Suomen itsenäisyyspäivä ei ollut vuoden 1917 lehdissä mikään iso juttu

Jaa kaverilleTilaa Seura
Näin uutisoi Uusi Suometar 6.12.1917
Joulukuun kuudes oli päivä muiden joukossa vuonna 1917. Se koki arvonnousun itsenäisyyspäivänä vasta jälkeenpäin.

Kun Suomen eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917, asiasta ei tehty suurta numeroa lehdistössä. Itse asiassa juhlapäivän paikka juuri joulukuun kuudenneksi päätettiin vasta pari vuotta itsenäistymisen jälkeen, vuonna 1919. Itsenäisyyspäiväksi olisi ollut monta muutakin hyvää vaihtoehtoa, kuten Seuran 48/2016 jutussa kerrotaan.

Suomen itsenäistyminen oli prosessi, jossa tärkeitä askeleita otettiin pitkin kesää ja syksyä vuonna 1917. Lopulta joulukuun kuudes valikoitui itsenäisyyspäivän ajankohdaksi, koska se ei ollut oikeiston eikä vasemmiston suosikki. Se oli kompromissi.

Näin lehdet uutisoivat itsenäistymistä 6.12.1917.

Helsingin Sanomat 6.12.1917

hesari-1917Helsingin Sanomien uutisteksti on vaikealukuista kirjasintyyppiä, fraktuuraa. Lehti julkaisi senaatin eli hallituksen laatiman itsenäisyysjulistuksen sellaisenaan.

Julistuksen teksti alkaa näin: ”Suomen Eduskunnan istunnossa tänä päivänä on Suomen Senaatti puheenjohtajansa kautta antanut Eduskunnan käsiteltäväksi m.m. ehdotuksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomelle. Antaessaan tämän esityksen eduskunnalle on Senaatin puheenjohtaja lausunut:

Suomen Eduskunta on 15. päivänä viime marraskuuta nojaten maan Hallitusmuodon 38§:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltijaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen…”

Työmies 6.12.1917

6-12-_tyomies_alkuVuonna 1917 sosialidemokraatit oli suurin puolue ja sen pää-äänenkannattaja oli Työmies-lehti. Torstaina 6.12.1917 lehti referoi eduskunnassa käytyä keskustelua hallitusmuodosta. Lisäksi Työmies julkaisi kommentin käydystä keskustelusta Niitä näitä -otsikon alla. Siinä nokitellaan poliittisille vastustajille.

Fraktuuralla kirjoitettu kommentti alkaa näin:

”Eduskunnan eilinen istunto sisälsi taas kotimaista suurpolitiikkaa, jota tämän eduskunnan työ on ollut alusta pitäen, vaikkakaan se ei – kiitos porvarillisten – ole saanut aikaan juuri muuta kuin sen, että julistautui korkeimman vallan haltijaksi.

Se on kyllä valtava saavutus, mutta tiedämmehän, kuinka suurta vastustus sitä vastaan oli porvaristossa. Maalaisliitto, josta muistaakseni Tainio sanoi äskeisessä puoluekokouksessa, että se on kuin kellon heiluri, heilahti silloin sinne päin kuin pitikin ja niin tuli eduskunnasta majesteetti eli, niin kuin Setälä sanoi, monarkki…”

Uusi Suometar 6.12.1917

Uusi Suometar oli suomalaisuusliikkeen äänitorvi, mutta se oma2-6-12-_uusi-suometarksui itsenäistymisen suhteen varovaisen, jopa maltillisen myöntyvän asenteen venäläisten vaatimuksiin. Tosin Uusi Suometarkin arvosteli venäläistämistoimia.

6.12.1917 julkaistussa jutussa Uusi Suometar oli huolissaan siitä, että riitainen eduskunta ei onnistu saamaan aikaiseksi hallitusmuotoa, jossa Suomen riippumattomuus ja itsenäisyys määriteltäisiin. Lehti pelkää, että edes väliaikaisia säädöksiä ei saada aikaan – ja sen pelätään johtavan kaaokseen.

Suomi eli sata vuotta sitten vaarallisia aikoja.

 

X