Suomalaisten itsemurhat vähentyneet korona-aikana – THL:n professori kertoo arvionsa, mistä tämä johtuu: ”Ilmiö on nähty ennenkin”

Jaa artikkeli
Itsemurhat vähentyneet Suomessa
© iStock
Vuoden 2020 koronaepidemian aikana Suomessa on kirjattu vähemmän epäiltyjä itsemurhia kuin vastaavalla ajanjaksolla edellisvuosina. Suomalaisten huolestuneisuuskin on vähentynyt.

Seura pyysi ja sai Poliisihallitukselta tilastot kuolemansyyntutkinnoista, jotka liittyvät epäiltyyn itsemurhaan. Ilmeni, että kuluvan vuoden maaliskuun alusta marraskuun loppuun Suomessa on käynnistetty 524 tällaista tutkintaa.

Lukemaa ei sovi vähätellä, mutta se on parempi kuin pitkään aikaan. Vuosina 2016–2019 vähimmillään 540:n ja enimmillään 590:n suomalaisen epäiltiin päätyneeen itsemurhaan maalis-marraskuussa.

Epäillyt itsemurhat

Koronaepidemia alkoi heikentää useimpien suomalaisten elämänlaatua maaliskuussa. Tämän vuoksi kuviossa tarkastellaan epäiltyjä itsemurhia maalis- ja marraskuun välisenä aikana.

Tutkinnat mielekäs pohja vertailulle

Kuolinsyytutkintojen ja virallisten itsemurhatilastojen valmistuminen vievät paljon aikaa. Esimerkiksi vuoden 2019 tilastot julkistetaan vasta 14. joulukuuta 2020.

Aivan viime kuukausiakin voi kuitenkin vertailla varsin luotettavasti aiempiin ajanjaksoihin poliisin aloittamien tutkintojen perusteella, sillä vahvistettujen itsemurhien määrä ei tapaa olennaisesti poiketa epäiltyjen tapausten määrästä.

Tyypillisesti itsemurhia paljastuu lopulta 7–8 prosenttia enemmän kuin alun perin otaksuttiin, eivätkä vuodet juuri eroa tässä suhteessa toisistaan.

Itsemurhat vähenivät myös 1990-luvun lamavuosina

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen ei ole yllättynyt koronavuoden tilastoista.

”Tällainen ilmiö on nähty Suomessa ennenkin lähes kaikkia koskettavien kriisien aikana. Esimerkiksi 1990-luvun talouslaman aikana itsemurhat vähenivät”, Timo Partonen sanoo.

Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan pahat talouskriisit ovat lisänneet itsemurhia kehittyneissä maissa yleensä noin 15-25 prosentilla. Tutkitun 21 maan joukossa oli kuitenkin kolme poikkeusta: Kanada, Itävalta ja Suomi. Niissä minkään tyyppinen talouskriisi ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi itsemurhalukuihin.

”Suomessa hyvä sosiaaliturva ja ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunne ehkäisevät itsetuhoisuutta. Lähes kaikkien talouden tilanne pystytään turvaamaan jotenkin. Ja kun toisilla menee huonosti, ihmiset tuntevat solidaarisuutta ja osaavat asettaa oman huonon tilanteensa oikeisiin mittasuhteisiin”, Partonen sanoo.

Hänen mukaansa vaikkapa Etelä-Koreassa on toisenlainen tilanne.

”Siellä on hyvin kilpailuhenkinen kulttuuri eikä vanhoista ihmisistä juuri välitetä. Jos iäkäs menettää työnsä, tukea ei välttämättä löydy.”

Suomen lisäksi muutamissa muissakin korkean elintason maissa ihmiset näyttäisivät selviytyneen varsin hyvin korona-ajan haasteista.

Tiedejulkaisu British Medical Journal kertoi marraskuussa, että alustavien tietojen mukaan itsemurhat vähenivät Japanissa ja Norjassa epidemian alkukuukausina. Englannissa taas niiden määrä pysyi ennallaan, samoin kuin Yhdysvaltain Massachusettsin ja Australian Victorian osavaltioissa.

Erittäin huolestuneiden määrä puolittui

Vaikka korona-arki kiistatta ankeuttaakin lähes kaikkien suomalaisten elämää, harventuneiden itsemurhien lisäksi on olemassa muitakin osoituksia siitä, että pahasti kuormittuneiden suomalaisten määrä on vähentynyt epidemian aikana.

Yle kertoi verkkosivullaan 7. joulukuuta, että Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan pahasti huolestuneiden suomalaisten määrä oli puolittunut vuoden takaisesta.

Kun vuonna 2019 viidesosa kansalaisista ilmoitti olevansa ”erittäin huolissaan” niin terveydestään, toimeentulostaan kuin läheisiään koskettavista asioista, tämän vuoden marraskuun lopussa näin koki enää alle kymmenesosa vastaajista.

”Yleensä mielipidetutkimuksessa ei tapahdu näin isoja muutoksia, joten tulos on erikoinen. Tutkimukset ovat kuitenkin vertailukelpoisia eli kysymyksen asettelu ja tutkimusmenetelmä on ollut samanlainen”, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen sanoi Ylelle.

Yksi Ylen haastattelemien asiantuntijoiden selityksistä yllättävälle tulokselle oli se, että vuoden takaiset raskaatkin murheet voivat tuntua nykytilanteessa vähäisiltä. Esille nousi myös Suomen verraten hyvä pärjääminen koronakriisissä, samoin kuin yhteisöllisyyden korostuminen.

Merkkejä pahimman ahdistuksen vähenemisestä nähtiin jo keväällä. Huhti-toukokuun vaihteessa, kun yhteiskunnan toimintoja oli suljettu selvästi nykyistä enemmän, THL:n kyselyyn osallistuneista 18-69-vuotiaista Suomessa asuvista 11 prosenttia ilmoitti kokevansa merkittävää henkistä kuormitusta. Kahta vuotta aiemmin näin oli arvioinut 12 prosenttia vastaajista.

Lue myös: Antoi lapsensa jo huostaan – Näin itsemurhaa suunnitellut Kristina nousi umpikujasta

X