”Suomi lähettää tyttäreni ja vaimoni kuolemaan ja hajottaa koko perheeni”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Toistaiseksi yhdessä. Gashaw ja Huner eivät aio ryhtyä vastarintaan, kun perhe revitään kahtia. © Sampo Korhonen/Otavamedia
Suomi hajottaa irakilaisperheen keskiviikkona 23. marraskuuta.

Nuoren perheen Riihimäen kotia leimaa suuri huoli. Isäntä Huner Ali Muhammed, 28, ja hänen vaimonsa Gashaw Khaleel, 26, katsovat vieraaseen pelko silmissään.

Ensi viikon keskiviikkona 23. marraskuuta Suomen viranomaiset hajottavat perheen ja karkottavat äiti-Gashawin sekä kolme ja puolivuotiaan, Suomessa syntyneen Sämä Hunerin Irakiin.

Sämä sen enempää kuin hänen pikkusiskonsakaan, myös Suomessa syntynyt kahdeksankuukautinen Klara Huner eivät vielä ymmärrä Maahanmuuttoviraston päätöksestä mitään.

Kotinsa seinälle Huner ja Gashaw ovat ripustaneet Kurdistanin lipun. Trikolorin ylin punainen väri kertoo verestä, alempana valkoinen kuvastaa vapauden kaipuuta ja alhaalla vihreä kertoo keväästä.

Lipun keskellä on 21-sakarainen aurinko; Irakin, Iranin, Turkin ja Syyrian vainoaman kurdikansan kansallispäivä on 21. maaliskuuta.

Kauhua ja presidenttejä

Maahanmuuttovirasto Migri tiedotti Gashawin ja Sämän karkotuksen ajankohdasta noin kolme viikkoa sitten.

Sitä ennen Korkein hallinto-oikeus oli kieltäytynyt käsittelemästä Hunerin ja Gashawin valitusta Migrin käännytyspäätöksestä. KHO:n mukaan perheellä ei siten ole valituslupaa Migrin tuomioon. Käytännössä tämä merkitsee perheen hajottamista karkottamalla äiti ja tytär Suomesta.

Migrin ensimmäisestä ratkaisusta kerrottiin jo kesäkuussa 2016. Silloin uutisoitiin neljä vuotta Suomessa asuneen Gashawin sekä hänen ja Hunerin Sämä-tyttären käännytyksestä.

Tuolloin myös presidentti Tarja Halonen vetosi perheen puolesta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vaikutti aikalisän saamiseen sanoessaan Yle Uutisissa, että valta kurdiperheen kohtalosta kuuluu oikeudellisesti juuri KHO:lle.

Sisäministerinä toiminut Petteri Orpo (kok) puolestaan peräsi Maahanmuuttovirastolta selvitystä päätöksen perusteista. Niitä ei kuitenkaan julkistettu siihen vedoten, että ne sisälsivät henkilökohtaisia tietoja.

Gashawin ja Sämän saama Migrin ensimmäinen karkotuspäivämäärä oli 10. kesäkuuta 2016. Sitä ennen Gashaw oli tehnyt omissa ja Sämän nimissä KHO:lle valituslupahakemuksen, joka siis koski Migrin päätöstä.

Nyt Huner ja Gashaw kertovat Riihimäen kodissaan Seuralle:

”Olemme kaikesta tästä surullisia, valvomme öitä ja odotamme kauhulla ensi keskiviikon karkotusta.”

Suomessa jo kauan

Huner on asunut Suomessa yli seitsemän vuotta. Hän tuli tänne 2009 Irakista kurdipakolaisena ja sai pysyväksi muutetun oleskeluluvan 2012.

Autonkuljettajana toiminut ja nyttemmin Schemiko Oy:ssä rakentajana työskentelevä Huner kävi toistamiseen Suomen kansalaisuuden saamista edellytettävässä kielikokeessa pari viikkoa sitten.

Suomeksi hän vahvistaa, että kansalaisuuspäätös annetaan Migristä käytännössä 6–8 kuukaudessa, mutta anomuksen käsitteleminen voi kestää vuodenkin.

”Jos saan kansalaisuuden, se annetaan automaattisesti myös lapsilleni, sillä he ovat syntyneet Suomessa. Myös äiti saisi jäädä”, Huner sanoo.

Ehkä se on toiveajattelua.

Esimerkiksi Ruotsissa kaikki siellä syntyneet saavat kansalaisuuden siitä riippumatta, ovatko heidän vanhempansa ruotsalaisia vai eivät.

Kohtuuton tuloraja?

Maahanmuuttoviraston päätöstä Hunerin perheestä on moitittu sydämettömäksi.

Sen taustalla on Suomen koventunut maahanmuuttopolitiikka.

Hunerin perheen käännytyspäätöksessä kysymys on Migrin perheenyhdistämispolitiikasta ja ansaintasäännöksistä. Tulorajoja on korotettu muiden lupakriteerien kanssa.

Perheenyhdistämisen edellyttämä uusi nettotuloraja on 2 600 euroa. Se merkitsee noin 4 500 euron bruttoansioita kuukaudessa. Suurin osa suomalaisista ei yllä lähellekään sitä.

Nykyään Huner kertoo ansaitsevansa kuukaudessa verojen jälkeen lähes 2 400 euroa. Jos hän siis tienaisi muutaman lisäsatasen, Gashaw-vaimo ja yhteinen Sämä-tytär saisivat jäädä Suomeen.

Hengenvaaraan

Toimeentulon ”humanitääriseen” tulorajaan viitattaessa peruste vaikuttaa kiistämättä kyseenalaiselta.

”Olen jo kauan pystynyt kivuttomasti elättämään koko perheeni myös pienemmillä tuloilla kuin nyt. Säästäväisen elämän ansiosta olemme pärjänneet mukavasti”, Huner sanoo.

Irakissa Huner urheili pyöräilyjoukkueessa. Maan sisäisten välienselvittelyjen ja levottomuuksien yltyessä sen 15 jäsenestä 11 on nyt tapettu. Neljälle muulle – myös Hunerille – on myönnetty turva- tai oleskelulupa Euroopasta.

”Rukoilen, ettei vaimoani ja Sämä-tytärtäni ajettaisi Irakiin. Koska olisin Irakissa itse hengenvaarassa, myös vaimoni ja tyttäreni olisivat. Sikäläisessä kulttuurissa tämä on kuin automaatti, ja maa on sekasorron vallassa.”

Gashaw seuraa keskustelua sivummalta vaieten. Hän pelkää. Sitten hän kysyy:

”Kuka on vastuussa jos Sämälle – tai minulle – tapahtuu Irakissa jotain? Mitä silloin sanovat Suomen viranomaiset? Onko Migri yhä sitä mieltä, että Irak oli meille turvallinen maa.”

Huner jatkaa, että Irakiin on palautettu Suomesta ihmisiä, joilta sittemmin on viety henki.

”Jos rakkaimmilleni tapahtuisi Irakissa jotain väärää, velvollisuuteni on tehdä Migristä rikosilmoitus. Nyt ajankohtaistuu kysymys siitä, mitä virallinen Suomi tekee lapsille ja perheille”, Huner jatkaa.

Tekopyhyyttä

Huolimatta muista käytännöistään Maahanmuuttovirasto toivottaa tervetulleiksi Suomeen korkeapalkkaisempia erityisosaajia.

EU:n sinisellä kortilla myös Suomeen pääsevät niin kutsutut erityisasiantuntijat, jotka tienaavat vähintään 4 524 euroa kuukaudessa bruttona. Heidän pitäisi olla täällä ansiotyössä vähintään vuoden ajan.

Tervetulleita ovat myös asiantuntijat, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto ja vähintään 3 000 euron bruttokuukausipalkkaa.

Migri vahvistaa, että näillä keinoin ulkomaalaisia itse asiassa myös houkutellaan Suomeen.

Hunerin, Gashawin, Sämän ja Klaran sydämiä tämä tieto tuskin lämmittää.

X