Kun katastrofi tuo hädälle kasvot, puhelin soi Ari Mäntyvaaralla: ”Parasta auttamistyössä on nähdä ihmishenkien pelastuvan”
Suomen Punaisen Ristin ammattitaitoinen avustustyö teki Ari Mäntyvaaraan vaikutuksen Afganistanissa, jossa hän toimi rauhanturvaajana vuosia sitten. Suomeen palattuaan mies haki SPR:lle töihin ja auttamisesta tuli arkea.
Ari Mäntyvaara, 46, sai ensikosketukset kansainväliseen auttamistyöhön rauhanturvatehtävissä Kosovossa ja Afganistanissa.
Tänä päivänä, vuosia myöhemmin Ari Mäntyvaara työskentelee logistiikkapäällikkönä SPR:n logistiikkakeskuksessa Tampereella. Siellä pidetään yllä Suomen valmiutta toimittaa avustustarvikkeita niin kotimaahan kuin eri puolille maailmaakin kriisien iskiessä.
Ari Mäntyvaara on itse ollut maailmalla toistakymmentä kertaa avustustehtävissä.
”Itselleni parhaita hetkiä ovat olleet tilanteet, jolloin logistiikan avulla on pystytty säästämään ihmishenkiä”, Ari Mäntyvaara sanoo.
Logistiikan perinteisiä tavoitteita on toimittaa oikea määrä oikeita tuotteita oikeaan paikkaan oikeassa ajassa. Tämän ketjun synnyttäminen kriisin keskellä humanitaarisessa avustustyössä vaatii ammattitaitoa.
Mäntyvaaran mukaan logistisen avun vieminen on hyvin palkitsevaa moninaisista haasteista huolimatta.
Pahinta on, jos kaikkia uhreja ei voi auttaa heti
”Pelkästään se, että katastrofi on tapahtunut, on jo iso haaste”, Ari Mäntyvaara summaa.
Usein avustusryhmät työskentelevät olosuhteissa, joissa hirmumyrskyä on seurannut jo uusi myrsky – tai maanjärjistystä jälkijäristys, mitkä romahduttavat kulkureitit.
”Joskus helikopteri ei voi laskeutua alueelle sumun vuoksi. Silloin ei auta muu kuin selviytyä.”
Ari Mäntyvaaralle on jäänyt mieleen erityisesti avustusprojekti Pakistaniin, jossa oli tuhoisa maanjäristys syksyllä 2005.
Operaatio vuoristossa oli vaikea ja se kesti koko talven.
”Pakkanen laski yöllä 15 asteeseen. Katastrofin uhreja oli auttamassa satapäin henkilökuntaa ja kaikki mahdolliset keinot, kuten kuorma-autot, mönkijät ja helikopteri, käytettiin avun perille saamiseksi.”
Reserviläinen on kovaksikeitetty ammattilainen
Useimmat avustustyöntekijät ovat opiskelleet joko korkeakoulututkinnon tai ammattiosaaminen on syntynyt työkokemuksen kautta.
Työ katastrofialueella vaatii tekijältään joustavuutta ja kykyä sopeutua tilanteisiin, joissa työskentelyolosuhteet eivät vastaa kotimaan tasoista toimintaympäristöä.
”Suomesta auttamistyöhön lähtee tasaisesti sekä miehiä että naisia laajalla ikähaitarilla”, SPR:n kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Tiina Saarikoski kertoo.
Kriisialueilla työskennellään yhdessä kansainvälisissä tiimeissä. Tämän vuoksi ryhmätyötaidot ja vähintään englannin kielen osaaminen ovat edellytykset auttamistyössä pärjäämiselle.
Avustustyöntekijät ohjeistetaan komennukseen hyvin
Kriisialueille lähtevillä pyritään antamaan mahdollisimman todenmukainen kuva työn haasteista.
Perehdytyksessä uudet tulokkaat saavat kuulla aikaisemmin operaatioissa mukana olleiden kokemuksia sekä nähdä valokuvia katastrofialueilta.
Kun lähtö sitten koittaa, avustustyöntekijät ovat hyvin valmistautuneita.
”Kaikesta, mitä voi tulla eteen, kerrotaan. Mikäli komennukselta on kuitenkin syystä tai toisesta päästävä kotiin, ketään ei jätetä kentälle”, Ari Mäntyvaara sanoo.
Vain harva matkaan lähtenyt avustustyöntekijä kokee tehneensä väärän päätöksen. Mikäli palvelus kriisialueella kuitenkin keskeytyy, syy löytyy useimmiten kotirintamalta, esimerkiksi läheisen sairastapauksesta.