”Suomen tilanne katastrofaalinen: kukaan ei valvo” – Ruotsissa koulun pääesimies voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos kiusaamista ei ole ryhdytty selvittämään

Jaa artikkeliTilaa Seura
© iStock
Mikä on kunnan, koulun ja opettajien vastuu kiusaamisen estämisessä ja siihen puuttumisessa? Länsinaapurissamme asiaa valvotaan tiukemmin.

Koulukiusaamista jo pitkään tutkineen Vaasan yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Niina Mäntylän ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professorin Suvianna Hakalehdon mukaan tilanne Suomessa on koulujen viranomaisvalvonnan suhteen katastrofaalinen. Valtakunnallista ohjeistusta kiusaamiseen puuttumisesta ei toistaiseksi ole.

Kiusaaminen on ongelma myös Ruotsissa, mutta siellä koululainsäädäntö on turvallisen oppimisympäristön osalta Suomea tarkempi ja koulutarkastusviranomainen Skolinspektionen valvoo kouluja.

Ruotsissa koulun pääesimies voi joutua vastuuseen

Uppsalan yliopiston hallinto-oikeuden professorin Lotta Lerwallin mukaan Ruotsissa koulun päämies (kunnallisissa kouluissa kunta) voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos kiusaamisen tultua tietoon asiaa ei ole heti ryhdytty selvittämään ja tehty toimenpiteitä kiusaamisen lopettamiseksi. Myös opettajilla ja koulun rehtorilla on laissa asetettuja vastuita.

”Näitä vahingonkorvaustapauksia koulujen laiminlyönneistä onkin ollut tuomioistuimissa. Ruotsissa BEO eli lapsi- ja oppilasasiamies on elin, joka voi mennä kiusatun oppilaan puolesta oikeuteen ja nostaa vahingonkorvauskanteen”, Lerwall kertoo Vaasan yliopiston tiedotteessa.

Lerwall vieraili tammikuun toisella viikolla Vaasan yliopistossa.

”Perusopetuksen viranomaisvalvonnan puute Suomessa on hyvin erikoista”

Suomessa samanlaisen valvoman elimen puuttuminen on Niina Mäntylän mielestä erikoista.

”Jos verrataan muihin Pohjoismaihin, perusopetuksen viranomaisvalvonnan puute Suomessa on hyvin erikoista”, Mäntylä sanoo.

Suomessa huoltaja itse joutuu itse kantelemaan koulun laiminlyönnistä kiusaamiseen liittyen Aluehallintovirastoon eli AVI:in tai ylimmille lainvalvojille, kuten eduskunnan oikeusasiamiehelle. Huoltaja voi nostaa myös vahingonkorvauskanteen, mutta menestymismahdollisuudet tuomioistuimessa ovat koulukiusaamisasioissa heikot.

Niina Mäntylän mukaan keinoja ei uskalleta käyttää, silla pelätään, että lapsen kohtelu muuttuisi negatiivisemmaksi.

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Suvianna Hakalehto, Vaasan yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori Niina Mäntylä ja Uppsalan yliopiston hallinto-oikeuden professori Lotta Lerwall keskustelivat koulujen valvontaan liittyvästä lainsäädännöstä Vaasan yliopistolla. © Riikka Kalmi

”Ohjeet hyvä askel, mutta myös valvontaa tulisi olla”

Suomessa lainsäädännössä oppilaalle on turvattu oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Myös vierailulla Vaasan yliopistossa olleen Itä-Suomen yliopiston professori Suvianna Hakalehdon mukaan laissa ei ole kuitenkaan riittävästi määritelty, että kuka puuttuu kiusaamiseen, miten siihen puututaan ja missä ajassa tulee puuttua.

Tämä asettaa Niina Mäntylän mukaan haasteita myös sille, kannattaako laiminlyöntejä edes viedä rikos- tai vahingonkorvausprosessiin.

Koulukiusaamista käsitelleen Yleisradion MOT-ohjelman julkaiseman artikkelin jälkeen Opetushallitus kertoi, että se aikoo laatia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanssa oppilaitoksille uudet ohjeet kiusaamistilanteiden varalta vielä ennen kesää.

”Ohjeet ovat hyvä askel, mutta myös valvontaa tulisi olla”, sanovat Hakalehto ja Mäntylä yliopiston tiedotteessa.

X