Suomalaisten SS-miesten sotarikosepäilyt jatkuvat – Kansallisarkisto löysi paljon uutta tutkittavaa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Suomalaisia SS-vapaaehtoisia palaamassa Hankoon vuonna 1943. © SA-kuva
Suomalaisten SS-miesten tekemien sotarikosten selvittely vie oletettua enemmän aikaa. Kansallisarkisto kertoo, että sen aiheesta tekemä tutkimus valmistuu vasta helmikuussa.

Tasavallan presidentin kanslia määräsi tämän vuoden alussa Kansallisarkiston tutkimaan, ovatko vapaaehtoiset suomalaiset Wiking-divisioonan SS-sotilaat osallistuneet sotarikoksiin Ukrainassa vuosina 1941-1943. Pyyntö tutkimuksiin tuli natsiajan rikoksia ja kansanmurhia selvittävän Simon Wiesenthal –keskuksen johtajalta Efraim Zuroffilta.

Kansallisarkisto kertoi tänään perjantaina, että urakka ei valmistukaan vielä tämän vuoden puolella, kuten alun perin oli tarkoitus.

Työ kestänee helmikuulle asti, koska tutkijoiden käytössä on huomattava määrä uutta arkisto- ja dokumenttimateriaalia niin Suomesta, Saksasta, Ukrainasta kuin Hollannistakin.

”Aineistoa on arvioitua enemmän, ja sen tekninen läpikäyminen on työlästä”, sanoo arkiston tutkimusjohtaja Päivi Happonen.

Koska tutkimusraportti tehdään suoraan englanniksi, Kansallisarkisto haluaa pelata varman päälle ja tarkistaa myös kieliasun moneen kertaan väärintulkintojen välttämiseksi. Sanamuotojen on oltava juridisesti tarkkoja, koska teksteissä puhutaan niin epäillyistä henki- kuin sotarikoksistakin.

Enemmän päiväkirjoja luettavana

Suomalaisia vapaaehtoisia soti Natsi-Saksan puolesta Wiking-divisioonan riveissä kaikkiaan 1408. Monen perikunta oli jo ehtinyt hävittää sota-ajalta säästyneet kirjeet, dokumentit ja valokuvansa.

Kansallisarkisto sai kuitenkin käsiinsä kaikkiaan 75 aitoa sotilaiden pitämää päiväkirjaa, joita nyt on verrattu ristiin koti- ja ulkomaisten viranomaisarkistojen tietojen kanssa.
Aiemmin sotahistorioitsijoiden käytössä on ollut 54 päiväkirjaa.

Työn perusteellisuutta kuvaa, että Kansallisarkisto kertoo tutkineensa jokaisen suomalaissotilaan sotataipaleen, mihin joukko-osastoihin kukin on kuulunut ja mihin taisteluihin ja takarintaman operaatioihin heidän yksikkönsä ovat osallistuneet.

Näitä verrataan ulkomaisiin sotarikostutkimuksiin, joista käy ilmi mitä eri SS-yksiköt ovat sodan eri vaiheissa todistettavasti tehneet.

Oikeustoimia ei ole luvassa

Suomessa asiaa tutkinut dosentti Andre Svanström julkaisi lokakuussa aiheesta kirjansa Hakaristin ritarit, joka kertoi sotilaiden kirjeisiin perustuen suomalaisten olleen kiistatta mukana Ukrainassa ja Venäjällä monissa sotarikoksiksi katsottavissa tapahtumissa.

Suomalaisten SS-miesten yksiköt olivat muun muassa teloittaneet sodan oikeussääntöjen vastaisesti sekä juutalaissiviilejä että vankeja. Kirjeissään suomalaiset olivat valitelleet haluavansa päästä kunnon taisteluihin, eikä vain ampumaan siviilejä.

Aiemmissa suomalaisissa sotahistoriallisissa tutkimuksissa SS-vapaaehtoistemme kerrotaan lähinnä olleen vain silminnäkijöinä saksalaisten tekemille juutalaissurmille ja muille raakuuksille. Näin ovat myös SS-veteraanit itse jälkeenpäin väittäneet.

Kansallisarkiston tutkimustyö on niin sanottua arkistotutkimusta, jossa etsitään kirjallisia vahvistuksia ja dokumenttitodisteita epäilyille. Se ei sinällään vielä johda oikeustoimiin, vaikka sotarikoksia löytyisikin.

Suomalaisia SS-veteraaneja on heidän perinnejärjestönsä mukaan elossa enää kymmenkunta.

X