Suomen pitkäaikaisin naispoliitikko Liisa Jaakonsaari räväyttää: ”Jos maltilliset puolueet epäonnistuvat, potin korjaavat äärioikeisto ja populismi”

Jaa artikkeli
Liisa Jaakonsaaren uralla oli poliittisiakin myrskyjä
Liisa Jaakonsaari varoittaa keksityistä poliittisista myrskyistä ja turhasta riitelystä: siitä potin korjaavat populistit ja äärioikeiston liikkeet. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA
Liisa Jaakonsaari kohahdutti vuonna 1994 lamassa kärvistelevää Suomea laatimalla leikkauslistan maan taloudelle. Nyt hänellä on uusi lista asioista, jotka on saatava kuntoon, jos haluamme pärjätä.

Sellaiseen myrskyn silmään kansanedustaja Liisa Jaakonsaari ei ollut vielä joutunut.

Jaakonsaari piti puhetta Uudenmaan sosialidemokraattien piirikokouksessa 1994 ja luetteli kymmenen sosiaalietuutta. Niitä velkaisen ja työttömän Suomen olisi leikattava vaalien jälkeen, jotta pelastuisi.

Jaakonsaaren johtotähtenä oli Ruotsin entisen valtiovarainministerin Kjell-Olof Feldtin muistelmista löytynyt viisaus: on tärkeää voittaa vaalit, mutta vielä tärkeämpää on, miten ne voitetaan.

Liisan lista ja vaikutus vaaleihin

Eduskuntavaalit olivat seuraavana vuonna. Sdp:n kannatusluvut huitelivat yli 30 prosentissa.

”Puhetta pitäessäni huomasin, että ihmiset pudistelivat päätään. Pelästyin, että menenkö nyt pilaamaan hienot vaalit. Niinpä puhuessani ristin listani Liisan listaksi”, Jaakonsaari kertoo.

Medialle puheesta ei haluttu vinkata. Kun Ylen Radiouutisten Pentti Lumme teki listasta jutun viikon kuluttua, padot murtuivat.

”Vihaiset ihmiset soittelivat. Omista kansanedustajista joku vaati erottamistani. Puolueen ulkopuolelta sain rohkaisuakin.”

Sdp:n virallisen säästölistan esitteli lähempänä vaaleja puheenjohtaja Paavo Lipponen. Vaaleissa puolue sai suurimman sotienjälkeisen vaalivoittonsa: 15 kansanedustajaa lisää. Yhteensä heitä oli 63.

”Joku narisi, että olisi saatu vielä suurempi voitto ilman Liisan listaa”, Jaakonsaari sanoo.

Jaakonsaari esitti muiden muassa asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta luopumista, lapsilisien verottamista, työttömyysturvan leikkaamista ja opintotuen muuttamista harkinnanvaraiseksi.

Liisa Jaakonsaari

Miina Sillanpää oli kansanedustajana 38 vuotta. Jaakonsaarelle tulee politiikassa täyteen 40 vuotta, sitten hän lopettaa. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Sittemmin moneen listan asiaan on tartuttu.

Seura pyysi Jaakonsaarta laatimaan uuden Liisan listan. Eduskuntavaalit ovat ensi vuonna, ja Sdp keikkuu jälleen gallupkärjessä.

Näillä keinoilla Jaakonsaari muuttaisi Suomen menoa nyt:

1. Vapaus vai tasaus?

Suomen on valittava linjansa: onko se vapauden valtakunta vai tasaajien tasavalta?

Ei kumpikaan, Jaakonsaari sanoo.

Hän uskoo, että hyvinvointi ja kasvu saadaan aikaan yhdistämällä talouden dynamiikka ja investointi ihmisiin.

”Hallituksen päälinja pitää miettiä nykyistä tarkemmin. Se ei voi perustua siihen, että kaikkien hallituspuolueiden tavoitteet pistetään yhteen”, Jaakonsaari näkee.

2. Yhteistyö vai riitely?

Jaakonsaari kysyy, halutaanko Suomeen yhteistyötä vai repiviä riitoja? On valittava!

Nyt käyty vääntö irtisanomissuojasta kertoo halusta näyttää voimaa työmarkkinajärjestöille.

”Edes hallitus ei saa sanella. On tärkeää ymmärtää kansalaiset, työmarkkinajärjestöt ja kansalaisjärjestöt kumppaneina, ei jarruina.”

3. EU:n puheenjohtajuus

Suomi toimii heinäkuusta joulukuuhun 2019 EU:n puheenjohtajamaana. Se on seuraavan hallituksen iso asia.

”Silloin Euroopan unionilla on uusi komissio ja parlamentti – ja Suomella käsissä tilaisuus puskea esityslistalle tärkeitä kärkiteemoja, kuten arktinen ja pohjoinen ulottuvuus, kiertotalous ja veronkierron hillitseminen.”

4. Ilmastonmuutos

Liisa Jaakonsaari koki oman ilmastoherätyksensä, kun Ruotsin piispat julkaisivat 1997 vetoomuksen, joka viestitti, ettei maailma kestä toista Ruotsia.

Jos kaikilla olisi Ruotsin elintaso, maapallo kestäisi yhdeksän kuukautta, piispat todistivat laskelmin.

”Elämme jo nyt keskellä sään äärivaihteluita. Suomi voisi olla esimerkkinä maailmalle metsien kestävässä hoidossa. Metsät ovat hiilinieluja, ja sillä on suuri merkitys”, Jaakonsaari painottaa.

Kansalaiset voisivat kiinnittää huomiota energiankulutukseensa – kiinnittävätkin jo.

5. Osaamisen tasoa pitää nostaa

Suomi pärjää, kun se nostaa osaamistaan kaikilla tasoilla. Ei pidä tuudittautua siihen, että Suomella on jo maailman parhaat opettajat ja koulut.

Ollessaan aikoinaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kanssa Kiinassa Jaakonsaari kysyi siellä asuvilta suomalaisilta yritysjohtajilta, miten Suomi voisi nostaa kilpailukykyään.

”He eivät mankuneet yritystukia. Maksakaa opettajille parempia palkkoja, he sanoivat. He olivat vakuuttuneita, että Suomi pärjää vain, jos koko kansan voimavarat, luovuus ja kekseliäisyys ovat käytössä.”

6. Oppisopimukselle arvo

Jaakonsaari näkee ammatillisessa koulutuksessa suuria puutteita. Oppisopimuskoulutus on minimissä, koska ay-liike ei halua palkkajoustoja, eikä yrityksissä ole ihmisiä, jotka ehtisivät kouluttaa.

”Saksasta yli puolet nuorten ikäluokasta pääsee ammattiin oppisopimuskoulutuksen kautta, ja menestyvät johtajat kehuvat tulleensa alalle juuri niin.”

7. Ikä ei saa olla taakka

Suomi voisi halutessaan olla myös ikääntymisen ihmemaa. Nyt työvoiman ikääntyminen koetaan taakkana.

”Se on edelleen arjen suuri testi ja haaste. Lääkkeitä on olemassa: johtamisen kehittäminen, koulutus, työkyvyn ylläpitäminen ja tasapuolinen rekrytointi.”

8. Monenlaista maahanmuuttoa

Suomen pitää antaa maahanmuuttajille suojaa, mutta myös Suomi tarvitsee työn ja paremman elämän toivossa muuttavia.

”Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta on pelkkää byrokratiaa”, Jaakonsaari suomentaa.

9. Venäjä ilman illuusiota

Jaakonsaari uskoo, että Suomi pystyisi auttamaan EU:n ja Venäjän välisten lukkojen avaamisessa. Hän toimii EU:n ja Venäjän parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan varapuheenjohtajana.

”UKK:n parhaan perinnön mukaan Suomi voisi olla nyt lääkäri. Venäjästä pitää olla kuitenkin illuusioton kuva, ja venäläinen nationalismi on otettava vakavasti. Jos skenaarioina ovat joko kasvava vastakkainasettelu tai lähentyminen, pitää aina asettua dialogin puolelle.”

10. Maltin puolustus

”Jos maltilliset puolueet epäonnistuvat, potin korjaavat äärioikeisto ja populismi. Näin on jo tapahtunut monissa Euroopan maissa. Suomella ei ole siihen varaa”, Jaakonsaari sanoo.

Natoa Jaakonsaaren listalla ei näy, vaikka hän on kannattanut pitkään Suomen jäsenyyttä. Miksi?

”Suomea ei nyt edes otettaisi jäseneksi”, hän vastaa.

40 vuotta saa riittää

Liisa Jaakonsaari pyyhkäisee kädellä sateen kastelemaa Miina Sillanpään reliefiä Tokoinrannassa Helsingissä.

”Miina otti vastaan kaikki illalliskutsut, meni istumaan aina rikkaimman viereen ja kerjäsi. Kerrankin hän sai neljä sikaa”, Jaakonsaari kertoo puolueensa merkkinaisesta.
Sillanpää keräsi, jopa kerjäsi, lahjoituksia perustamalleen Ensikoti-toiminnalle ja muille sosiaalisille liitoille.

Sillanpää (1866–1952) oli kansanedustaja 38 vuotta – pisimpään kuin kukaan muu nainen – ja Suomen ensimmäinen naisministeri.

Jaakonsaari on jo Suomen pitkäaikaisin naispoliitikko: ensi keväänä tulee täyteen 40 vuotta. Siihen hän lopettaa. Uraa ja elämää hän avaa lokakuussa ilmestyvässä kirjassaan Tarkoitus.

Suurimmat onnistumiset ja rankimmat ajat hän koki työministerinä; iso työttömyys lähti rivakkaan laskuun, vaikka tavoiteltu puolittaminen ei onnistunut.

”Pohjoisessa sain Suomen Keskustalta hirveää röykytystä, kun Pohjan prikaati lakkautettiin. Se käännettiin niin, ettei pohjoista enää puolustettaisi.”

Europarlamentissa Jaakonsaari tekee juuri nyt mieluista työtä algoritmien pilottihankkeessa. Se yrittää avata algoritmien roolia digiyhteiskunnassa ja käydä keskustelua niiden etiikasta.

”Algoritmit eivät ole matematiikkaa vaan aika pitkälle politiikkaa. Niin isoa asiaa ei voi jättää bisnekselle.”

Monta mennyttä hän myös katuu – muun muassa sitä, ettei ehkä kuunnellut tarpeeksi presidentti Mauno Koivistoa.

Koivisto kävi varoittamassa ulkoasiainvaliokuntaa siitä, että Naton interventio Balkanilla oli vastoin kansainvälistä oikeutta ja toisi vakavia seurauksia.

”Ihmisiä tapettiin massoittain. Nato lopetti sen pommittamalla. En tiedä edelleenkään, mikä oli oikein.”

Kevään jälkeen Jaakonsaari aikoo ryhtyä kansalaisaktivistiksi, mutta haaveilee myös pääsystä johonkin ajatushautomoon. Tarjouksia on tullut.

”Täytyy käynnistää uudelleen ranskan kielen opinnot. Parlamentissa ei aika riittänyt. Voisin myös alkaa tutustua suomalaiseen nykykirjallisuuteen.”

Kalastusharrastus jatkuu kesällä, talvella laskettelu Rukalla.

”Jos olisi laskettelusarja yli seitsemänkymppisille, pärjäisin ihan hyvin!”

X