Suomalaistutkijoiden yllättävä löytö: Hajuerotteluun koulutettu koira haistaa koronan
Suomessa tehtävä hajuerottelututkimus on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta: tutkijoiden yllätykseksi koira näyttäisi vainuavan jopa koronaa.
Malagan moottoritien varresta pelastettu 8-vuotias espanjanvinttikoira Kössi merkitsee positiivisen koronanäytteen kuopimalla tassua. Kuva: Anna Hielm-Björkman
Hajuerotteluun koulutettu koira kykenee erottamaan koronaviruksen terveiden ja koronainfektioon sairastuneiden ihmisten virtsanäytteiden joukosta, selviää Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan alustavasta tutkimuksesta.
Koiran hajumaailman laajuus ja tunnistuskyky olivat tutkijaryhmälle iloinen yllätys.
”Vielä huhtikuussa olimme tutkimuskoordinaattori Susanna Paavilaisen kanssa uudella maaperällä; koiria ei ole tunnetusti aiemmin käytetty nimenomaisesti virusten haistamiseen”, DogRisk-ryhmää johtava Anna Hielm-Björkman kertoo.
Ensimmäisenä tulikokeeseen pääsi kansallista mainetta home-, lude-, ja rottakoirana niittänyt espanjanvinttikoira Kössi. Varsin nopeasti se kykeni erottelemaan koronaviruksen 40 negatiivisen ja 10 positiivisen näytteen joukosta.
Tutkimustiimi on sittemmin kasvanut. Eläinlääketieteen tohtori, virologi Olli Vapalahti ja infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistolta ovat tuoneet mukaan omat tutkijansa.
Syöpäkoira ei erehdy
Nyt käytössä on lähes 400 kerättyä koronanäytettä. Osa on testattuja, osa testaamattomia, joten osa on oletettavasti terveiltä ja osa sairauden eri vaiheessa olevilta ihmisiltä.
Lisäksi tutkijoilla on käytössään aikasarjoja ihmisiltä, jotka ovat tutkitusti sairastaneet koronaviruksen.
”Meitä kiinnostaa erityisesti se, kuinka pitkältä ajalta koira pystyy tunnistamaan viruksen. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että koira on voinut haistaa syövän jopa 10 vuotta ennen virallista diagnosointia – koira ei erehdy koskaan”, Hielm-Björkman kertoo.
Luonto on virittänyt miljoonien vuosien aikana koiran hajuaistin huippuunsa. Kun koronaviruksen testaukseen kehitetyt laitteet tarvitsevat viruksen todentamiseen satoja miljoonia molekyylejä, koira haistaa koronan jo kymmenestä. Koira osaa haistaa myös näytteen viruspitoisuuden, josta on Hielm-Björkmanin mukaan hyötyä COVID-analysaattoreiden kehittämisessä aiempaa tarkemmiksi.
”Koiran uskomaton hajuaisti tulisi valjastaa ihmisen palvelukseen vielä nykyistäkin tehokkaammin”, Anna Hielm-Björkman sanoo. Kuva: Robin Moore
Tukea kehittämiseen
Korona-aika on synnyttänyt maailmalla ja Suomessakin pienimuotoisen innovaatiobuumin. Virustentunnistusratkaisuilla on valtava kysyntä, joka ei pääty tämän pandemiankaan väistyttyä.
”Koiran kyvyistä hyötyisivät erityisesti yritykset, joiden osaamisalaa ovat hajuun perustuvat teknologiat. Tulevaisuudessa esimerkiksi lentokentällä tai hoivakodissa työskentelevä koira voisi helposti ja tarkasti ilmaista, kuka on sairastumassa, kenellä virus on päällä ja kuka sen on jo sairastanut. Yhteistyö, innovointi ja tuotekehitys vaativat kuitenkin taloudellisia resursseja.”
Valtion tuella olisi Hielm-Björkmanin mukaan merkitystä myös mahdollisen koronaepidemian toisen aallon saapuessa.
”Hajuerotteluun jo valmiiksi koulutettu koira oppii erottelemaan koronaviruksen yhdessä päivässä. Mikäli meillä olisi isompi halli ja mahdollisuus palkata muutama täysiaikainen kouluttaja, saisimme helposti jopa 50 koronakoiraa valmiuteen lokakuuhun mennessä. Tulevaisuudessa koirat ovat helposti koulutettavissa avuksi myös kokonaan uudenlaisten pandemioiden torjumisessa sekä esimerkiksi biouhkien varalta”, Hielm-Björkman sanoo.
Tällä hetkellä koronakoiratutkimusta tehdään oman työn ohella vapaaehtoistyönä.
Hielm-Björkman harmittelee myös tutkimuksen ja kehityksen pullonkaulaksi muodostuneita tutkimuslupahakemusten jopa muutamien kuukausien viivästyksiä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimesta.
”Kaikkien diagnostiikan, rokotteiden tai lääkekehitysen parissa työtä tekevien tulisi saada tutkimuslupa nopeasti, jotta näytteiden keruu ei viivästyisi”, Hielm-Björkman sanoo.
Koira voi haistaa koronan lisäksi monia muita sairauksia; muun muassa syöpää, diabetesta ja jopa kroonista kipua. Kuva: istockphoto
Tietotaitoa maailmalle
Hielm-Björkman uskoo, että tutkimus saa jatkua tulevaisuudessakin eikä vähiten sen herättämän kansainvälisen kiinnostuksen vuoksi.
”Saamme päivittäin yhteydenottoja ympäri maailmaa; yliopistot, tullilaitokset, lääkärit ja bioinformaatikot tarvitsevat meidän suomalaisten tutkijoiden tietotaitoa siitä, kuinka kouluttaa koronakoiria. Olemme jakaneet tietoa verkkopalavereissa ja vastikään perustin aihetta tutkiville WhatsApp-ryhmän, jossa saa esittää kysymyksiä ja hakea vastauksia – näin oma aikani ei tyystin kulu puhelimessa.”
Nyt Hielm-Björkman ja kumppanit toivovat, että kotimaassakin alettaisiin heräämään ’tuhannen taalan paikkaan’.
”Sanotaan, että koira on ihmisen paras ystävä, mutta nyt ihmisen olisi syytä olla koiran paras ystävä ja antaa sille mahdollisuus.”