasevskij oli Sveitsissä eikä päässyt Ukrainaan. Toista kertaa hän ei halunnut seurata tapahtumia tv-uutisisten välityksellä.
”Olen tullut tänne opiskelemaan ja olen itsekin ukrainalaistaustainen. Minun olisi ollut mahdollista lähteä, mutta ystävät olisivat jääneet. Se ei tuntunut kovin oikealta. Tässä sodassa on kysymys ukrainalaisten olemassaolosta ja tuntui oikealta jäädä auttamaan, vaikka apu olisi rajallista”, Lukas Stesevskij kertoo.
Hän kuvaa sodasta dokumenttia ja on välittänyt tietoa sodasta ja ukrainalaisten kokemuksista suomalaisille somekanavissaan. Kiovassa hyökkäyksen toisena päivänä venäläiset yrittivät valloittaa Kiovaa ja pääsivät lähelle miljoonakaupungin keskustaa.
Lukas Stesevskij kuuli taistelun äänet pommisuojaan.
”Sodan ensimmäiset päivät olivat itselle psykologisesti kauheita. Kun kuulee ensimmäisen kerran pommituksen ääniä ja ilmasireeneitä, ei osaa reagoida mitenkään. Toisena hyökkäyspäivänä pommisuojaan kuului pommituksen lisäksi kaoottista katutaistelua. Samana päivänä näin, kun pojat tekivät Molotovin cocktaileja. Silloin tilanne näytti toivottomalta.”
Kun sodasta tuli arkea
Ukrainalaiset saivat kuitenkin ajettua venäläiset kaupungin reuna-alueille. Sota arkipäiväistyi: Stasevskij huomasi, etteivät ihmiset enää reagoineet ilmahälytyksiin ja tiuhaan rakennettuihin tiesulkuihinkin tottui. Kaikki oli kiinni ruokakauppoja ja apteekkeja lukuun ottamatta.
Jotkut näyt eivät tule koskaan unohtumaan.
”Olin Kiovan edustalla kuvaamassa siviilien evakuointipisteitä ja siellä haavoittunut mies kertoi kyynelehtien, kuinka venäläiset olivat tulittaneet hänen autoaan ja hänen koiransa kuoli. Näin myös nuoren pariskunnan, jotka olivat saaneet poikalapsen 1. maaliskuuta. Heidän taloaan ei ollut enää olemassa, heillä oli vastasyntynyt lapsi eikä tietoa tulevasta.”
Lukas Stasevskij on elänyt sodan keskellä pian kuukauden. Jääminen Ukrainaan oli tietoinen valinta. © LUKAS STASEVSKIJ
”Täällä on oikea kansannousu”
Viime viikolla Lukas Stesevskij lähti Kiovasta Odessaan ja sieltä 130 kilometrin päähän Mykolajeviin.
Mykolajev on sodan kannalta merkittävässä asemassa, sillä se määrittää, pystyvätkö venäläiset piirittämään myös Odessan. Venäläislaivat ovat saartaneet kaupunkia Mustallamerellä, mutta he tarvitsevat kulun kaupunkiin myös maateitse. 50 kilometrin päässä Mykolajevista sijaitseva H’erson on venäläisten hallussa.
”Mykolajev on sotarintamaa ja muistuttaa enemmän Kiovan tilannetta. Täällä pitää olla tosi tarkkana. Tulin tänne torstaina ja ehdin nähdä täysin tuhottuja taloja. Täällä on kuollut paljon ihmisiä. Odessassa ehdin olla muutaman päivän ja siellä oli hyvin rauhallista.”
Perjantaiaamuna Stasevskij herättiin kuudelta. Edessä oli lähtö pommisuojaan, sillä Venäjä pommitti kaupunkia raketeilla. Tarkka kuolonuhrien määrä ei ole vielä selvinnyt.
”Täällä jokainen auttaa toisiaan. Kun tulin tänne, sain parissa minuutissa majapaikan. Täällä on oikea kansannousu. Ukrainalaisten kansallisidentiteetti on muuttunut, länsi ja itä ovat ensimmäistä kertaa yhdistyneet. Ei ole enää ukrainankielisiä ja venäjänkielisiä vaan ihmiset sotivat talonsa, perheidensä ja vapauden puolesta. Ihmiset taistelevat oikeudesta elää eurooppalaisina eikä Venäjän periferiana.”
Lukas Stasevskij ei osaa vielä sanoa, miten pitkään aikoo olla Ukrainassa. Sellistillä oli sovittuna joitakin konsertteja Suomessa ja ulkomailla huhti-toukokuussa, mutta osan keikoista hän on perunut. Myös elokuvaopintojen jatko on avoinna, sillä Ukrainian Film Schoolin toiminnasta sodan jälkeen ei ole tietoa.
Sodan dokumentointi on tällä hetkellä tärkein asia.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
Kansaa on kuunneltava
Lukas Stasevskij uskoo, että ukrainalaiset eivät tule hyväksymään rauhaa, jossa valtio luopuisi uusista alueista tai oikeudesta hakea EU-jäsenyyttä.
”Kaikki ymmärtävät, että Venäjän taktiikka on salamitaktiikka. Aina pala kerrallaan otetaan osa Ukrainasta. 2014 Venäjä sai Itä-Ukrainan osia ja Krimin, ja jos nyt luovutaan jostain, kaikki tajuavat, että täällä on taas sota kymmenen vuoden päästä. Jos Ukrainan kansaa ei kuunnella, taistelu jatkuu.”
Rauhanneuvotteluita varjostaa huoli Venäjän diktaattori Vladimir Putinin ydinaseuhkailusta. Stasevskij pelkää myös, että Venäjän hallitsemattomat raketti-iskut aiheuttavat entistä enemmän siviiliuhreja.
”Kritisoin myös länttä. Monissa maissa on enemmän tai vähemmän pelkoa Venäjästä ja kolmannesta maailmansodasta eikä siksi uskalleta antaa aseellista apua, vaikka pystyttäisiin. Ukraina joutuu taistelemaan aika yksin ylivoimaista vihollista vastaan”, Lukas Stasevskij sanoo.
Informaatiosodassa pyritään vaikuttamaan konfliktin tulokseen omalta kannalta positiivisesti. Presidentti Volodymyr Zelenskyi on onnistunut: Ukrainalla on muun maailman tuki hyökkääjää vastaan. © Ukrainian Presidential Press Office / AP / LEHTIKUVA